Minästä kiinni ja Kielestä koppi -kirjojen kannet.

Kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus lisääntyy kouluissa, mutta muutokset valmiuksissa kohdata moninaisuutta tapahtuvat hitaasti – etenkin, jos sopivista käytänteistä ja materiaaleista on pulaa. Tähän vastataksemme kehitimme Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella Minästä kiinni -hankkeessa kieli- ja kulttuuritietoista oppimateriaalia, jossa kieli tuodaan luokissa keskustelun kohteeksi yhdessä toimien, leikkien ja luokan monikielisyyttä näkyväksi tehden. Hankkeen rahoitti Opetushallitus, ja sen tuotoksena syntyivät maksuttomasti hankkeen kotisivuilta ladattavat oppimateriaalit Kielestä koppi ja Minästä kiinni (Alisaari et al., 2020).

Rymä eri etnisen taustan omaavia ihmisiä.

Kielestä koppi kielitietoisuuden ja monikielisyyden asialla

Kielitietoisuutta edistävä Kielestä koppi  jakaantuu kolmeen osioon, joista ensimmäinen käsittelee kielenoppimista ja kielestä oppimista, toinen opiskelun kieltä ja strategioita ja kolmas monikielisyyden käyttöä opetuksen resurssina. Oppimateriaalin teoriatausta nojaa käyttöpohjaiseen kielenoppimiskäsitykseen, sosiokulttuuriseen tekstitaitonäkemykseen sekä kielellisesti vastuullisten koulukäytänteiden periaatteisiin.

Oppimateriaalin pääosassa ovat monipuoliset tehtävät, jotka sopivat erilaisiin luokkiin ja tilanteisiin. Tehtävät ohjaavat oppilaita muun muassa lähettämään i-kielisiä viestejä i-planeetalle, harjoittelemaan luokkakaveriin tutustumista viidellätoista eri kielellä, tekemään havaintoja lähiympäristön monikielisyydestä, pohtimaan möhjön auvaisemista, tutustumaan uutisen tekstilajiin karjalankielisen uutisen avulla sekä tutkimaan vaikkapa kelvon koevastauksen kaavaa tai arjen tilanteissa käytettävän kielen ja opiskelun kielen eroja. Mukana on myös kieliä vertailevia tehtäviä, joissa monikielisillä oppilailla on mahdollisuus ottaa asiantuntijarooleja omien ensikieliensä asiantuntijoina.

Henkilön pään päällä hehkulamppu.Opetuskokeilut monikielisissä luokissa osoittavat paikkoja oikea-aikaiselle tuelle sekä opiskelussa vaadittavan kielitaidon kohentamiselle

Testasimme oppimateriaaliin kehittämiämme tehtäviä opetuskokeiluina monikielisissä luokissa. Halusimme selvittää, millaisiksi monikielisen koulun oppilaat tehtävät kokivat ja miten materiaalia kannattaisi kehittää eritaustaisia oppilaita osallistavammaksi.

Testausten pohjalta julkaisimme juuri artikkelin (Repo et al., 2021), johon valikoitui materiaalitestauksista yhteistoiminnallista kielellistä ongelmanratkaisua edellyttävä opetuskokeilu. Opetuskokeilussa 126 monikielisen alakoulun 4.–6.-luokkalaista ratkaisi kielellisen pakopelin tehtäviä. Tehtävien tavoite oli osallistaa monikielisen luokan oppilaat keskusteluun kielestä ja parhaimmillaan aktivoida koko luokka kieleilemään. Opetuskokeilun jälkeen pyysimme oppilaita kielentämään, kuinka he mielestään ratkaisivat tehtävät sekä raportoimaan, kuinka mielekkäältä tehtävien tekeminen tuntui. Laadulliset kielennykset analysoimme sisällönanalyysin keinoin vapaasti ajattelutaitojen taksonomiaa soveltaen ja määrällisten raporttien analysoinnissa käytimme tilastollisia menetelmiä.

Yhteistoiminnassa monikielisen luokan oppilaat kokivat hyödyntävänsä aiempaa kielellistä tietoisuuttaan ja pystyvänsä yhteisönä ratkaisemaan tehtävät, joita eivät yksin pystyisi

Vastauksista selvisi muun muassa, että yhteistoiminnassa monikielisen luokan oppilaat kokivat hyödyntävänsä aiempaa kielellistä tietoisuuttaan ja pystyvänsä yhteisönä ratkaisemaan tehtävät, joita eivät yksin pystyisi. Etenkin suomea oppivat oppilaat saivat tukea ongelmanratkaisuun kielellisten resurssien kierrättämisestä. Lisäksi vastaukset paljastivat paikkoja oikea-aikaiselle tuelle sekä akateemisen kielitaidon kohentamiselle tilanteissa, joissa oppilaan heräilevä kielitietoisuus voitiin havaita. Tulevaisuuden oppimateriaalien mielekkyyttä voisi lisätä vaikkapa siten, että yhteistoimintaan ohjaavilla tehtävillä kielellä leikittely, (sala)kieleily, kielten sekoittaminen ja muu kielellinen hauskanpito sekä kielestä keskustelu tuotaisiin kaikkien – myös muiden kuin suomea äidinkielenä puhuvien oppilaiden – ulottuville.

Scherlok Holmesin oloinen henkilö tutkimassa hieroglyfeja.

Elisa Repo kasvokuva.Kirjoittaja Elisa Repo on opettajankoulutuslaitoksen tohtorikoulutettava

Lähteet: