Toisin kuin monissa länsimaissa, teknologiakasvatus ei ole suomalaisessa koulujärjestelmässä itsenäinen oppiaine. Teknologia on kuitenkin tullut nopeasti osaksi pienten lasten maailmaa erityisesti käyttöelektroniikan muodossa.
Teknologiakasvatus sisältyy varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa Tutkin ja toimin ympäristössäni -oppimiskokonaisuuteen. Tavoitteena on ohjata lapset huomaamaan, että suunnittelu ja teknologia ympäröivät heitä joka puolella.
Pienten lasten teknologiakasvatuksen periaatteena ovat lapsilähtöiset toimintatavat, mielikuvituksen käyttö ja leikillisyys. Teknologiakasvatuksella ja käsityöllä on useita yhtymäkohtia. Käsityölliset materiaalit tarjoavat paljon mahdollisuuksia teknologiakasvatuksen toteuttamiseen. Molemmat oppimisen alueet sisältävät suunnittelua, luovaa ongelmanratkaisua, rakenteiden ja materiaalien tutkimista ja kokeilua, tuotteen valmistamisen sekä koko prosessin reflektoinnin.
Sähköjohtavuustutkimuksia ovenkahvasta
Voimahahmojen suunnitteluun ja toteutukseen kiedottu teknologiaprojekti
Eräs päiväkoti toteutti esiopetusryhmässään koko syyskauden kestäneen eheyttävän Voimahahmo-teknologiaprojektin, jossa päiväkoti keskittyi tukemaan esiopetusikäisten lasten kokeilevaa ja keksivää toimintaa sekä teknologista ymmärryksen kehittymistä. Meidän tutkijoiden roolina oli aineistonkeruu ja tutkimusraporttien tuottaminen.
Päiväkodeissa toteutettu oppimiskokonaisuus sisälsi omien vahvuuksien kartoittamista, keksintöpedagogiikkaan perustuvia harjoituksia ja virtapiirikäsitteeseen tutustumista, sadutusta, hahmon suunnittelua ja valmistusta sekä koko prosessin sanallista arviointia.
Voimahahmot saivat yksityiskohtia ommeltavien ledien avulla. Kytkettäessä virta päälle, ledit syttyvät ja vastaavasti sammuvat painettaessa virtakytkimestä virta pois. Tämä havainnollisti virtapiirin toimintaa myös muissa yhteyksissä. Näitä toimintoja edistettiin varhaiskasvatuksen opettajan vahvalla tuella, mutta myös vanhempien, isovanhempien ja kummioppilaiden kanssa toteutetulla yhteistoiminnalla.
Voimahahmo-oppimiskokonaisuudessa lapset pystyivät noudattamaan suunnitelmiaan kolmiulotteisten tuotteen valmistuksessa ja he toteuttivat suunnitelmansa määrätietoisesti. Kaikki pystyivät rakentamaan huovutetun olennon suunnitelmansa mukaisesti ja ompelemaan virtapiirin e-tekstiilimateriaalien avulla. Valmistuksen aikana lapset varmensivat yksityiskohtien muotoa ja väritystä luonnoksista, lisäsivät uusia ja pohtivat, näyttikö tulos siltä, mitä he olivat etukäteen kuvitelleet.
Leppäkertun suunnittelu- ja valmistusprosessi
Voimahahmo-oppimiskokonaisuudessa käsityö ja teknologia tutustuttivat arkipäivän teknologiaan
Virtapiirin piirin toiminnan havainnollistaminen leikkisillisten kokeiden avulla (esimerkiksi virtapiirileikki ja sähkökokeet) auttoi lapsia ymmärtämään virtapiirin perusteet. Kokonaisuudessaan teknologiaprojekti osoitti, että kokeileva ja keksivä toiminta tukee esikoululaisten arkiteknologista ymmärrystä, ja aktiivinen toiminta auttaa lapsia soveltamaan ymmärrystään eri yhteyksissä. Kuvatun kaltainen toiminta vaati huolellista pedagogista suunnittelua sekä aikuisen tukea ja kykyä ylläpitää motivaatiota pitkäaikaisen projektin aikana.
Artikkelin ovat kirjoittaneet Turun yliopiston varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen yliopistonlehtori Virpi Yliverronen ja dosentti, professori Marja-Leena Rönkkö opettajankoulutuslaitokselta.