Oppimistulosten kääntäminen nousuun vaatii pohdintaa, aikaa ja useita erilaisia toimia

Koulutuksella on ratkaiseva merkitys siinä, että jokainen lapsi ja nuori voi kasvaa täyteen potentiaaliinsa ja tavoitella unelmiaan. Onkin välttämätöntä huolehtia siitä, että jokaisella lapsella ja nuorella on tasavertaiset mahdollisuudet pärjätä koko koulupolulla varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle. Osaamisella ja ennen kaikkea korkealla edelläkävijäosaamisella on tärkeä merkitys siinä, että Suomi kasvaa ja voi huolehtia meidän kaikkien hyvinvoinnin edellytyksistä.

Uusimmat PISA-tulokset, joiden mukaan oppimistuloksemme ovat edelleen laskeneet, ovat erittäin huolestuttavia. Oppimistulosten lasku on koko 2000-luvun jatkunut murheellinen trendi, johon on puututtava monipuolisin keinoin. Erityistä huolta herättää perustaitojen heikkeneminen. Heikkojen matematiikan osaajien määrä on noussut 2000-luvun alun seitsemästä prosentista 24,9 %:iin eli joka neljännen matematiikan taidot ovat heikkoja. Heikkojen lukijoiden osuus on kolminkertaistunut 2000-luvun alun seitsemästä prosentista 21,4%:iin, yli viidennekseen. Lukutaidossa muutos on suurempi kuin koskaan aiemmin. Lukutaito on kaiken oppimisen ja jopa yhteiskunnassa toimimisen perusedellytys, joten lukutaidon heikkenemisellä voi olla suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia, ellei siihen puututa.

Jo viime vaalikaudella lukutaidon heikkenemiseen etsittiin keinoja monin tavoin mm. eduskunnan valtiovarainvaliokunnan aloitteesta laaditulla lukutaitostrategialla ja lukutaito-ohjelmalla. Vaikka hallitus ohjelmassaan lupaa ohjelmalle jatkoa, tulee se käytännössä ajamaan ohjelmaa alas puolittamalla sen rahoituksen ensi vuodelle 700 000 euroon ja tämän jälkeen 250 000 euroon vuodessa.

Orpon hallitusohjelmassa vahvistetaan perustaitojen opetusta peruskouluissa. Perusopetuksen vähimmäistuntimäärää lisätään kolmella vuositunnilla, jotka on tarkoitus kohdistaa luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamiseen. Panostukset perustaitoihin ovat erittäin tervetulleita, mutta kuntien taloudellisen tilanteen heikkenemisen vaikutukset koulutuksen resursseihin ja opettajien määriin ovat huolestuttavia. Samoin hallituksen sosiaaliturvaleikkausten mukanaan tuoma lapsiperheköyhyyden lisääntyminen voi tuoda mukanaan lisää sosioekonomisen taustan mukaan eriytyneitä laskevia oppimistuloksia.

Viime vaalikaudella käsitellessään koulutuspoliittista selontekoa sivistysvaliokunta teki 17 kannanottoa, joissa painopisteenä oli osaamistason nostamisen ohella juuri perustaitojen parantaminen. Tässä eduskunnan hyväksymässä kokonaisuudessa keinoiksi on nostettu mm. konkreettinen ja pitkäjänteinen perustaitojen nostamisen toimenpideohjelma, koulutuksen laadun ja tasa-arvon lisääminen, oppimisen tuen järjestelmän kokonaisuudistus, oppilaiden hyvinvoinnin parantaminen, kiusaamisen ehkäisy, segrekaation vähentäminen, opettaja- ja henkilökuntamitoitukset, perusopetuksen opetusmäärät, alan veto- ja pitovoimatekijät sekä täydennyskoulutus sekä uuden kokonaiskuvan muodostaminen siitä minkälainen on tulevaisuudessa tarvittava koulutusjärjestelmä. Hallitus on perustamassa peruskoulun tulevaisuustyön parlamentaarista seurantaryhmää. Toivon, että tätä viime vaalikauden parlamentaarista sivistysvaliokunnan pohdintaa hyödynnetään tässä työssä.

Pelkkiin Pisa-tuloksiin ei pidä tuijottaa. Vain hyvinvoiva lapsi ja nuori voi oppia sekä kasvaa potentiaaliinsa ja tasapainoiseksi aikuiseksi. Osaamistavoitteissa onnistumiselle on välttämätöntä, että oppimisen tuki on riittävää ja se on jokaisen lapsen saatavilla varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Oppilaan opintojen etenemistä ja hyvinvointia uhkaaviin tekijöihin tulee löytää tukea ja apua mahdollisimman varhain koko koulutuspolulla. Näitä ovat etenkin mielenterveysongelmien ja neuropsykiatristen ongelmien sekä oppimisvaikeuksien ja oppimisen esteiden varhainen tunnistaminen, pedagoginen tuki ja hoito. Tämä on tärkeä edellytys sille, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus tasavertaiseen oppimiseen.

Viime vaalikaudella Marinin hallitus teki merkittäviä uudistuksia koulutusjärjestelmäämme. Tuolloin toteutettiin muun muassa suuri oppivelvollisuusuudistus, jonka myötä tavoitteena on, että jokaisella nuorella on vähintään toisen asteen tutkinto ja vahvistettiin monin tavoin varhaiskasvatusta. Pitkän tähtäimen tavoitteena on saada Suomen laskusuunnassa pitkään ollut osaamistaso nousemaan ja sitä kautta työllisyysaste nousemaan.

Nyt tulee keskittyä erityisesti peruskoulun ja perustaitojen oppimisen vahvistamiseen, jotta jokainen lapsi ja nuori oppii kunnolla lukemaan ja laskemaan ja oppimistulosten heikentynyt suunta saadaan käännettyä. Tässä työssä myös opetussuunnitelmia pitää tarkastella uudistaen ja tehden ehkä lisää tilaa esimerkiksi lukemiselle ja perustaidoille. Tulee pohtia minkälainen opetussuunnitelma ja koulutusjärjestelmä parhaiten palvelee 2000-luvun osaamistarpeita. Tärkeässä roolissa on pohtia myös opettajankoulutuksen roolia. Mitkä ovat ne tiedot ja taidot, joita opettaja tarvitsee tämän päivän koulumaailmassa.