Sivistyksen, yhdenvertaisuuden ja vastuun puolesta – vuoden alumnin 2026 puhe valmistuneille

Kasvatustieteiden tiedekunta valitsee vuosittain vuoden alumnin. Vuonna 2026 tiedekunnan vuoden alumniksi valittiin Turun kaupungin lasten ja nuorten palveluiden johtaja Anu Parantainen, joka piti puheen tiedekunnan publiikissa 4. kesäkuuta 2026.

Arvon yliopiston vararehtori, tiedekunnan varadekaani ja muu yliopiston henkilökunta, hyvät valmistuvat opiskelijat, läheiset ja perheenjäsenet. Dear graduates, friends and families.

I am grateful for this honor to be here today, dear graduates, grateful to be part of this precious day and occasion.

Olen kiitollinen saatuani tämän kunnian päästä puhumaan teille, hyvät valmistuvat, kiitollinen saadessani olla mukana tässä arvokkaassa päivässä ja tilaisuudessa.

Tänään juhlimme saavutuksia, jotka eivät ole syntyneet sattumalta. Juhlimme vuosien työn, ajattelun, epävarmuuden sietämisen, tutkimisen, opettamisen ja oppimisen tulosta. Publiikki on akateemisen elämän arvokas juhlahetki, mutta samalla se on myös enemmän kuin juhla. Se on hetki, jossa katsotaan taaksepäin tehtyyn työhön, tunnistetaan sen merkityksen tässä ajassa ja suunnataan katse eteenpäin – siihen vastuuseen, joka jokaiselle valmistuneelle nyt entistä selvemmin kuuluu. Tänään ei juhlisteta ainoastaan tutkintoa, vaan myös sitä kasvua, jonka kautta olette tulleet osaksi tiedeyhteisöä, asiantuntijuutta ja yhteiskunnallista tehtävää.

Valmistuin itse Turun yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta maisteriksi 31 vuotta sitten. Vaikka se tapahtui viime vuosituhannella, voin muistaa edelleen sen ilon ja helpotuksen, mutta myös samalla haikeuden ja jännityksen. Mihin tästä? Miten selviän? Osaanko? Silloin maailma oli siinä mielessä samanlainen kuin nyt, että työllisyyden näkymät olivat epäselviä, joten epävarmuus omasta osaamisesta ja paikan löytämisestä olivat läsnä.

Polkuni työelämässä on sen jälkeen kulkenut monien erilaisten koulutusten ja työtehtävien kautta nykyiseen tehtävääni lasten ja nuorten palveluiden johtajaksi. Työhöni on kuitenkin aina kuulunut vahvasti opetus, ohjaus ja erityisesti nuoret. Kun katson polkua taaksepäin, tunnen vahvasti, että suoritettu kasvatustieteen tutkinto antoi sellaisen laaja-alaisen ja samalla syvän pohjan kaikelle sen jälkeiselle, jonka avulla olen voinut työtäni tehdä. Ja myös vankan pohjan kouluttautua lisää, sillä sitä työelämä myös on. Jatkuvaa itsensä ja työnsä kehittämistä.

Kasvatustiede on ala, jonka vaikutus todellakin ulottuu luentosalien ja koululuokkien ulkopuolelle. Sen avulla voimme vahvistaa sitä, miten yhteiskunta kohtelee lapsiaan, nuoriaan ja aikuisiaan. Se vaikuttaa siihen, millaisia mahdollisuuksia ihmisille avautuu, keitä kuullaan, keitä tuetaan ja millaiseksi rakennamme yhteisen tulevaisuuden. Kasvatustieteen tutkimuksen vahvuudeksi on nostettu juuri sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja kyky tarkastella oppimista, kasvua ja vuorovaikutusta monitieteisesti.

Te, joita tänään juhlimme, ette siirry vain työelämään tai uusiin tehtäviin. Te siirrytte asemaan, jossa osaamisellanne on yhteiskunnallista painoa. Tohtoreina tuotte maailmaan uutta tietoa, kyseenalaistatte liian valmiita totuuksia ja rakennatte ymmärrystä ilmiöistä, jotka vaikuttavat ihmiselämää. Maistereina viette tutkimukseen perustuvaa asiantuntijuutta käytäntöön, kehitätte palveluita, rakenteita ja oppimisympäristöjä. Opettajina teette jotakin, jonka merkitystä ei voi liikaa korostaa: luotte lapsille ja nuorille perustaa osallisuudelle, oppimiselle, identiteetille ja tulevaisuususkolle.

You are not just moving into working life or new roles. You are moving into a position where your expertise has societal weight and meaning.

Yksi aikamme suurista yhteiskunnallisista kysymyksistä on segregaatio – eriytyminen, joka näkyy asuinalueilla, kouluissa, koulutuspoluilla ja lopulta myös ihmisten elämänmahdollisuuksissa. Segregaatio tarkoittaa väestöryhmien eriytymistä toisistaan esimerkiksi alueiden, koulujen ja luokkien tasolla, ja se kytkeytyy tiiviisti eriarvoisuuteen. Koulusegregaatiokeskustelussa on korostettu, että koulu tavoittaa jokaisen lapsen ja nuoren ja on siksi aivan keskeinen paikka torjua eriytymistä ja vahvistaa yhdenvertaisuutta.

Segregaation vaikutukset eivät näy vain tilastoissa. Ne näkyvät siinä, kenellä on turvallinen oppimisympäristö, kenellä on ympärillään vakaita aikuisia, kenelle kertyy uskoa omiin mahdollisuuksiinsa ja kenen polku alkaa kaventua jo varhain. Ne näkyvät siinä, miten erilaisiksi kasvavat odotukset, resurssit ja tulevaisuuden näköalat. Kun koulut, alueet ja mahdollisuudet eriytyvät, yhteiskunta ei jakaudu vain rakenteellisesti vaan myös kokemuksellisesti: ihmiset kasvavat yhä kauemmas toisistaan. Silloin haurastuu myös se, mikä on demokratian, luottamuksen ja yhteiskuntarauhan ytimessä – kokemus yhteisestä maailmasta.

Siksi kasvatustieteen yhteiskunnallinen vastuu on poikkeuksellisen suuri. Teidän tehtävänne ei ole yksin ratkaista segregaatiota, mutta teidän tehtävänne on tunnistaa sen mekanismeja, tehdä ne näkyviksi ja vaikuttaa siihen, etteivät eriytymisen seuraukset näyttäydy luonnollisina tai väistämättöminä. Tutkimuksen tehtävä on avata ilmiöiden syitä ja seurauksia päätöksenteon tueksi, vaikka ratkaisut syntyvätkin lopulta yhteiskunnallisina valintoina. Tutkimus tarjoaa myös päätöksentekijöille ymmärrystä siitä, mitä eriytymisen vähentäminen edellyttää.

Segregaation vaikutusten vähentäminen alkaa usein teoista, jotka näyttävät pieniltä mutta ovat yhteiskunnallisesti ratkaisevia. Se alkaa siitä, että opettaja uskoo jokaisen lapsen oppimiskykyyn eikä anna taustan määrittää odotuksia. Se jatkuu siinä, että varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, toisella asteella ja korkeakoulutuksessa rakennetaan polkuja, jotka eivät sulje ketään ulos.

Tässä tehtävässä tarvitaan myös sivistystä sanan syvimmässä merkityksessä. Sivistys ei ole vain tietojen karttumista, vaan kykyä toimia vastuullisesti, tunnistaa oma asema suhteessa muihin ja kantaa vastuuta yhteisestä maailmasta. Se on kykyä pitää kiinni tutkimusetiikasta, kuunnella toista, sietää keskeneräisyyttä ja rakentaa ratkaisuja, jotka kestävät päivänpolitiikkaa pidemmälle. Juuri tätä kasvatustieteellinen asiantuntijuus parhaimmillaan on: tiedon ja ihmisyyden yhdistämistä tavalla, joka vahvistaa yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta.

Dear graduates, today your achievements are celebrated for a reason. The world needs people who can look beyond the surface. It needs researchers who make structures of injustice visible. It needs teachers who build trust and faith in the future. It needs experts who understand that education is not just a system, but a society’s promise that everyone has the right to learn, grow, and belong.

Nelisenkymmentä vuotta sitten suomalaisessa rockmusiikissa vaikutti Pelle Miljoona -niminen yhtye, jonka keulakuva oli Petri Tiili, luokanopettaja hänkin. Hän kirjoitti eräässä kappaleessaan:

”Olkoon maailma sulle hellä ja hyvä, elämäsi pitkä ja syvä. Omatunto puhdas ja valveilla, sydän suuri ja oikealla paikalla. ” Tätä toivon teille, erityisesti sitä, että sydämenne on suuri ja oikealla paikalla, sillä sitä maailma tänään tarvitsee.

Te siirrytte tästä päivästä eteenpäin tiedon, taidon ja vastuun kantajina. Voitte olla saavutuksistanne ylpeitä. Mutta kantakaa myös se velvollisuus, joka siihen liittyy: puolustaa sivistystä, rakentaa yhdenvertaisuutta ja vähentää segregaation vaikutuksia siellä, missä työskentelette. Jokainen kohtaaminen, jokainen tutkimus, jokainen opetustilanne ja jokainen päätös voi avata tilaa oikeudenmukaisemmalle tulevaisuudelle.

Ja pitäkää huolta itsestänne ja omasta jaksamisestanne, sillä vain siten voitte työssänne olla toisten tukena, apuna ja eteenpäin saattajana.

My warmest congratulation to all of you, dear graduates.

Lämpimät onnittelut teille kaikille valmistumisesta. Toivotan teille rohkeutta ajatella, uskallusta kohdata, voimaa uudistaa ja uudistua itse sekä viisautta rakentaa sellaista yhteiskuntaa, jossa kenenkään tulevaisuus ei määräydy syntymäpaikan, taustan tai asuinalueen perusteella. Kiitos.

Kirjoittajana Anu Parantainen, Turun kaupungin lasten ja nuorten palveluiden johtaja ja Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan vuoden alumni 2026