Kulisseissa kannattelevat: avoimen yliopiston kasvatustieteen tuutori muuttuvissa oppimisen ympäristöissä
Tuutorilla tarkoitetaan tavallisesti opiskelijaa, joka toimii vertaistukena yliopisto-opintojaan aloittaville opiskelijoille. Avoimessa yliopistossa tuutoriksi taas nimitetään opiskelijoiden ohjaajaa. Tuutori-termi rantautui tässä merkityksessä Suomeen ja Turkuun 1980-luvulla, kun brittiläisen Open University -mallin vaikutuksesta kehiteltiin monimuoto-opetuksen malli, joka yhdisti lähi- ja etäopetuksen, itsenäisen opiskelun sekä sitä tukevan tuutorin ohjauksen ja neuvonnan.
Tuutorista tuli avoimen yliopiston monimuoto-opintojen ja myöhemmin verkko-opintojen tärkeä toimija. Vähintään maisterin tutkinnon suorittanut tuutori toimii opiskelijoiden ja opintoryhmän ohjaajana, oppimisen tukijana ja opiskeltavan sisällön asiantuntijana. Tuutori ohjaa ryhmän työskentelyä, kannustaa vuorovaikutukseen, motivoi ja auttaa opiskelijoita etenemään tavoitteellisesti opinnoissaan.
Oppiminen ja opiskelu ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä monin tavoin, mikä on heijastunut myös avoimen yliopiston tuutorointiin. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme kasvatustieteen perusopintojen tuutorin roolia ja tuutoroinnin toimintaympäristön muutosta. Tarkastelussa hyödynnämme Turun yliopiston avoimen yliopisto-opetuksen kasvatustieteen perusopintojen opiskelijoiden tilastoaineistoa vuosilta 2005 ja 2025. Vuonna 2005 opintokokonaisuuden nimi oli kasvatustieteen perusopinnot, kun vuonna 2025 opintokokonaisuus on nimeltään kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen perusopinnot. Selkeyden vuoksi tässä kirjoituksessa käytämme nimitystä kasvatustieteen perusopinnot.
Tuutorin roolin muutos
Vuonna 2005 kasvatustieteen perusopintojen ensimmäisellä opintojaksolla (Johdatus kasvatustieteisiin) opiskeli 607 opiskelijaa, kun taas vuonna 2025 vastaavalla opintojaksolla oli 341 opiskelijaa. Opiskelijamäärän laskusta huolimatta kasvatustieteen perusopinnot ovat säilyttäneet asemansa Turun yliopiston avoimen yliopisto-opetuksen suosituimpana opintokokonaisuutena. Opiskelijaprofiilissa on kuitenkin tapahtunut tarkastelujaksolla muutoksia.
Tyypillinen kasvatustieteen perusopintojen opiskelija oli vuonna 2005 noin 25-vuotias nainen. Vuonna 2025 opiskelijoiden keski-ikä oli noussut muutamalla vuodella, ja naisten osuus kasvoi 83 prosentista 87 prosenttiin. Alle 30-vuotiaiden osuus väheni 60 prosentista 42 prosenttiin ja 40–49-vuotiaiden osuus kasvoi 12 prosentista 24 prosenttiin. Myös 50–59-vuotiaiden osuus kasvoi kolmesta prosentista yhdeksään prosenttiin. 60-vuotiaita tai vanhempia opiskelijoita oli molempina tarkasteluvuosina vain yksittäisiä, sen sijaan 30–39-vuotiaiden osuus oli molempina tarkasteluvuosina tasan neljännes opiskelijoista. Samaan aikaan oppimisen ja ohjauksen toimintaympäristö muuttui opintojen siirtyessä yhä enemmän verkkoon. Vuonna 2005 opiskelijoista noin kolme neljäsosaa opiskeli yhteistyöoppilaitoksissa, kun vuonna 2025 kasvatustieteen perusopiskelijoista kolme neljäsosaa oli verkko-opiskelijoita.
Monimuoto-opintojen alkuvuosikymmeninä – johon sisältyi myös ensimmäinen tarkasteluvuosi 2005 – opiskelu tapahtui pääosin lähiopetuksena noin kerran viikossa omalla paikkakunnalla, 10–20 opiskelijan paikallisessa opintoryhmässä. Tuutorin rooli painottui opiskelun arjen tukemiseen, kuten opiskeluryhmän kokoontumisen suunnitteluun, tehtävien tekemisen ohjaamiseen, kasvokkain tapahtuvien ryhmäkeskustelujen fasilitointiin, aikatauluissa pysymisen varmistamiseen sekä motivaation ja myönteisen opiskeluilmapiirin ylläpitämiseen ryhmätapaamisessa. Lisäksi tuutori saattoi huolehtia myös käytännön järjestelyistä laidasta laitaan, kuten materiaalien jakamisesta kahvin keittoon ja tilojen ovien avaamiseen.

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana opiskelu on vähitellen siirtynyt paikallisista opintoryhmistä yhä enemmän verkossa suoritettaviin opintoihin, jotka käynnistyvät kaksi kertaa lukuvuodessa. Monimuoto-opinnot käynnistyvät kerran lukuvuodessa syyskuussa. 2000-luvun alussa käytössä olleet audiokasetit ja paperiset opiskeluoppaat ovat korvautuneet sähköisillä materiaaleilla, ja Moodle, Zoom sekä muut digitaaliset oppimisympäristöt ovat vakiintuneet osaksi opiskelua, avaten samalla uusia mahdollisuuksia ohjauksen toteuttamiseen.
Verkko-opinnoissa opiskelijaryhmät ovat tyypillisesti suuria ja opiskelijat voivat tulla mukaan opintoihin vielä yhteisen alun jälkeenkin. Opiskelijat voivat suorittaa opintoja ohjeistetun aikataulun lisäksi halutessaan myös omaan tahtiinsa. Tämä heijastuu tuutorin rooliin ohjauksen painopisteen siirtyessä yhä enemmän opiskelijoiden yksilölliseen tukemiseen ja opintojen omatahtisen etenemisen ohjaamiseen. Samalla tuutorin tehtävänä on tukea opiskelijoiden yhteisöllisyyden rakentumista. Vaikka verkko-opinnoissa rakentuva yhteisöllisyys ei välttämättä edellytä fyysistä läheisyyttä, digitaalinen toimintaympäristö haastaa jatkuvasti kehittämään uusia tapoja vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta.
Tarkastellun ajanjakson muutosten taustalla ovat voineet vaikuttaa myös esimerkiksi yhteiskunnalliset muutokset kuten kiristynyt kilpailu eri avointen yliopistojen välillä, opintomaksujen merkityksen kasvu opiskelupäätöksissä, opetusalan vetovoiman heikkeneminen sekä ikäluokkien pieneneminen. Kehitystä voidaan tarkastella myös osana jatkuvan oppimisen vahvistumista sekä tutkinto-opintoihin valmistavien avoimen väylien lisääntymistä. Avoin yliopisto-opetus onkin määritelty osaksi yliopistojen jatkuvan oppimisen tehtävää. Lisäksi avoin yliopisto-opetus kytkeytyy opiskelijavalintoihin avoimen väylän ollessa avoimiin yliopisto-opintoihin perustuva reitti yliopiston tutkinto-opintoihin.
Samalla Turun yliopiston avoimessa yliopisto-opetuksessa opintotarjonta on lisääntynyt ja opiskelijoiden kokonaismäärät ovat kasvaneet. Edellä kuvatut muutokset ovat kasvattaneet ohjauksen merkitystä. Opintojen ohjauksesta on tullut yhä keskeisempi osa korkeakoulujen pedagogista toimintaa, ja myös Turun yliopiston strategiaan ohjaus on kirjattu yhdeksi strategisesti tärkeäksi tehtäväksi. Tuutoroinnin muutoksia voidaan tarkastella osana tätä kehitystä, jossa ohjauksen merkitys korkeakoulutuksessa on vahvistunut.
Tulevaisuuden tuutori: mikä muuttuu, mikä säilyy?
Avoimen yliopiston toimintaympäristössä on tapahtunut ja tapahtuu monenlaisia muutoksia. Syksyllä 2026 käyttöönotetut 30 opintopisteen opintosetelit voivat houkutella uusia opiskelijoita. Nähtäväksi jää, toteutuuko paljon keskustelua herättänyt mahdollinen tutkinnonanto-oikeus avoimeen yliopistoon ja mitä se toteutuessaan tuo tullessaan esimerkiksi tuutorin työhön.
Vaikka tuutoroinnin toimintaympäristöt ja teknologiat muuttuvat, sen perustehtävä näyttää säilyvän samana, opiskelijoiden oppimisen ja opintojen etenemisen tukemisena. Myös opiskelijoiden ikä-, tausta-, elämäntilanne- ja motivaatioerot ovat edellyttäneet ja edellyttävät tuutorilta taitoa vastata erilaisiin ohjaustarpeisiin. Verkko-opiskelun lisääntyessä tuutorin rooli inhimillisenä kohtaajana, kannustajana ja oppimisen ohjaajana saattaa korostua entisestään.
Samalla tekoäly ja oppimisanalytiikka tarjoavat uusia mahdollisuuksia opiskelun ja ohjauksen tueksi. Tekoäly kykenee jo nyt vastaamaan moniin sellaisiin kysymyksiin, jotka aiemmin kuuluivat tuutorin tehtäväkenttään ja tarjoamaan opiskelijoille nopeasti tietoa esimerkiksi opiskelukäytännöistä. Rutiininomainen neuvonta ja ohjaus automatisoituvat todennäköisesti yhä enemmän. Samalla tuutorin tehtävä painottunee yhä vahvemmin opiskelijan tukemiseen tiedon kriittisessä arvioinnissa, valintojen tekemisessä ja opintojen suunnan etsimisessä. Tulevaisuudessa tuutorin merkitys saattaa korostua erityisesti opiskelijan rinnalla kulkijana, motivoivana sparraajana ja keskustelukumppanina.
Kirjoittajat:
Tiina Tuijula, kasvatustieteiden laitoksen yliopistonlehtori ja avoimen yliopiston tuutori vuodesta 2001
Kristiina Ojala, avoimen yliopisto-opetuksen tuntiopettaja ja tuutori vuodesta 2005
Eija Siltari, avoin yliopisto ja jatkuva oppiminen -yksikön suunnittelija
Kuvat: Suvi Harvisalo, Turun yliopisto
Tekoälyä (Microsoft Copilot) on käytetty aihepiirin ideointiin ja tekstin sujuvoittamiseen.
Lisälukemisto:
- Avoimen yliopiston opiskelutilastot, Turun yliopisto
- Lahtomaa, Mervi & Haltia, Nina (2025) Koulutusorganisaatio ja markkinatoimija – johdossa toimivien näkökulmia avoimesta yliopistosta, Tiedepolitiikka 2/2025
- Haltia, Nina (2014) Avoimen korkeakoulun opiskelijamuotokuva 2010-luvulla – opiskelijoiden taustojen, motiivien ja koettujen hyötyjen tarkastelua, Aikuiskasvatus 4/2014