Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tarvitsevat lisää kilpailukykyä

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot (YAMK) vakinaistettiin suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään kymmenisen vuotta sitten. Vakinaistamisen perusteina olivat erityisesti tarve lisätä vahvasti työelämäkytkentäistä asiantuntijuutta ja kehittää ammatillisia jatkokoulutusväyliä. Suoritettujen YAMK-tutkintojen määrä on vuosittain kasvanut voimakkaasti. Kun esimerkiksi vuonna 2005 tutkintoja suoritettiin 182 kappaletta, suoritettiin vuonna 2015 jo yhteensä 2366 tutkintoa. Eri alojen maistereita valmistuu suomalaisista yliopistoista vuosittain yli 14 000.[i] Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on suomalaisilla työmarkkinoilla siis varsin paljon. YAMK-tutkinnon suorittaneiden osuus on tästä joukosta kuitenkin vielä verraten pieni, eikä tutkintoja tunneta työmarkkinoilla kovin hyvin. Tutkinto ei ole myöskään saanut tavoiteltua arvostusta, vaan se on jäänyt perinteisesti vahvaa statusta kantavan maisteritutkinnon varjoon.

Suhteessa samaa koulutustasoa vastaaviin maisteritutkintoihin YAMK-tutkinnon kilpailukykyä heikentää myös se, että työnantajat suhtautuvat varautuneesti YAMK-tutkinnon tuottamaan osaamiseen ja kilpailukykyyn. Työnantajat siis epäilevät tutkintojen laadukkuutta. Lisäksi työnantajat suosivat pitkälti omaa koulutustaustaansa vastaavia hakijoita YAMK-tutkinnon suorittaneiden ja maistereiden välillä. Tämä tekee rekrytointitilanteen haastavaksi YAMK-tutkinnon suorittaneille, joita on vielä työmarkkinoilla työnantajinakin suhteellisen vähän. Nähtävästi AMK-pohjaiset työnantajat toimivat YAMK-tutkinnon suorittaneiden todennäköisimpinä rekrytoijina yliopistotaustaisia työnantajia useammin.

Työnantaja turvautuu rekrytointitilanteissa usein koulutuksella hankittuihin signaaleihin viesteinä työntekijän kyvystä ja soveltuvuudesta[ii]. Todennäköisesti maisteritutkinto toimiikin tietynlaisena signaalina työnantajille koulutuksen laadukkuudesta, statuksesta ja arvosta ja tämän kautta maisteritutkinnon suorittaneen kyvyistä ja osaamisesta. Maisteritutkinnolla oletetaan olevan tietynlaisia haluttuja ja arvostettavia ominaisuuksia, joita YAMK-tutkinnolla ei ole. Tämä tutkinnon viestimä signaali vaikuttanee vahvasti työnantajien rekrytointipäätöksiin ja käsityksiin tutkinnosta suhteessa YAMK-tutkintoon. Vaikka siis YAMK-tutkinto parantaa tutkinnon suorittaneiden koulutustasoa, tutkinto ei tuo kovin hyvin tutkinnon suorittaneille markkina-arvon ja sitä kautta työmarkkina-aseman kohoamista suhteessa maistereihin[iii].

Mitä sitten tulisi tehdä, jotta YAMK-tutkinnot pärjäisivät maisteritutkinnoille? Erityisesti tulisi tehostaa tutkinnon laadukasta ja vaativaa opetustasoa sekä pitää yllä tiukkoja ja korkeaa motivaatiota kartoittavia tutkintoon pääsyn kriteereitä. Tutkintojen tunnettavuutta parantavaa markkinointia voitaisiin kehittää. Markkinointia tulisi kohdentaa erityisesti sellaisille työnantajille, jotka eivät ole työllistäneet YAMK-tutkinnon suorittaneita, mutta jotka voisivat olla mahdollisia työllistäjiä. Työnantajille tulisi täsmällisemmin markkinoida millaisiin työtehtäviin YAMK-tutkinnot valmentavat, millaista osaamista ne tuottavat ja miten tutkinnot vertautuvat maisteritutkintoihin. Lisäksi tutkinnon tarjoamaa osaamista tulisi terävöittää sekä lisätä keskustelua koulutus- ja työmarkkinakentän välillä tarvittavasta osaamisesta ja osaamisen tarpeista[iv].

Kirjoitus perustuu Kristiina Ojalan väitöskirjaan[v], joka on parhaillaan esitarkastuksessa.

[i] Vipunen – opetushallinnon tilastopalvelu 2017. [https://vipunen.fi]

[ii] Spence, M. 1973. Job market signaling. The quarterly journal of economics 87 (3), 355-374.

[iii] Tomlinson, M. 2008. ‘The degree is not enough’: Students’ perceptions of the role of higher education credentials for graduate work and employability. British Journal of Sociology of Education 29, no. 1: 49–61.

[iv] Viinamäki, L. & Pohjola, A. 2016. Tutkimus sosionomi (ylempi AMK) tutkinnon suorittaneiden koulutus- ja työmarkkina-asemasta. Lapin AMK:n julkaisuja. Sarja A. Tutkimukset 1/2016.

[v] Ojala, K. (tulossa) Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot työmarkkinoilla ja korkeakoulujärjestelmässä. Kasvatustieteiden laitos. Turun yliopisto.

Kuvituskuva: Pixabay, henkilökuva: Katja Kontu