Turun yliopisto muutti Kandipalautteen (KP) tiedonkeruuprosessia lokakuussa 2022 siten, että vastaaminen kytkettiin entistä selkeämmin kanditutkinnon hakuvaiheeseen. Kun opiskelija ilmoittaa halukkuudestaan hakea tutkintotodistusta, hänet ohjataan Kandipalautekyselyyn ja vastattuaan siihen hän saa tiedekuntansa tarkemmat ohjeet todistuksen hakemisesta. Prosessimuutos vaikutti meille tärkeään vastausaktiivisuuteen merkittävästi. Vuoden 2021 pohjalukema oli 59,5 % (vastaajia 1063), jolla TY piti kansallisesti perää verrattuna muihin yliopistoihin, ja seuraavana vuonna 2022 päästiin jo 69,2 %:iin (N = 1181), mutta kun uusi prosessi oli kokonaisen vuoden 2023 voimassa, vastausprosentiksi saatiin jo 97,3 % (N = 1734).

Vastaajamäärän kasvu vaikuttaa suoraan yliopiston ansaintaan, koska OKM:n rahoitusmallissa 3 % rahoituksesta ohjataan sen mukaan, kuinka paljon rahoituspisteitä palautekyselyn perusteella kertyy kaavalla 1 (täysin eri mieltä) = 1 piste, 2 (eri mieltä) = 2 pistettä, 3 (ei samaa eikä eri mieltä) = 3 pistettä, 4 (samaa mieltä) = 4 pistettä ja 5 (täysin samaa mieltä) = 5 pistettä. Mitä enemmän ja mitä samanmielisemmin vastaajat vastaavat 13 rahoitusväittämään, sen enemmän euroja laariimme kertyy.

Vaikka saimme siis merkittävästi enemmän vastauksia ja vaikka suuri osa vastauksista oli meidän kannaltamme varsin myötämielisiä, kannattaa muistaa, että OKM:n mallin laskenta perustuu kolmen vuoden keskiarvoon, minkä vuoksi meillä roikkuu vielä jonkin aikaa riippakivenä nuo heikommat vuodet ja niiden kertymät. Toiseksi pitää huomioida, että kyseessä on ns. nollasummapeli, eli se, miten muut yliopistot tässä onnistuvat, vaikuttaa todelliseen euromääräiseen kertymään. Huipputuloksemme vuoden 2023 Kandipalautteessa oikeuttaa meidät sijalle neljä tässä kilpailussa, kun edellemme ehtivät Åbo Akademi (99 %), Taideyliopisto (99 %) ja Vaasan yliopisto (98 %).

Opiskelijapalautteista puhuttaessa nostetaan usein esille se, että vastausten antama tieto voi vääristyä, jos vastaajamäärät jäävät pieniksi. Nyt kun vastaajamäärät alkavat lähestyä koko populaation määrää, on hyvä tarkastella, onko tällä vaikutusta vastauksiin ja jos, niin minkälainen vaikutus seikalla on.

Kun tarkastellaan näitä 13 rahoitusväittämää yksittäin, ensimmäinen havainto on, että vastaajamäärän kasvulla ei keskiarvoina ole kovinkaan suurta vaikutusta – meillähän on tässä suhteessa ”hyvä” tilanne, että voimme verrata huippuvuoden tuloksia suhteessa umpisurkeisiin aiempiin vuosiin. Vuoden 2022 keskiarvot olivat lähes kauttaaltaan alempia kuin vuoden 2021 tulokset, mutta nyt vuonna 2023 kirittiin pääosin tasoihin vuoden 2021 tuloksiin nähden. Muutamissa väittämissä ohitettiin myös vuoden 2021 keskiarvot, joissakin jopa selvästi. Erityisen ilahduttavaa on huomata kasvu seuraaviin väittämiin saaduista vastauksista (suluissa KP 2022 ja KP 2023 keskiarvot):

  • Koulutukseni on vastannut sille asetettuja tavoitteita (3,73 -> 3,81)
  • Opettajilta saamani palaute on auttanut minua opinnoissani (3,18 -> 3,34)
  • Tarjolla on ollut riittävästi ohjausta kandidaatin tutkielman laatimiseen/opinnäytteen tekemiseen (3,67 -> 3,80)
  • Koulutuksen myötä kehittynyt osaamiseni vastaa odotuksiani (3,60 -> 3,71)

Yksittäisten väittämien tarkastelun rinnalla rahoitusväittämiä voidaan tarkastella neljän kategorian muodostamien summamuuttujien pohjalta. Summamuuttujatarkastelu saattaa antaa selkeämmän kuvan vastaajamäärän kasvun vaikutuksista vastauksiin, kun tässä summamuuttujapohjaisessa tarkastelussa vuoden 2023 keskiarvot ovat jokaisen kategorian osalta parantuneet suhteessa vuosiin 2021 ja 2022. Verrattuna vuoden 2022 keskiarvoihin muutokset ovat seuraavat:

  • Tutkinnon laatu 3,68 -> 3,76
  • Opetuksen laatu 3,64 -> 3,72
  • Ohjauksen saatavuus 3,65 -> 3,74
  • Tyytyväisyys opiskelijan elämään 3,70 -> 3,79

Valtaosa Kandipalautteen väittämistä perustuu Helsingin yliopiston kehittämään HowULearn-kyselyyn, jossa 10 teemaa tarkastellaan samoin summamuuttujina. Verrattuna vuoden 2022 keskiarvoihin vuoden 2023 keskiarvot nousivat pitkälti vastaavasti kuin rahoitusväittämien kategorioiden kohdalla nähtiin. Huomattavimmat nousijat koskivat opintojen linjakkuutta (3,71 -> 3,80) ja oppimista edistävää palautetta (3,22 -> 3,36).

Muita Kandipalautteen osa-alueita ovat suosittelukysymykset (NPS), yleisten valmiuksien kehittyminen, opintojen aikainen työssäkäynti, opintojen viivästyminen, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo (YTA) sekä muutama avoin vastauskenttä. YTA-osiota käsitellään vararehtorin vetämässä tasa-arvotoimikunnassa, joka myös päättää mahdollisista toimenpiteistä, joihin tämän osion vastaukset mahdollisesti antavat aihetta. Muista osioista tuloskoosteita ja webinaaritallenteita löytyy Kandipalautteen intrasivulta, ks. https://intranet.utu.fi/index/opiskelijan_palautekanavat_opettajille/Sivut/Kandipalaute.aspx sekä opetushallinnon kansallisesta tietopalvelusta eli Vipusesta, ks. https://vipunen.fi/fi-fi/yliopisto/Sivut/Opiskelijapalaute.aspx

Avovastauksia kerätään mm. kysymyksellä ”Anna halutessasi palautetta omalle yliopistollesi.” Tätä osiota on paitsi hyödyllistä myös varsin rikastuttavaa käydä läpi huolella. Vastaajat antavat tähän paljon kehittämisehdotuksia mutta myös kehuja ja kiitoksia:

Kiitos kaikesta laadukkaasta kehittämistyöstä, jota teette! Erityisesti aktiivisena opiskelijavaikuttajana on ollut hienoa huomata, kuinka paljon yliopistolla todella tehdään töitä laadukkaamman koulutuksen takaamiseksi ja opiskelijoiden hyvinvoinnin eteen. (TSE)