Ryhmä opiskelijoita kampuksella.

Erilaiset opetuksen muodot tuovat joustavuutta ja yhteisöllisyyttä opiskeluun

Turun yliopistossa opetuksen muodot ovat monipuolisia ja vaihtelevat opittavasta tieteenalasta riippuen. Kerromme tässä blogitekstissä opetuksen muodoista ja avaamme, miksi on arvokasta, että joustavien opintojen lisäksi yliopistossamme saa opiskella suuren osan opinnoista lähiopintoina.

Yliopistotason tavoitteena kaikissa tiedekunnissa on, että kandiopintojen vaiheessa järjestetään paljon lähiopetusta. Kandivaiheessa opintoihin ja tieteenalaan kiinnittyminen on yksi keskeinen oppimistavoite eikä se toteudu pelkästään itseopiskelulla. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, että osa kandivaiheenkin opinnoista voidaan suorittaa joustavasti ajasta ja paikasta riippumattomalla tavalla.

Maisteriopintojen vaiheessa ajasta ja paikasta riippumatonta opiskelua voi olla enemmän. Joustavuus maisterivaiheessa mahdollistaa paremmin työn ja opiskelun yhdistämisen. On nimittäin varsin yleistä, että viimeistään maisterivaiheen aikana opiskelijat tekevät töitä opiskelun rinnalla. Joustavuudesta on apua myös erilaisissa elämäntilanteissa.

Yliopistosta valmistuvilta opiskelijoilta odotetaan taitoja toimia asiantuntijoina tulevaisuuden työtehtävissä. Tähän tarvitaan taitoa ymmärtää tieteellistä tietoa ja käyttää sitä päätöksenteon tukena. Nämä, ja monet asiantuntijatehtävissä tarvittavat yleiset taidot, kuten vuorovaikutustaidot vaativat kohtaamisia kehittyäkseen. Opiskelu on myös huomattavasti mielekkäämpää, kun sitä saa tehdä yhdessä muiden kanssa!

Opetuksen muodot

Lähiopetuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa kaikki oppimistapahtumaan osallistuvat henkilöt ovat fyysisesti paikalla samaan aikaan samassa tilassa. Lähiopetus voi olla esimerkiksi luento-opetusta, pienryhmäopetusta, ryhmätyöskentelyä, laskuharjoitus, laboratoriotyöskentely, simulaatio-opetuksen tilanne jne.

Etäopetuksessa osallistujat ja opettaja ovat fyysisesti eri tiloissa, ja opetus tapahtuu verkon välityksellä joko synkronisesti tai asynkronisesti. Synkronisella etäopetuksella tarkoitetaan opetustilannetta, jossa kaikki osallistuvat opetukseen verkon välityksellä samaan aikaan. Tällöin on mahdollista olla vuorovaikutuksessa reaaliaikaisesti muiden kanssa esimerkiksi chatin välityksellä tai ottaa puheenvuoroja avaamalla mikrofoni. Esimerkiksi luentoja voidaan järjestää siten, että opettaja ja opiskelijat ovat eri tiloissa. Myös pienryhmätyöskentelyä voidaan tehdä etänä jakamalla osallistujat työskentelemään pienemmissä ryhmissä. Asynkronisella etäopetuksella tarkoitetaan opetusta, joka ei vaadi osallistujilta yhtäaikaista läsnäoloa. Opiskelijat voivat esimerkiksi työskennellä itsenäisesti ja palauttaa tehtäviä tiettyjen aikaraamien sisällä. Myös asynkronisessa etäopetuksessa voidaan olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa vaikkapa kommentoimalla muiden opiskelijoiden palauttamia töitä. Vuorovaikutus ei silloin ole kuitenkaan reaaliaikaista.

Monimuoto-opetuksella tarkoitetaan kaikenlaisia lähi- ja etäopetuksen yhdistelmiä, esimerkiksi hybridiopetusta, eli samanaikaista lähi- ja etäopetusta. Silloin osa opiskelijoista osallistuu opetukseen fyysisesti samassa tilassa ja osa on etänä. Vuorovaikutuksen tapoja on näissä tilanteissa monia, mutta kokemus sosiaalisesta läsnäolosta ei useinakaan ole eri tavoin osallistuville sama.

Miksi opetuksen muodolla on merkitystä?

Opetuksen muodolla on oleellisesti merkitystä vuorovaikutuksen tapoihin ja laatuun. Esimerkiksi vuorovaikutuksen spontaanius ja tunne sosiaalisesta läsnäolosta vaihtelevat opetuksen muodosta riippuen. Sama liittyy ilmeiden ja eleiden välittymiseen. Koronapandemian alussa etäopetuksesta tuli väliahelpikaisesti lähes ainoa tapa järjestää opetusta yliopistoissa. Tällä oli vaikutuksia sekä opiskelijoiden että opettajien hyvinvointiin ja monet kokivat yksinäisyyttä ja irrallisuutta opiskelu- ja työyhteisöistä. Ilmeet ja eleet, sosiaalisen vuorovaikutuksen non-verbaalit tekijät, eivät myöskään välity etäopetuksessa, mikä tekee opiskelusta kognitiivisesti kuormittavaa ja joillekin opiskelijoille erittäin kuormittavaa. Toisaalta opiskelijoiden etäopiskelu- ja opettajien etäopetustaidot kehittyivät pandemian aikana. Kampuksille palatessa joustavuuden lisääntyneitä mahdollisuuksia päätettiinkin alkaa hyödyntää pedagogisesti perustellulla tavalla: opetuksen muoto valitaan siten, että se tukee parhaalla mahdollisella tavalla oppimista ja opiskelijan hyvinvointia.

Iloisia opiskelijoita kampuksella.

Joustavuutta opiskeluun

Joustavuuden lisääminen oppimiseen ja opiskeluun on ollut jo vuosikymmeniä digipedagogisen kehittämisen keskeisimpiä tavoitteita. Nyt olemme tilanteessa, jossa voimme tarjota opiskelijoille opintoja sekä synkronisesti että asynkronisesti. Lisäksi mahdollisuudet valita opiskelutapa ovat lisääntyneet. Tarkoituksena on lisätä joustavuutta oppimiseen jatkossakin esimerkiksi moninaistuvien opintopolkujen muodossa. Kuitenkin tutkintojen täytyy jatkossakin muodostua sellaisiksi, että opiskelijat saavuttavat valmiudet tulevaisuuden asiantuntijatehtävissä toimimiseen. Tähän liittyy vahvasti ajattelutaitojen kehittyminen ja inhimillisyys. Näistä huolehtiminen on erityisen tärkeää nopean teknologisen kehittymisen ajassa. Ihmisillä on perustavanlaatuinen tarve kuulua yhteisöön ja Turun yliopisto haluaa mahdollistaa sen opiskelijoilleen.

Mitä hyötyä lähiopetukseen osallistumisesta on sinulle?

Listaamme lopuksi muutamia asioita, miksi lähiopetukseen osallistuminen on sinulle hyödyksi.

  • Kohtaat opettajia ja opiskelukavereita
  • Tutustut muihin opiskelijoihin
  • Opit paremmin yhdessä muiden kanssa
  • Vertaistuki auttaa ylläpitämään opiskelukykyä
  • Huomaat erilaisia tapoja ajatella ja opit tärkeitä ajattelutaitoja
  • Vuorovaikutustaitosi kehittyvät
  • Kiinnityt tiedeyhteisöön
  • Verkostoidut mahdollisten tulevien kollegoidesi kanssa


Heidi Salmento
& Minna Vuorio-Lehti
Kirjoittajat työskentelevät Turun yliopiston koulutuksen tukipalveluissa.

Categories: opiskeluKeywords: ,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *