Fysiikan opiskelu Turun yliopistossa
Tämä blogipostaus on tiivistelmä Studycast-podcastin ”Millaista on fysiikan opiskelu Turun yliopistossa?” jaksoista.
Millainen on fysiikan opiskelijan ensimmäinen vuosi?
Ensimmäisessä jaksossa keskustelen ensimmäisen vuoden opiskelijan Eero Haapan sekä yliopistonlehtori Teemu Hynnisen kanssa ensimmäisen vuoden fysiikan opinnoista juuri Turun yliopistossa. Teemu Hynninen opettaa fysiikan pääaineopiskelijoille peruskursseja.
Jakson alussa pohdittiin, että mikä on se asia, jonka takia halusimme aikanaan opiskelemaan fysiikkaa. Minä muutin aikanaan mieltäni useastikin asian suhteen. Ensin halusin matematiikan opettajaksi, sitten lääkäriksi, kun biologia ei enää kiinnostanutkaan, halusin matemaatikoksi. Abina mietiskelin, että olisiko se sittenkin kauppakorkea, mihin haluan ja hakupäivänä päätin, että se on fysiikka, koska en ollut varma pääsenkö suoraan todistuksella kauppikseen. Eeroa ja Teemua yhdisti kiinnostus matemaattisiin luonnontieteisiin.
Ensimmäisen vuoden aikana fysiikan opinnoissa on sekä teoreettista että kokeellista puolta. Kokeellisen puolen kursseilla tutustutaan fysiikan harjoitustyöosastoon ja tehdään ns. harjoitustöitä, eli toteutetaan lyhyt fysikaalinen koe, jonka tulokset raportoidaan ja niiden yhteyttä teoriaan pohditaan. Teoreettisella puolella lähdetään vuoden aluksi helpohkoista asioista liikkeelle, siihen sitten vähitellen ”kumuloidaan” eli kerätään syvempää tietoa päälle Vuoden lopussa on päästy niinkin pitkälle, että pohditaan, millainen vetyatomi on,
Tämän lisäksi ohessa opiskellaan paljon matematiikkaa, jonka Eero tuo esille. Vuoden aikana suoritetaan matematiikan perusopinnot ja kaksi fysiikan matemaattiset apuneuvot kurssia. Fysiikkaa voi lähteä opiskelemaan, vaikka ei olisi opiskellut lukiossa pitkää matematiikkaa, ja nämä kurssit ovat hyvä sisäänheitto sellaisille.
Fysiikan opintojen erikoistumismahdollisuudet Turun yliopistossa
Toisessa jaksossa on mukana toisen vuoden fysiikan opiskelija, tuleva tähtitieteilijä Laura Salomeri ja teoreettisen fysiikan professori sekä fysiikan ja tähtitieteen laitoksen varajohtaja Jyrki Piilo. Heidän kanssaan keskusteltiin fysiikan toisen vuoden opinnoista ja eri erikoistumis- ja työllistymismahdollisuuksista.
Turun yliopistossa fysiikalta on kandidaatin tutkinnon vaiheessa neljä erikoistumisalaa sekä maisterissa seitsemän. Useammalle maisterivaiheen erikoistumisalalle on myös englanninkielinen vastine. Kandivaiheessa voi erikoistua joko kokeelliseen fysiikkaan, tähtitieteeseen ja avaruusfysiikkaan, teoreettiseen fysiikkaan tai opettajalinjalle. Kandivaiheen erikoistumisalalta voi päästä suoraan vain tiettyihin maisterin linjoihin, mutta ne eivät poissulje toisiaan
Kokeellisella fysiikalla tehdään paljon fysiikan harjoitustöitä ja siitä voi erikoistua materiaalifysiikkaan, teollisuusfysiikkaan tai lääketieteen tekniikan fysiikkaan. Materiaalifysiikalla perehdytään mm. erilaisten materiaalien rakenteisiin ja ominaisuuksiin, mittakaavan tullessa atomitasolta kaupallisien komponenttien kokoon, valmistuneet ovat siirtyneet töihin mm. puolijohdeteollisuuteen tai laivateollsiuuteen. Teollisuusfysiikan tutkintokokonaisuuteen kuuluu pieni liiketoiminnan sivuaine ja linjalta opiskelijat ovat valmistuneet erityisesti teknologian jättiyrityksiin. Lääketieteen tekniikan fysiikan maisterilinja on hyvä siirtymävaihe mm. jos haluaa sairaalafyysikon uralle, mutta osa työllistyy myös lääketieteen tekniikan yrityksiin lähialueelle. Linjalla opiskellaan ainakin biolääketieteen kursseja, ja joitankin kursseja on yhteistyössä PET-keskuksen, Åbo akademin ja TYKS:in kanssa.
Teoreettisen fysiikan kandilinjalta voi siirtyä luonnollisesti teoreettisen fysiikan maisterilinjalle. Maisterilinjalta iso osa siirtyy jatko-opintoihin ja tutkijaksi. Turun yliopistossa teoreettinen fysiikka tutkii mm. kvanttifysiikkaa, kosmologiaa ja kenttäteoriaa.
Tähtitieteen ja avaruusfysiikan erikoistumisalalla opiskellaan mm. eri avaruuden kappaleiden toimintaa ja käyttäytymistä. Avaruusfysiikka keskittyy lähinnä aurinkokuntamme kappaleisiin. Työllisyystilanne linjalta on hyvä, ja opiskelijat ovat työllistyneet instrumenttien kehitykseen, asitantuntija ja johtotehtäviin sekä tutkijaksi.
Näiltä kolmelta linjalta voi myös erikoistua data-analytiikalle, joka on tuore erikoistumisala. Tällä linjalla opitaan mm. simuloimaan erilaisia fysikaalisia ilmiöitä ja siihen kuuluu erillinen sivuaine koneoppimista yms. varten.
Opettajalinjalalta opiskelijat voivat saavat aineenopettajan pätevyyden yleensä kahteen eri aineeseen, usein nämä ovat matematiikka ja fysiikka tai fysiikka ja kemia. Linjalta saa myös pätevyyden toimia luokanopettajana.
Tiedot ovat lähtökohtaisesti linjojen opettajatuutoreilta. Sari Granroth: materiaalifysiikka, Matti Murtomaa: Teollisyys fysiikka sekä lääketieteen tekn. fysiikka, Pekka Heinämäki: Tähtitiede ja avaruusfysiikka, Tommi Kokkonen: opettajalinja, Johannes Niskanen: data-analytiikka ja Kimmo Luoma: teoreettinen fysiikka.
Miksi fysiikka on niin kiinnostavaa, Esko Valtaoja ja Antti Peltola?
Jaksossa keskustellaan yleisemmin fysiikan opinnoista ja tutkijaurasta. Keskustelussa on mukana tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja sekä teoreettisen fysiikan maisteriopiskelija Antti Peltola. Jaksossa Esko kertoo, miksi päätyi aikanaan opiskelemaan fysiikkaa ja siitä tutkijauralle ja professoriksi asti. Hän esittää, että kiinnostui vahvasti fysiikasta, kun koulussa ei enää osattu vastata hänen ”Miksi?” kysymyksiinsä. Antti Peltola kertoo omista alavalinnoistaan ja vapaa-ajastaan opintojen ulkopuolella. Hän on muun muassa ehtinyt soittamaan omassa bändissään ja speksissä.
Kaikissa jaksoissa käsitellään myös opiskelijoiden vapaa-aikaa opintojen ulkopuolella.
Kirjoittaja on vuoden 2025-2026 opiskelijalähettiläs, fysiikan toisen vuoden opiskelija Nikolaos. Tutustu Nikolaokseen