Itsensä johtaminen – tulevaisuuden työelämätaito, johon yliopisto-opiskelu valmentaa päivittäin
Opiskelu yliopistossa vaatii sitoutumista, itsenäistä työtä sekä kykyä tunnistaa omia vahvuuksiaan sekä kehittämisen paikkojaan. Jotta tutkinnon saa suoritettua ja toimintakykyisenä säilyttyä, vaatii se taitoa johtaa omaa itseään.
Itsensä johtaminen on Työterveyslaitoksenkin mukaan yksi tärkeimmistä nykyajan työelämätaidoista. Töiden painottuessa isommin itsenäiseen, mahdollisesti etätyöskentelevään asiantuntijuuteen, nousee itsensä johtamisen kyky suureen rooliin omassa suoriutumisessa sekä työkuntonsa ylläpitämisessä.
Mitä itsensä johtamisella tarkoitetaan?
Itsensä johtamisella tarkoitetaan yksilön kykyä tunnistaa omia voimavarojaan ja suunnitella tavoitteellista toimintaansa voimavarojensa puitteissa. Käytännössä kyse on aivan yksinkertaisestakin asiasta: tiedät mitä sinun tulisi saada aikaiseksi, millaisessa aikataulussa ja tiedät, miten itse toimit parhaiten tavoitteen eteen.
Yliopisto-opiskelut valmentavat tähän jopa huomaamatta. Selvität oman tutkintosi rakenteen, tarvittavat opintojaksot sekä näiden vaatiman työn sekä tavoiteajan. Suunnittelet oman ajankäyttösi opintojaksojen suorittamisen suhteen ja muistat, että jokainen meistä tarvitsee myös lepoa sekä puhdasta iloa tuottavia asioita päiviinsä. Kuulostaako yksinkertaiselta? Teoriassa kyllä, käytäntö vaatii harjoittelua.
Miten itsensä johtamista voi harjoitella?
Opiskeluun liittyvät tutkintovaatimukset on helppo napata netistä ja kopioida omaan kalenteriinsa. Harjoittelua vaatii itsetuntemukseen liittyvät seikat. Paljonko juuri minä jaksan opiskella viikossa? Mitkä asiat minua palauttavat kiireisen opiskeluarjen keskellä? Paljonko tarvitsen aikaa nukkumiselle, harrastuksille ja ystäville? Mihin aikaan päivästä tai viikosta olen parhaimmillani keskittymään, milloin minun kannattaa suosiolla laittaa esseet pauselle?
Oikotietä itsensä johtamisen onneen ei valitettavasti ole. Itsensä tutkailulla ja erilaisten toimintatapojen kokeilulla löydät juuri itsellesi sopivat tavat toimia. Kaiken taustalla ohjaa myös se ajatus, mitä pidät elämässä tärkeänä ja mille juuri sinun kallisarvoinen aikasi jakautuu.
On suhteellisen turhanpäiväistä verrata omaa ajankäytön suunnitteluaan tai ajan jakautumista opiskeluystäviensä tai puolisonsa vastaavaan. Jokainen meistä tarvitsee eri ajan erilaisille tekemiselle. Yksilön lisäksi tähän vaikuttavat vuodenajat, fiilikset sekä joskus myös tarjolla olevien kofeiinijuomien määrä.
Puhtaasti ajankäytön suunnittelemiselle on olemassa lukuisia apuvälineitä niin analogisista kalentereista digitaalisiin projektinhallintatyökaluihin. Apuvälineitä itsensä näköisen elämän elämiseen ei ole niin paljon tarjolla. Tärkein kartta tälle olet sinä itse ja oma arjessa jaksamisesi.
Mistä tietää olevansa hyvä pomo itselleen?
Jos itsensä tuntee pystyväksi, tyytyväiseksi ja asiat etenevät haluttuun suuntaan, voit onnitella itseäsi hyvästä esihenkilötyöstä itseäsi kohtaan. Tilanteet kuitenkin vaihtelevat ja aika-ajoin on hyvä pysähtyä kehityskeskusteluun itsensä kanssa.
Niin kuin hyvä pomokin, kannattaa itselleen olla reilu sekä rehellinen ja antaa myös palautetta. Vaikka välillä olisikin tiukkoja paikkoja opiskeludeadlinejen kanssa, ei kynttilää kannata pitkäjänteisesti polttaa molemmista päistä. Pomon tulee huolehtia työntekijänsä työhyvinvoinnista ja itsensä johtamisen ollessa kyseessä, sinun tulee väistämättä välillä ohjata itseäsi oman hyvinvointisi äärelle. Välillä sitä saattaa myös ajautua kuluttamaan aikaansa turhanpäiväisyyksiin tai tavoitteesi muuttuvat. Silloin kannattaa lempeästi ohjata itseään taas kaikkein tärkeimpien teemojen pariin.
Yliopisto-opiskelujen managerointi muuhun elämään käy työstä – joten siihen kannattaa sellaisena suhtautuakin. Ole itsellesi lempeä työnjohtaja ja kun asiat sujuvat hienosti, muista myös kiittää itseäsi hyvästä suorituksesta. Se, että arki sujuu ja asiat tapahtuvat on onnistuminen, ja sitä sopii myös juhlia.
Blogin on kirjoittanut ikuinen itsensä opiskelija,