Kai sitä joskus opiskellaankin?

Kun puhutaan yliopisto-opiskelusta, yleensä keskustelussa esiin nousevat lukuisat opiskelijatapahtumat, uudet ystävät, järjestötoiminta, urapolut, opiskelijan talousasiat ja niin edelleen. Olen ainakin itse huomannut, että siitä itse opiskelusta ei välttämättä niin paljon puhutakaan, vaikka se muodostaa kuitenkin aika ison osan arjesta. Yhtään aiemmin listaamieni asioiden vähättelemistä ajattelin kuitenkin, että olisi ehkä ihan fiksua kirjoittaa siitä opiskelustakin jotain – sitähän ainakin toivottavasti suurin osa yliopistoon hakevista tulee tekemään.

Miten opiskelu eroaa lukiossa opiskelusta?

Aloitetaan tekemällä ero lukio-opiskelun ja yliopisto-opiskelun välille. Kuten moni on varmasti kuullut, yliopisto-opiskelu on vapaampaa kuin lukiossa. Siis oikeasti, paljon vapaampaa. Proffat eivät kysy, että ovathan kaikki tehneet kotitehtävät – eivätkä kyllä useimmiten anna kotitehtäviäkään. Harvoin muistutellaan lähestyvistä deadlineistä, vaan ne on merkattava oma-aloitteisesti sinne kalenteriin. Luennoilla ei sitä kuuluisaa läsnäolopakkoakaan ole, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia (ja ylipäätään, läsnäolopakkoa on joillain aloilla enemmän). Vapautta siis tulee yliopistossa sylin täydeltä, mutta samalla tulee (yllätys, yllätys) vastuuta.

Priorisoi, suunnittele ja noudata aikataulua

On tärkeää ottaa heti alusta asti opiskelun aikataulutus ja priorisointi haltuun. Kaikille se opiskelu ei välttämättä elämän ykkösprioriteetti ole, eikä tarvitsekaan olla. On kuitenkin tärkeää priorisoida sitä itselle sopivalle tasolle. Jossain vaiheessa todennäköisesti tulee tilanne, jossa pitää valita joko illanvietto kavereiden kanssa tai kello 23:59 lähestyvä deadline esseelle, jota ei ole vieläkään saanut aloitettua. On ihan oma valinta, päättääkö tuossa tilanteessa jättää esseen tekemättä. Siitä voidaan väitellä, että onko esseen kirjoittamatta jättäminen kavereitten kanssa bailaamisen takia fiksu valinta, mutta ainakin se on ihan oma valinta.

Edellistä tilannetta helpottaa ainakin itsellä, että pyrkii oikeasti järjestämään sinne kalenteriin tilaa opiskelulle ja niille tehtäville – aiemmallekin ajankohdalle kuin vasta sille päivälle, jona deadlinekin on. Ajan järjestäminen jollekin on nimenomaan sitä priorisointia. Jos joku pyytää kahville, voi hyvällä omatunnolla valita opiskelun sen sijaan. Ja sen valinnan tekeminen on paljon helpompaa, kun siellä kalenterissa valmiiksi lukee vaikkapa ”lue tenttiin” tai ”kirjoita kaksi sivua oppimispäiväkirjaa”.

Aikataulutus on siinä mielessä erilaista kuin lukiossa, että luentoja saattaa olla tosi vähän viikon aikana verrattuna siihen muuhun opiskeluun käytettyyn aikaan. Lukiossa yleensä käydään joka päivä useampi tunti oppitunneilla ja tehdään tehtäviä, ja sitten illalla väsätään kotona annetut kotitehtävät kasaan ja näin oppii hyvin. Yliopistossa taas saattaa päivän aikana olla yksi luento, ja sitten loppupäivänä pitää itsenäisesti opiskella. Itsenäistä opiskelua siis riittää, ja sille pitää varata aikaa ihan eri mittakaavassa kuin lukiossa.

Esimerkkipäivä yliopisto-opiskeluiden parissa

Millaisia päivät yliopisto-opiskelijana sitten ovat? Annan vaikkapa omasta arjestani taloustieteen opiskelijana esimerkin. Tässä siis tyypillinen tiistaipäiväni tässä periodissa:

7:30 Herätys ja aamutoimet

8:30-10:00 Espanjan peruskurssin luento. Kielten luennoilla pääsee monesti oikeasti tekemään tehtäviä, ja kursseilla saa myös kotitehtäviä. Kielten opiskelu on siis aika erilaista verrattuna pääaineopintoihini, eikä se vaadi niin paljon kirjastossa istuskelua ja yksinään pänttäämistä.

10:15-12:00 Lineaarialgebran luento, eli sivuaineeni opintoja. Luennoilla kuunnellaan opetusta, ja yleensä joka viikko saadaan ns. demotehtäviä, jotka tulee palauttaa keskiviikkoiltaan mennessä. Torstaina käydään sitten harjoitustehtävät demoryhmissä läpi – siellä siis opiskelijat esittävät tekemiään ratkaisuja harjoitustehtäviin. Tällainen demotehtävien teko on tyypillistä myös pääaineopintojeni kursseilla.

12:00-12:30 Lounas – itse tykkään käydä opiskelijaravintoloissa, etenkin kauppiksen Montussa, keskustalla Unican Kulmassa tai Educariumin Machiavellissä. Opiskelijaravintoloita on paljon ja muuallakin kuin vain kampuksella!

12:30-15:00 Opiskelua kirjastolla tai joskus ihan kotona. Tässä vaiheessa tykkään tehdä pääaineopintojen harjoitustehtäviä, tässä periodissa esimerkiksi Mikroteoria 2-nimisen kurssin harkkoja. Näihin saa palamaan aikaa aika paljon, joten joskus tulee istuttua kirjastolla tai kauppiksella myöhälle iltaan asti.

Sitten riippuukin ihan päivästä, mitä teen illalla. Usein tiistaina on jotain opiskelijarientoja, ja jos ei ole, niin illalla saatan käydä treenaamassa ja ehkäpä vielä opiskellakin. Iltaisin on usein myös kokouksia, esimerkiksi johonkin projektiin tai järjestöhommiin liittyen. Välillä on niitä päiviä, että tulee opiskeltua kellon ympäri, ja välillä muutama tunti riittää. Viikkotasolla opiskeluiden parissa menee vaihdellen n. 20-30h, tenttiviikolla saattaa mennä sitten tuplasti enemmän.

Opiskelutekniikat ja -tavat

Moni yliopistoon tullut on aika todennäköisesti joitain opiskelutekniikoita päässyt jo kokeilemaan – jos ei, niin nyt on viimeistään hyvä aika ottaa eri tekniikat päivittäiseen käyttöön.

Opiskelutekniikoita on paljon, ja niitä löytää netistä ihan googlailemalla. Näin digiaikakautena eri sovelluksia löytyy paljon ja eri teemoihin liittyen: esimerkiksi käsitteiden tai sanojen oppimiseen (Quizlet, Cram.com), muistiinpanojen tekemiseen (Evernote), ajankäyttöön (kalenterisovellukset, Pomodoro-ajastimet jne.) ja vaikka mitä muita. Jos kokee sovellukset hyödyllisiksi tai ne tuntuvat kiinnostavilta, niin ehdottomasti kannattaa tutustua tarkemmin – itse hyödynnän usein etenkin Quizletia niin kielten kuin käsitteidenkin opetteluun.

Opiskelutekniikat ovat paljon muutakin kuin sovelluksia – toiset oppivat pänttäämällä, ja päntätessä hyödyntävät erilaisia ajanhallintamenetelmiä. Yksi käytetyimpiä on Pomodoro, jossa opiskelu ajastetaan tietyn mittaisiin aikaväleihin, joita erottavat lyhyet tauot. Tätä käytin itse jo lukioaikoinakin, ja koin sen toimivaksi!

Toiset taas oppivat parhaiten tekemällä muistiinpanoja luennolla ja kertaamalla ne ennen tenttiä. Toiset eivät luentoja koe hyödyllisiksi, ja nimenomaan pänttäävät ennen tenttiä. Myös lukemiseen liittyy erilaisia tekniikoita (silmäilevä lukeminen jne.), joihin todellakin kannattaa tutustua. Myös muistiinpanoja voi tehdä monella tapaa – ajatuskartat, avainsanalistat ja esimerkiksi puheen nauhoittaminen tai videoiden kuvaaminen ovat muutamia lukuisista keinoista tiivistää opittuja asioita!

Kaiken kaikkiaan, erilaisia opiskelutekniikoita kannattaa rohkeasti googlailla ja kokeilla, jotta löytää itselleen sopivimman! Opiskelu sujuu kuin siivillä, kun itselleen löytää parhaimman tavan. Ja hei, porukassakin voi opiskella – itse suosin tätä keinoa erittäin paljon. Porukassa asiat oivaltaa ihan eri tavalla kuin itsekseen opiskellessa, ja samalla pääsee nauttimaan kavereiden seurasta!

Mitä jos en saa opiskeltua ollenkaan?

Opiskelu ei välttämättä lähde käyntiin. Noppia kertyy juuri ja juuri kymmenen lukukaudessa, ja tentit eivät mene millään läpi. Mitä ihmettä tässä tilanteessa voi tehdä?

Varmaan kaikilla tulee joskus vastaan tilanteita, kun opiskelu ei nappaa ja tuntuu että hommat kasaantuvat. Se on ihan inhimillistä, eihän aina voi olla supermotivoinut ja istua kirjastolla aamusta iltaan. Kuitenkin, jos ongelma alkaa pitkittyä ja tuntuu ettei aikaiseksi saa yhtään mitään, kannattaa asiaan kiinnittää huomiota. Opiskelumotivaation puuttumiseen on vaikka mitä syitä – joskus terveydessäkin voi olla jotain vikaa. Itse jouduin kärsimään uniongelmista ja niiden vuoksi opiskelu ei todellakaan sujunut niin kuin piti. Onneksi asia hoitui YTHS:llä loppujen lopuksi. Sinne kannattaakin rohkeasti ottaa yhteyttä, jos tuntuu että terveys ei ole ihan kunnossa – mielenterveys mukaan lukien.

Kuitenkin syitä on muitakin. Voi olla, että asia ei kiinnosta, ja eihän silloin opiskelukaan meinaa sujua. Tällöin voi tulla myös huoli, että onko sittenkään oikealla alalla, vaikka voisikin olla kyseessä vain yksittäinen tylsä kurssi. Jos huolet alavalinnasta paisuvat liian suuriksi, kannattaa ottaa vaikkapa opintoneuvojaan yhteyttä – asia ei ole maailmanloppu, vaan kaiken saa kyllä selvitettyä avun kanssa.

Ylipäätään, jos tuntuu ettei motivaation puutteesta tai opiskeluongelmista meinaa yksin selviytyä, kannattaa ehdottomasti pyytää apua ajoissa – mieluummin ajoissa, kun liian myöhään. Auttavia tahoja on yliopistolla paljon, ja jos ei tiedä mistä apua voisi lähteä kysymään, voi pistää vaikka tutorille viestiä. Tärkeintä on, että apua löytyy. Lisää tietoa löytyy Opiskelijan palvelut ja hyvinvointi-osiosta Turun yliopiston sivuilta!

Kirjoittaja on Turun yliopiston opiskelijalähettiläs 2021-2022, tutustu Juliaan!