Studytalk keskutelijat studiolla.

Kiinnostaako sinua kansainvälinen ura ja monikulttuurinen osaaminen?

STUDYtalk-sarjassamme opiskelija Fanny-Sofia jututtaa Turun yliopiston eri alojen asiantuntijoita opinnoista, alojen tulevaisuudennäkymistä ja uramahdollisuuksista. Millaisia erilaisia ja yllättäviäkin koulutus- ja urapolkuja eri aloilta löytyy? Tämä jakso käsittelee kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta.

Poliittisen historian professori Louis Clerc, kansainvälisen liiketoiminnan yliopisto-opettaja Riikka Harikkala-Laihinen ja kiinan kielen pääaineen suunnittelija Hanna Holttinen vastaavat Turun yliopiston opiskelijan Fanny-Sofian esittämiin oletuksiin ja mielikuviin aloistaan.

Miten päädyitte kiinan kielen, poliittisen historian ja kansainvälisen liiketoiminnan aloille?

Hanna: Lähdin vaihtoon Pekingiin opiskellessani Iso-Britanniassa kiinan kieltä. Jäin Kiinaan ja valmistuin siellä kandiksi. Palattuani Suomeen huomasin, että täällä on vaikea työllistyä pelkillä kandin papereilla. Opiskelin vähän lisää ja päädyin töihin tänne Turun yliopiston kirjakäännöstieteen laitokselle.

Louis: Minua innosti lukion historianopettaja, joka osasi kertoa todella hyvin menneisyydestä. Hän opetti enemmän kuin mitä luki kirjassa. Lopulta tein Ranskassa, Strasbourgin yliopistossa väitöskirjani. Tämän jälkeen muutin vaimon kanssa Suomeen.

Riikka: Suoritin kansainvälisen englanninkielisen PBA-tradenomitutkinnon Turun ammattikorkeakoulussa. Siellä sain vinkin, että kauppakorkeakoulun Global Innovation Management -maisteriohjelmasta, jonne pääsin opiskelemaan. Lopulta päädyin tutkimusassistentiksi meidän laitoksellemme ja aloin pikkuhiljaa tekemään väitöskirjaa. Nyt en lähde täältä kulumallakaan.

Pitääkö paikkansa, että kielten opiskelijoista tulee joko opettajia tai kääntäjiä?

Hanna: Opettajan tai kääntäjän ammateissa ei ole mitään vikaa. Niistä voi työllistyä monenlaisiin erilaisiin ammatteihin. Mutta sitten voi tietysti suuntautua kieliasiantuntijuuteen. Kieliasiantuntija voi työskennellä esimerkiksi viestinnän tehtävissä ja asiantuntijatehtävissä.

Riikka: Kaupan alalla todellakin tarvitaan kielten osaajia koko ajan lisää. Vaikka meillä on semmoinen stereotypia, että kaikki puhuu englantia, niin se ei oikeasti pidä paikkansa, vaan myös muiden kielten osaajia tarvitaan.

Riikka, pitääkö kauppakorkeakoulun opiskelijan olla ulospäinsuuntautunut ja tuntea menestyksen paloa?

Riikka: Tunnistan stereotypian. Kauppakorkeakoulussa ei tarvitse tykätä numeroista, mutta niiden kanssa on hyvä tulla toimeen. Menestys on toki joillekin tärkeää, mutta sitten on niitä opiskelijoita jotka haluaa töihin esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöön, tai haluavat perustaa suuria voittoja tavoittelemattoman yrityksen.

Opiskelija Fanny-Sofia keskustelee poliittisen historian professori Louis Clercin, kiinan kielen pääaineen suunnittelija Hanna Holttisen ja kansainvälisen liiketoiminnan yliopisto-opettaja Riikka Harikkala-Laihisen kanssa.

Louis, onko historian opiskelu pelkkää vuosilukujen ulkoa opettelua?

Louis: On se sitäkin, mutta historian opinnot antavat työkalun ymmärtää maailmaa ja monikulttuurisuutta. Historian oppiaineessa opetetaan myös sitä, miten asioista otetaan selvää sekä miten tietoa jäsennellään ja kritisoidaan.

Millaisia työ- ja uramahdollisuuksia on historian alalla?

Louis: Meidän oppiaineestamme työllistytään monipuolisesti toimittajiksi, tutkijoiksi, opettajiksi ja viestinnän alalle. Poliittisen historian opinnot ovat luonnostaan kansainvälisiä ja luemme mahdollisimman paljon myös englanniksi ja ruotsiksi. Mahdollisuudet suunnata kansainväliselle uralle ovat hyvät.

Millaisia työ- ja uramahdollisuuksia on kansainvälisen liiketoiminnan alalla?

Riikka: Kauppakorkeakoulussa saa perustaidot kaikista liike-elämän eri aloista. Opiskelija voi räätälöidä opintonsa sen mukaan, onko kiinnostunut esimerkiksi markkinoinnista vai laskentatoimesta. Kansainvälisessä liiketoiminnassa opiskellaan paljon eri kulttuureista ja niiden toimintatavoista ja kannustamme kansainvälistymään.

Hanna, miten suomalainen voi pärjätä kiinalaisilla työmarkkinoilla?

Hanna: Toki paljon pitää ottaa huomioon, kuten kielimuuri. Mutta kielen lisäksi on paljon kulttuurisidonnaisia asioita, jotka on hyvä tiedostaa. Toisaalta suomalaisista on hyvä kuva Kiinassa ja olemme haluttuja työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita.

Miksi hakea opiskelemaan Turun yliopistoon?

Riikka: Turun yliopisto on vertailuissa korkealla. Tänne on paljon hakijoita ja Turun yliopistosta valmistuneet työllistyvät hyvin. Tämä on monitieteinen yhteisö, jossa pääsee opiskelemaan laajasti niitä asioita, joista olet kiinnostunut. Täällä on monta kansainvälistä maisteriohjelmaa. Lisäksi Turun yliopisto tarjoaa laajat vaihtomahdollisuudet. Täällä on myös hyvä henki.

Katso koko STUDYtalk-jakso videona: