Löydä oma koulutus- ja urapolkusi kestävän kehityksen parissa monitieteellisessä Turun yliopistossa

Kestävä kehitys on aiheena tämän STUDYtalk-sarjan jaksossa. Millaisia koulutus- ja uravaihtoehtoja on tarjolla hakijalle, joka haluaa olla mukana rakentamassa kestävämpää ja parempaa tulevaisuutta?

Opiskelijamme Fanny-Sofia keskustelee kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen yliopisto-opettajan Pirita Frigrenin, kestävän kehityksen projektipäällikön ja kasvibiologian tutkijan Marjaana Suorsan, sekä biodiversiteettiyksikön professorin Ilari Sääksjärven kanssa työstään kestävän kehityksen parissa.

Pirita, juuresi ovat historiantutkimuksessa ja nyt tarkastelet myös kestävää kehitystä. Miten nämä alat liittyvät toisiinsa?

Pirita: Kulttuuriperinnön tutkimus voi vastata siihen, mikä menneisyydestä periytyvä voisi toimia meille esimerkkinä kestävään elämään. Emme välttämättä tunne menneisyyden kiertotalouden muotoja tarpeeksi hyvin. Siellä voi olla jotain, jota voisimme ottaa uudelleen käyttöön.

Marjaana, miten olet päätynyt tutkimaan fotosynteesiä ja puhtaita energiaratkaisuja?

Marjaana: Olen opiskellut biologiaa, biokemiaa, kemiaa ja jonkin verran fysiikkaa. Tehdessäni väitöskirjaa tutkin molekyylibiologiaa ja sitä, miten kasvit ja levät sopeutuvat valon määrän muutoksiin. Turun yliopistossa tehdään korkeatasoista tutkimusta fotosynteesin hyödyntämisestä puhtaissa energiantuotannon ratkaisuissa ja kuinka leviä voidaan käyttää jätevesien puhdistukseen. Fotosynteesi tutkii sitä, miten kasvit ja levät saavat auringonvalon avulla sidottua energiaa.

Ilari, miten päädyit biodiversiteettitutkimuksen pariin?

Ilari: Biodiversiteetti voi tarkoittaa elonkirjoa, luonnonkirjoa, luonnon monimuotoisuutta tai biologista monimuotoisuutta. Reittini biodiversiteettitutkimukseen on kulkenut sademetsien kautta. Halusin pikkupoikana tutkimusretkeilijäksi ja löytää uusia tuntemattomia lajeja. Lopulta Amazonin sademetsä, joka on ollut 1970-luvulle saakka hyvin koskematon, vei mennessään.

Millaisia mahdollisuuksia kulttuurintuotanto ja maisemantutkimus, bioteknologia ja biodiversiteettitutkimus tuovat kestävään kehitykseen?

Pirita: Maisemantutkimuksessa, kulttuuriperinnön tutkimuksessa ja digitaalisen kulttuurin tutkimuksessa kartoitetaan miten menneisyydestä periytyviä ja tärkeäksi koettuja asioita voidaan vaalia ilman, että yhteisöt kokevat menettävänsä jotain omaleimaista. Opiskelijat pääsevät työskentelemään asukkaiden, järjestöjen ja viranomaisten kanssa eri ympäristöissä. Näistä yhteistyöprojekteista syntyy yleensä jokin konkreettinen lopputulos tai lopputuote.

Marjaana: Bioteknologiassa tutkitaan muun muassa sitä, voidaanko jalostaa kasveja, jotka kestävät paremmin kuumuutta ja kuivuutta. Lisäksi tutkimme, kuinka tehdä uusia elintarvikkeita kestävällä tavalla.

Ilari: Biodiversiteettiyksikössä tutkimme sitä, mitä luonnolle tapahtuu ja miten luonto köyhtyy. Samalla tutkimme yhdessä muiden tieteenalojen kanssa sitä, kuinka voisimme vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen vähemmän elonkirjoa tuhoavasti.

Opiskelijamme Fanny-Sofia keskustelee kestävän kehityksen projektipäällikön ja kasvibiologian tutkijan Marjaana Suorsan, kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen yliopisto-opettajan Pirita Frigrenin, sekä biodiversiteettiyksikön professorin Ilari Sääksjärven kanssa.

Millaisille opiskelijoille alat sopivat?

Marjaana: Bioteknologia sopii uteliaalle ja sellaiselle, joka haluaa ottaa selvää ja kokea oivaltamisen iloa. Mielestäni on kauhean kivaa, kun tekee kokeen ja saa tuloksen. Bioteknologiaa harkitsevan ei tarvitse pelätä, että olisi pakko olla kymppi fysiikasta, kemiasta ja matematiikasta. Rohkeasti vaan tekemään asioita kestävän kehityksen eteen. Lisäksi se on hauskaa!

Pirita: Kulttuurin ja maisemantutkimuksen opiskelijat ovat yleensä olleet lukiossa kiinnostuneita historiasta, maantiedosta, tai yhteiskuntatiedosta. Humanistisissa tieteissä ei tarvitse valita luonnon ja kulttuurin välillä. Alamme sopii sinulle, jos ihmisen ja luonnon välinen vuosituhansia kestänyt vuorovaikutus ja yhteys kiinnostaa.

Ilari: Jos on kiinnostunut kestävän kehityksen kysymyksistä ja miettii mitä haluaisi opiskella, niin kannattaa ajatella miten voisi itse olla osa muutosta. Kaikista ei tarvitse tulla samanlaisia tutkijoita. Kestävään kehitykseen liittyy paljon isoja, musertavia kysymyksiä. Mutta koskaan ei saa luopua toivosta.

Mikä on alanne vahvuus kestävän kehityksen tutkimuksessa täällä Turun yliopistossa?

Marjaana: Jos kiinnostaa tehdä käsillä töitä ja työskennellä laboratoriossa ja tutkia vaikka puhtaita energiaratkaisuja, ovat luonnontieteet ja tekniikka hyvä valinta.

Pirita: Maisemantutkimuksessa pääsee porautumaan historiallisesti rakentuneeseen ihmisen ja maiseman vuorovaikutussuhteeseen. Kulttuuriperinnön tutkimuksessa pääsee tuomaan menneisyydestä periytyvät kestävän kehityksen eväät nykypäivään. Digitaalisessa kulttuurissa voidaan edesauttaa ympäristötietoisuuden leviämistä verkkoympäristöissä.

Ilari: Biodiversiteettitutkimuksessa on mahdollisuus opiskella alaa, jossa voi tehdä tutkimusretkiä ja löytää ihan uusia asioita, kuten eläinlajeja. Toisaalta voi päästä vaikuttamaan isosti siihen, miten lajeja voidaan suojella tulevaisuudessa.

Katso jakso videona: