Miltä näyttää viikko aineenopettajaopiskelijan kalenterissa?
Olen kertonut täällä blogissa aikaisemmin aineenopettajaopintojen rakenteesta kokonaisuudessaan. Voit lukea kyseisen postauksen tästä. Tässä postauksessa aion kuitenkin kertoa vielä tarkemmin siitä, millainen opettajaopiskelijan viikko voi olla. Käytän apuna omaa digitaalista kalenteriani ja näytän, millaisista palasista opiskeluni viime lukuvuoden aikana oikeasti koostui. Tämä voi auttaa sinua hahmottamaan käytännössä, mitä kaikkea opettajan opintoihin kuuluu. Saat kalenterinäkymien tekstit näkymään paremmin yksinkertaisesti vain zoomaamalla sivua.
Edu-viikko
Kuvassa 1 näkyy niin kutsutun Edu-viikon kalenterinäkymä. Aineenopettajan opeopinnot koostuvat vuorottelevista Edu- ja Norssi-viikoista. Edu-viikoilla opiskeleminen tapahtuu pääsääntöisesti Turun yliopiston kasvatustieteen laitoksella eli Educariumilla ainedidaktikkojen johdolla.
Sinisellä merkityt didaktiikan luennot olivat kaikkien aineryhmien opettajaopiskelijoille yhteisen kurssin luentoja. Ne käsittelivät yleisesti opetuksen teoriaa ja käytänteitä kuten vaihtoehtoisia opetusmenetelmiä ja perusteita niiden käyttämiseen.
Vihreällä, violetilla ja vaaleanpunaisella merkityt ainedidaktiikan luennot olivat puolestaan ainoastaan omalle aineryhmälleni eli matematiikan, fysiikan ja kemian opeopiskelijoille kohdennettuja luentoja, joissa käsiteltiin näille oppiaineille oleellisia sisältöjä. Ainedidaktiikan kursseja oli kaikkiaan neljä ja ne kulkivat limittäin vuoden aikana eli ne eivät olleet järjestäytyneet niin sanotusti periodikohtaisesti.
Turkoosilla merkityt palkit ovat demoharjoituksia. Tiistaiaamun ensimmäisessä demoharjoituksessa ainedidaktikko näytti esimerkkiä vain muutamille opiskelijoille aaltoliikkeen ja ääniopin yhteydessä hyödyllisistä demonstraatioista ja oppilastöistä. Tiistaipäivällä nämä opiskelijat jäivät varatuksi ajaksi harjoittelemaan laboratorioluokkaan näiden äsken opittujen demonstraatioiden esittämistä ja ohjeistamista luokassa. Seuraavana päivänä nämä opiskelijat vetivät demokokonaisuuden kaikille muille aineryhmän opiskelijoille, jolloin muut saivat demoideoita takataskuunsa ja tilaisuutta vetävät opiskelijat saivat harjoitella taitojaan tässä oppiaineillemme erityisen tärkeässä osa-alueessa. Vetovuoro vaihtui lukuvuoden aikana jatkuvasti ja kaikki pääsivät vuorollaan opettamaan muita.
Punaisella on merkitty niin kutsutut ylimääräiset tapahtumat ja luennot. SOOL tarkoittaa Suomen opettajaksi opiskelevien liittoa ja he järjestivät monia mielenkiintoisia luentoja viime lukuvuoden aikana. Tällä kyseisen viikon luennolla oli asiantuntija kertomassa vastavalmistuneiden opettajien työllistymisestä sekä antamassa vinkkejä työelämään siirtymisestä. Tiistain virtuaalinen opehuone oli webinaari, jonne halukkaat saivat ilmoittautua opettelemaan videoiden editointia. Tapahtuma ei ollut kohdistettu ainoastaan opiskelijoille, vaan myös työelämässä olevat opettajat pystyivät osallistumaan siihen eräänlaisen täydennyskoulutuksen muodossa.
Norssi-viikko
Norssi-viikolla opiskeleminen tapahtui puolestaan pääsääntöisesti Turun normaalikoululla eli Norssilla, jossa kaikki opettajaopiskelijat pääsivät tekemään opetusharjoittelunsa osaavien opettajien johdolla ja avustuksella. Kuvassa 2 on esitetty erään Norssi-viikkoni kalenterinäkymä.
Sinisellä on merkitty harjoitusoppitunnit, joita minulla oli tällä kyseisellä viikolla kolme kappaletta ja jotka pidin yksin perjantain tuntia lukuunottamatta. Harjoitusoppituntien kanssa kulki kiinteästi mukana turkoosit palkit eli tapaamiset ohjaajani kanssa. Näiden tapaamisten aikana käytiin tuntisuunnitelmia läpi ja saatiin niistä palautetta sekä kehitysehdotuksia. Oppituntien jälkeen pidetyissä tapaamisissa ohjaaja antoi puolestaan palautteen siitä, miten oppitunti oli sujunut. Palautesessioissa oli myös keskeisenä teemana se, että sain itse kertoa omia ajatuksiani ja reflektoida ääneen omaa toimintaani.
Vihreällä on merkitty suurinpiirtein se aika, joka oppituntien suunnittelemiseen kului. Opetin tämän viikon aikana englanninkielistä pre-IB -ryhmää, joten suunnittelemiseen kului jokseenkin paljon aikaa. Olen myös melko perusteellinen ihminen, joten halusin esimerkiksi varmistaa, että olin käynyt kaikki opiskelijoiden mahdollisesti oppitunnilla esittämät kysymyksetkin etukäteen läpi. Perjantaille merkitty vihreä palkki piti sisällään opetusharjoittelijaparini kanssa teettämämme oppilastyön työselostuksien arviointia.
Violetilla on merkitty ohjatut havainnoinnit eli sellaiset oman ohjaajan oppituntien havainnoinnit, joihin oli etukäteen sovittu joku teema, jonka näkökulmasta tuntia tarkasteltaisiin. Tällaisia saattoivat esimerkiksi olla kielitietoisuus tai ennakoiva ryhmänhallinta. Vaaleanpunaisella on puolestaan merkitty perinteiset oppituntien havainnoinnit eli sellaiset, joissa opettajana, oppiaineena tai oppilasryhmänä voi olla kuka tai mikä vaan ja joista sai kirjoittaa täysin vapaasti ylös omia havaintojaan ja huomioitaan. Usein oppituntien havainnointien jälkeen opettajat halusivat jäädä juttelemaan hetkeksi meidän opiskelijoiden kanssa, jolloin saimme jakaa ääneen ajatuksiamme.
Punaisella on merkitty myös tässä kuvassa ne niin kutsutut ylimääräiset tapahtumat. Tiistaina oli vapaaehtoinen Virtuaalinen opehuone -webinaari. Torstaina oli OAJ:n järjestämä kaikille kansalaisille avoin vanhempainiltawebinaari, joka koostui musiikkiesityksistä, asiantuntijahaastatteluista ja aktiivisesta verkkokeskustelusta muiden osallistujien kanssa. Keskiviikkoaamulla osallistuin lisäksi Norssin muutaman opettajan johdolla järjestettävän hackathon-tapahtuman suunnittelupalaveriin. Tämä oli mukava ja opettavainen projekti koulun perusarjen ulkopuolella ja olen tyytyväinen, että pääsin kokemaan myös tällaista toimintaa harjoitteluvuoteni aikana.