Minkälaisia ovat opiskelijoiden juhlat?

Minkälaisia opiskelijabileet ovat? Mitä ovat vujut ja sitsit? Ja kuinka monta opiskelijatapahtumaa ja -juhlaa voi olla viikon aikana? Tästä blogitekstistä löytää niin yliopiston n:nnen vuoden opiskelija että yliopistoon hakemista harkitseva toisen asteen oppilas vastaukset näihin kysymyksiin. Esittelen aluksi kolme juhlatyyppiä, joihin törmää useasti yliopistossa opiskellessa. Lopuksi kerron vähän muista juhlista.

Käsitteitä

Ainejärjestö: yliopistossa opiskeltavan aineen järjestö, joka pitää huolen opiskelijoiden oikeuksista ja järjestävät tapahtumia ja muuta kivaa. Esimerkiksi Kritiikki on historian opiskelijoiden ainejärjestö.
Fuksi: ensimmäisen yliopistovuoden opiskelija
Orientaatioviikko: ensimmäiset viikot yliopistolla, ennen itse yliopisto-opetuksen alkua. Vanhemmat opiskelijat – vanhemmilla opiskelijoilla en tarkoita heidän ikäänsä, vaan heidän opiskeluvuosiaan – tutustuttavat ensimmäisen vuoden opiskelijat koulun käytäntöihin ja kampukseen.
TYY: Turun yliopiston ylioppilaskunta

Sitsit

Sitsit ovat yleisimpiä opiskelijoiden juhlia yliopistossa. Ne tulevat tutuksi jo orientaatioviikolla, kun vanhemmat opiskelijat opettavat fukseille, mitä sitsit ovat ja miten siellä käyttäydytään. Itse en edes tiennyt sitsiperinteestä ennen kuin tulin yliopistoon, mutta ensimmäisillä sitseillä, sopivasti nimitetty fuksisitseiksi, vanhemmat opiskelijat auttoivat alkuun sitsien sääntöjen ymmärtämisessä. Fuksisitsien lisäksi sitseillä on aina jokin teema, esimerkiksi Kritiikki järjesti tänä keväänä sitsit teemalla kylmä sota.

Sitsit ovat parhaiten selitettynä juomalaulujuhlia. Siellä siis lauletaan, yleensä ainejärjestön laulukirjasta, kappaleita ja jokaisen kappaleen päätyttyä ja tiettyjen kappaleiden keskellä juodaan omaa juomaa, joko alkoholillista tai alkoholitonta. Sitseille ilmoittautuessa voi myös siis ilmoittaa, haluaako juomansa alkoholilla vai ilman. Sitsit myös maksavat noin 15 eurosta 25 euroon, koska tarjolla on ruokaa sekä juomia, ja sitsitilan vuokrakin on maksettava.

Näissä juhlissa on myös erityisiä sääntöjä, ja jos niitä rikkoo, saattaa päätyä ”rangaistavaksi”. Mutta jos vahingossa rikot sääntöjä, niin usein kukaan ei edes huomaa, ja ilmoittautumislomakkeeseenkin saa usein laitettua, että ei halua tulla rangaistuksi. Joten tätä ei tarvitse pelätä. Rangaistus on yleensä kovin mieto muutenkin. Itse olen nähnyt rangaistuksia, joissa rangaistettavat joutuvat tekemään improvisoidun näytelmän muulle sitsiyleisölle – eli rangaistukset ovat hyvin leikkimielisiä ja hauskoja. Itse sääntöihin kuuluu vain muutama seikka. Sitseillä ei taputeta, siellä rummutetaan pöytää sen sijasta. Yleensä sitsit siis järjestetään tiloissa, johon mahtuu pitkiä pöytiä, joiden ääreen osallistujat istuvat. Ja kun laulettu kappale loppuu, täytyy skoolata vastapäätä istuvia juhlijoita. Siinä on myös tietty järjestys, mutta se kerrotaan harjoittelusitsien tai fuksisitsien yhteydessä.

Approt

Vaikka itse luokittelisin approt tapahtumiksi, enkä juhliksi, on se silti niin yleinen ja kuuluisa tapahtumatyyppi, että se saa tässä tekstissä oman osionsa. Approja on monenlaisia: juoma-approja, herkkuapproja, Turun päivän appro ja kämppäapprot. Otetaan esimerkeiksi AATU eli Akateeminen Aurajokilaivuritutkinto sekä Herkkuapprot.

AATU on perinteinen appro täällä Turussa. Näiden approjen päätähtenä on siis alkoholin juominen. Approille ostetaan lippu, jota näyttämällä approjen aloituspisteellä saadaan passi, jossa on yleensä myös approjen kartta. Tähän passiin kerätään leimoja erilaisista baareista ja klubeista ostamalla jonkin juoman tai muun tuotteen, joka oikeuttaa leiman saannin. Kun leimoja on tarpeeksi, passi viedään takaisin passinvaihtopisteelle, jossa osallistuja saa kangasmerkin. Se, minkä kangasmerkin leimattua passia kohtaan saa, riippuu leimojen määrästä ja siitä, kuinka monetta kertaa osallistuja on Aurajokilaivuritutkintoa tekemässä. Esimerkiksi, jos olet ensimmäistä kertaa osallistumassa ja keräät 12 leimaa, saat ”Kapteeni” kangasmerkin.

Herkkuapprot toimivat saman periaatteen kautta kuin AATU, mutta se on suunnattu niille, joita ei kiinnosta räpiköidä baarista toiseen humalassa. Herkkuapproilla siis kierretään kahviloita, ravintoloita ja muita kauppoja, joista ostetaan alkoholillisten juomien sijasta osallistujille mieleisiä herkkuja – toki juomistakin voi ostaa. Lisäksi passiin kerätään joka vuosi sama määrä leimoja, kuusi leimaa, jota vastaan saadaan tietty kangasmerkki sen perusteella, kuinka monetta kertaa on approille osallistunut. Muitakin approja on Turussa, mutta ne toimivat aina saman periaatteen mukaan – kierretään tiettyjä kohteita ja kerätään niistä leimoja passiin, jota vastaan saa kangasmerkin. Poikkeuksena ovat kämppäapprot, joissa jokin rajatumpi ryhmä – esimerkiksi ainejärjestön hallitus – kiertää jäseniensä asuntoja.

Vuosijuhlat

Vujut eli vuosijuhlat ovat ainejärjestöjen pitämät sitsien kaltaiset juhlat, joissa on omat perinteensä, kuten juhlapuheet ja palkintojen jakaminen. Niissä nimen mukaisesti juhlistetaan ainejärjestölle kertyneitä vuosia. Vuosijuhlat ovat prameampia kuin sitsit ja niihin onkin varattu hienompi pukukoodi. Isoimmissa ainejärjestöissä juhlitaan vuosijuhlia joka vuosi, mutta näyttävimmät juhlat ovat aina 5- ja 10-vuotisjuhlakertoina, joita pienemmätkin ainejärjestöt juhlivat.

Muuta

Näiden tapahtumatyyppien lisäksi opiskelijat juhlistavat akateemisia juhlia – kuten promootioissa – sekä juhlivat teemajuhlissa baareissa, niin oman ainejärjestön kuin muiden ainejärjestöjen järjestämissä pidoissa. Eniten juhlia on huhtikuussa, eli vapun odotuksen aikana. Tänä vuonna esimerkiksi Kritiikin vappukalenteri oli täynnä tapahtumia – yhtenä viikkona saattoi olla jopa kuusi eri tapahtumaa. Muuten tapahtumia yhden järjestön toimesta on hillitymmin, mutta yleisesti ottaen joka viikko lukuvuoden aikana jokin ainejärjestö juhlii jotain. Myös yliopisto ja TYY järjestävät erilaisia tapahtumia, kuten Turun yliopiston avajaiskarnevaalit sekä vappupiknikin. Niin bilehirmuille kuin maltillisimmille juhlijoille löytyy tekemistä Turusta. Kannattaa siis liittyä riemuihin mukaan, vaikka aluksi juhliminen jännittäisikin. Täällä on lämmin opiskelijayhteisö, joka ottaa syliin minkälaisen juhlijan tahansa.

Kirjoittaja on vuoden 2025-2026 opiskelijalähettiläs. Tutustu Janetteen.