Oman hyvinvoinnin ja jaksamisen tukeminen opiskeluarjessa

Hyvinvoinnin ja jaksamisen tukeminen

Omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta on erittäin tärkeä huolehtia. Joskus saattaa tuntua siltä, että opiskelu vie arjesta hyvinkin paljon aikaa eikä aikaa tunnun riittävän tarpeeksi muille asioille. Siitä huolimatta – tai pikemmin juuri siitä syystä – olisikin hyvä kiinnittää tietoisesti huomiota oman hyvinvoinnin ja jaksamisen ylläpitoon.

Haluan heti aluksi nostaa esiin kolme perustavanlaatuista seikkaa hyvinvointimme perustalla, jotka ovat riittävä nukkuminen ja lepo, riittävä ravinto, ja riittävä fyysinen aktiivisuus. Erityisesti nukkumista ja syömistä  pidetään usein itsestäänselvyyksinä. Arjen keskellä nämä ovat liikunnan ohella kuitenkin niitä asioita, jotka eniten vaikuttavat hyvinvointiimme. Emme useinkaan silti muista kiinnittää niihin huomiota, ennen kuin ne ovat jollain tavalla pielessä. Jos nukkuu huonosti tai ei muista syödä tarpeeksi ravitsevasti, huomaa heti väsyvänsä helpommin ja keskittymisen olevan vaikeampaa.

Miksi uni, ravinto ja liikunta ovat tärkeitä?

Uni, ravinto ja liikunta ovat kaikin tavoin erittäin tärkeitä hyvinvointimme kannalta. Opiskelumielessä näistä asioista huolehtiminen on kuitenkin erityisen tärkeää siksi, että niillä on merkittävä rooli oppimisen kannalta. Kiireisen arjen keskellä niistä riittävä huolehtiminen saattaa unohtua, mutta jos niistä sen sijaan muistaa ja osaa huolehtia, lisää ja ylläpitää se hyvinvointia ja jaksamista. Käyn jokaisen näistä kolmesta seikasta yksitellen läpi ja perustelen niiden tärkeyttä oppimiselle:

  1. Uni. Riittävän unen aikana unen eri vaiheet toistuvat useita kertoja. Uni on riittävää, jos se aikuisella kestää keskimäärin 7,5 h yössä. Tällöin päivällä opitut asiat, tiedot ja taidot siirtyvät tehokkaasti syvän unen aikana pitkäkestoiseen muistiin. Opitut asiat on myös helpompi palauttaa mieleen seuraavana päivänä, kun aivot ovat saaneet tarpeeksi aikaa oppimisen ja muistamisen tehostamiseen.
  2. Ravinto. Säännöllinen syöminen ja monipuolinen ravinto turvaavat aivojen energiansaannin ja tukevat keskittymistä ja aivojen vireystilaa. Sitä vastoin nälän ja janon tunteet sekä epäsäännöllinen ruokailurytmi ja huonolaatuinen ja riittämätön ravinto häiritsevät oppimista.
  3. Liikunta. Fyysinen aktiivisuus helpottaa stressinhallintaa, nopeuttaa ajattelua ja parantaa tarkkaavaisuutta ja muistia. Tämä johtuu siitä, että liikkuminen parantaa aivojen verenkiertoa ja hapenkulkua, mikä puolestaan tehostaa oppimisprosessia erityisesti opiskelun hetkellä.

Vinkkejä hyvinvoinnin ylläpitoon opiskelun lomassa

Riittävää nukkumista, syömistä ja liikkumista voidaan pitää hyvänä pohjana hyvinvoinnille. Toki nekään eivät kata kaikkea, mikä meidän hyvinvointiimme vaikuttaa. Esimerkiksi sosiaaliset suhteet ovat myös yksi merkittävä tekijä yksilön arjessa ja se, minkälaisina hän sosiaaliset suhteensa kokee, vaikuttaa myös huomattavasti hänen hyvinvointiinsa.

Haluan antaa vinkkejä oman hyvinvoinnin lisäämiseen ja ylläpitoon opiskeluarjessa. Keskityn näissä vinkeissäni pääosin kolmeen aiemmin mainitsemaani seikkaan, eli riittävän levon, ravinnon ja liikunnan saamiseen.

  1. Unirytmi. Pyri noudattamaan tiettyä rytmiä nukkumaanmenossa ja heräämisessä. Säännöllinen vuorokausirytmi helpottaa opiskelutöiden aikatauluttamista. Riittävä uni puolestaan tukee jaksamista ja keskittymiskyvyn säilymistä päiväsaikaan. Nukkumaanmenoa aina tiettyyn aikaan voit helpottaa esimerkiksi ottamalla käyttöön toisen rutiinin, jonka teet aina ennen nukkumaanmenoa, kuten iltasadun lukeminen tai värityskirjan värittäminen. Aktiviteetin ei kuitenkaan pidä aktivoida aivoja liikaa, ettei nukahtaminen vaikeudu.
  2. Lounas yksin tai ystävän kanssa. Opiskelupäivän keskellä on tärkeää syödä monipuolinen lounas, jonka äärelle pääsee helposti opiskelijaravintoloissa. Lounas voi joskus olla päivän ainoa pidempi tauko, ja on hyvä kuunnella itseä ja omia tarpeita tauon suhteen. Joskus haluaa käyttää tauon juttelemalla kavereiden kanssa ja viemällä ajatukset sillä tavalla hetkeksi muualle päivän aiheesta. Toisinaan taas tuntuu, että hetki omassa rauhassa on tarpeellinen, ja silloin voi lounastaa yksin omien ajatusten kanssa tai esimerkiksi jonkun podcastin tai musiikin parissa. Pääasia kuitenkin on, että syö monipuolisen, ravitsevan lounaan.
  3. Arkiliikunta. Mikäli mahdollista, kävele tai pyöräile kampukselle sen sijaan, että istuisit matkan bussissa tai autossa. Pieni fyysinen aktiivisuus heti aamulla ennen opiskelun aloittamista pistää veren kiertämään ja ajatuksen juoksemaan paremmin. Jos taas opiskelet kotona, seiso vaikka päälläsi minuutti tai kaksi, tai tee jotain muuta kevyttä, mikä herättää myös kehosi päivään.
  4. Tauot. Pidä säännöllisesti taukoja opiskelun lomassa. Olisi hyvä nousta ylös puolen tunnin välein, jotta suurien lihasryhmien verenkierto pysyy hyvänä. Joskus puoli tuntia on todella lyhyt aika ja tuntuu, että tauko vain turhaan katkaisisi keskittymisen. Suosittelen kuitenkin kokeilemaan sitä. Tauon aikana kannattaa juoda vettä ja kävellä muutama askel eestaas, mutta ei ottaa puhelinta käteen. Kännykkä on nimittäin se, mikä keskittymisen katkaisee, ei tarpeellisen tauon pitäminen. Säännöllisten taukojen pitäminen saattaa tuntua hankalalta, mutta riittävä vedenjuonti voi myös auttaa siinä, sillä vessahädän tullen on pakko pitää tauko ja oikoa jäseniä.

 

 

Kirjoittaja on lukuvuoden 2022-2023 utulähettiläs Mariette.