Tasapaino vai kaaos: valtiotieteiden opiskelijan fiiliksiä lukuvuoden loppuessa

Lukuvuosi on tulossa päätökseensä ja opiskelijoiden odotetuin juhla, eli vappu, lähestyy. Ulkona voi jo nyt nähdä haalarikansaa juhlimassa, mutta samalla suurin osa opiskelijoista on loppukirin keskellä. Itselläni on takana pitkältä tuntuva neljäs opiskeluvuosi, joka on koostunut kirjojen lukemisesta, esseistä, graduaiheen suunnittelusta ja vaihtoon hakemisesta. Lukuvuoden lopussa mietin, onko opiskelijan arki lopulta tasapainoista vai ennemmin hallittua kaaosta.

Kesän houkutus ja rutiinien mureneminen

Mitä lähemmäksi kesää tullaan, sitä vaikeammalta itsestäni on aina tuntunut pitää opiskelurutiineistani kiinni. Lisääntyvä auringonvalo ja päivän piteneminen houkuttelevat ulos sen sijaan, että lukisin viimeisiin tentteihini. Haluan nähdä ystäviäni, kenties käydä pitkällä kävelyllä tai treenata myöhemmin illalla valon vielä riittäessä. Toisaalta tiedän, että voin nauttia kesällä rauhasta enemmän, jos teen opintoni valmiiksi. Lisäksi olen sitoutunut käymään töissä ja palkka tulee aina tarpeeseen. Miten siis rutiineista ja tasapainosta voi pitää kiinni näin lähellä koulun loppua, vai onko arki tuomittu kaaokseen?

Välillä omaan kalenteriin ilmestyy niin paljon merkintöjä, että tasapainon löytäminen on vaikeaa. Opiskelijana voi joutua putkinäköön, jossa ajattelee opintojen olevan se ykkösjuttu ja kaikista tärkeintä. On kuitenkin todella suotavaa tehdä tilaa myös muille asioille. Todellisuudessa harva meistä jaksaa pitkään pelkällä suorittamisella. Vaikka deadlinet painavat päälle ja tehtävälistat kasvavat, jatkuva “pakko tehdä” -tila johtaa helposti siihen, että motivaatio alkaa hiipua. Juuri silloin ystävien näkeminen, liikunta tai pieni irtiotto arjesta eivät ole ajanhukkaa vaan päinvastoin. Etenkin nyt valon lisääntyessä, ei ole mitään haittaa jakaa omaa keskittymistä opintojen lisäksi muihinkin juttuihin ja nauttia vuodenajan vaihtumisesta.

Tasapaino ei tarkoita täydellisyyttä

Olen itse huomannut, että tasapaino ei kuitenkaan tarkoita täydellistä jakautumista kaikkien osa-alueiden välillä. Se tarkoittaa ennemmin sitä, että tiettyinä hetkinä priorisoi tietoisesti yhden asian, mutta ei unohda muita kokonaan. Esimerkiksi tenttien kasautuessa opiskelu voi viedä suurimman osan ajasta, mutta silti päivän aikana voi varata hetken liikkumiselle tai kavereiden näkemiselle. On myös olennaista hyväksyä se, että kaikkea ei tarvitse tehdä täydellisesti. Kaikkia treenejä ei tarvitse vetää täysillä, kaikkina lukupäivinä ei tarvitse päästä tavoitteeseen, eikä jokaiseen tapahtumaan ole pakko osallistua.

Lopulta kyse on energiasta. Kun huolehtii siitä, että elämässä on muutakin kuin pelkkää opiskelua tai työtä, jaksaa myös hoitaa ne paremmin. Siksi on hyvä määritellä, mistä saa itse energiaa. Tuoko esimerkiksi ystävien näkeminen lisää energiaa, vai kuluttaako se sitä hetkellisesti? Kun löytää ne asiat, mitkä antavat voimaa arjessa, voi alkaa myös suunnittelemaan omaa arkeaan vähemmän kuormittavaksi.

Elämää tasapainon ja kaaoksen välissä

Opiskelijaelämä on väistämättä ajoittain epäsäännöllistä ja täynnä vaihtuvia tilanteita. Opiskelusta tulisi suoriutua, samalla kun käy töissä ja ylläpitää hyvinvointiaan. Se luo pakostakin muuttuvia aikatauluja ja kaaosta. Mistä asioista saa voimaa, kun vaakakuppi alkaa kääntyä liian suuresta työmäärästä, ja miten näitä asioita voisi ripotella arkeen lisää? Ehkä kysymys ei lopulta olekaan, onko opiskelijan elämä tasapainoista vai kaaottista, vaan kuinka hyvin oppii elämään pienen kaaoksen kanssa.

Kirjoittaja on vuoden 2025-2026 opiskelijalähettiläs. Tutustu Kristiinaan.