Tiedettä tehdään, jotta ymmärtäisimme maailmaa ja sen ilmiöitä paremmin. Mutta mitä hyötyä tutkimustiedosta on, jos se ei tavoita ihmisiä? Tiedeviestintä tuo tutkimuksen tulokset esiin ymmärrettävällä ja saavutettavalla tavalla. Se ei ole pelkästään välttämätön toimenpide rahoittajan vaatimuksiin vastaamiseksi, vaan olennainen osa tutkimustoimintaa. Turun yliopisto on julkaissut uuden projektiviestinnän oppaan (linkki UTUn intranetiin), joka tarjoaa tutkimusryhmille selkeät ja käytännölliset eväät viestintätyöhön.
Tietoon perustuvaa luotettavaa päätöksentekoa
Yhteiskunnassa tehdään jatkuvasti päätöksiä, jotka vaikuttavat meihin kaikkiin. Kun päätöksenteon taustalla on tutkittua tietoa, ratkaisut ovat kestävämpiä ja paremmin perusteltuja. Tarjoamalla ajankohtaista tutkimustietoa päätöksenteon tueksi voimme vaikuttaa yhteiskunnan suuntaan. Avoin ja selkeä viestintä vahvistaa myös luottamusta tutkimukseen ja tutkijoihin ja synnyttää vuorovaikutusta tutkimuksen ja yhteiskunnan välillä. Tiedeviestintä toimii vastavoimana väärälle tiedolle ja harhaanjohtaville väitteille.
Viestinnän suunnittelu ja toteutus
Viestintään kannattaa panostaa jo tutkimusprojektin alusta lähtien. Hyvin suunniteltu tiedeviestintä varmistaa, että tieto ei jää akateemisten julkaisujen sivulle, vaan saavuttaa ne, joille se on merkityksellistä: päättäjät, ammattilaiset ja kansalaiset. Projektin alussa kannattaa laatia viestintäsuunnitelma, joka sisältää seuraavat osa-alueet:
- Tavoitteet: Mitä viestinnällä halutaan saavuttaa? Mietin ne tukevat projektin yleisiä tavoitteita?
- Kohderyhmät: Kenelle viestitään? (esim. rahoittajat, yhteistyökumppanit, laajempi yleisö).
- Kanavat: Mitkä kanavat tavoittavat parhaiten eri kohderyhmät? (esim. sähköposti, sosiaalinen media, verkkosivut, blogi)
- Vastuut: Kuka vastaa viestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta?
- Aikataulu: Milloin viestitään? (esim. projektin eri vaiheissa)
- Mittaaminen: Miten arvioidaan viestinnän onnistumista? Millä mittareilla vaikutuksia seurataan?
Viestinnän toteutuksessa kannattaa huomioida seuraavat periaatteet:
- Selkeys ja johdonmukaisuus: Viestien tulee olla selkeitä ja johdonmukaisia. Käytä yksinkertaista kieltä ja vältä teknistä jargonia.
- Visuaalisuus: Hyödynnä visuaalisia elementtejä, kuten kuvia, infografiikoita ja videoita – ne tukevat ymmärtämistä ja lisäävät kiinnostavuutta.
- Vuorovaikutus: Kannusta vuorovaikutukseen ja palautteen antamiseen. Tämä voi tapahtua esimerkiksi sosiaalisen median kautta tai järjestämällä webinaareja ja keskustelutilaisuuksia.
Yhteenveto
Tiedeviestintä ei ole siis lisäosa – se on olennainen osa tiedettä. Kun tutkimuksesta viestitään selkeästi, ymmärrettävästi ja vuorovaikutteisesti, vahvistamme tieteen roolia yhteiskunnassa ja tuemme parempaa, tietoon pohjautuvaa tulevaisuutta.