Research Funding Now!

Turun yliopiston tutkimusrahoitus-yksikkö kirjoittaa

Get Involved & Go Global – Experiences from European Research and Innovation Days in Brussels

Over six thousand people, including researchers, research administrators and politicians, gathered in Brussels last week at the European Research and Innovation Days – a three days policy conference organized by the European Commission to boost co-designing of the new EU Framework Programme for research and innovation – Horizon Europe. KANAL Centre Pompidou in the heart of Brussels was an excellent venue for this kind of mass event. I had the pleasure and privilege to participate in the event as a Research Funding Specialist of the UTU Research Funding team, but also as a Global South researcher with the UniPID (Finnish University Partnership for International Development) FinCEAL+ programme delegation. This dual role was smoothly merged providing an absolutely rewarding experience for me on combining research, research administration, and research policy.

Continue reading

Monipuolisesti vuorovaikutuksesta Tutkimuspalvelupäivillä Kuopiossa 23.-24.8.2019

Lauri Keskinen:

Valtakunnalliset Tutkimuspalvelupäivät keräävät vuosittain yhteen useita satoja alan ammattilaisia niin yliopistoista, korkeakouluista kuin tutkimuslaitoksistakin. Päivien ohjelma on vuosien varrella muokkaantunut tutuksi tulleeseen formaattiin. Kattavimmin osallistujat ovat paikalla yhdessä tilassa torstaina, kun päivät avataan ja kuullaan keynote-puheenvuoroja. Ensimmäisiin puheenvuoroihin ja mahdolliseen paneelikeskusteluun kohdistuu täten kovia viestintään ja jopa ammatti-identiteetin kehittymiseen liittyviä odotuksia. Continue reading

Edunvalvontaa Brysselissä – Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston palvelut

Brysselissä, Euroopan sydämessä, sijaitsee tuhansittain eri alojen edunvalvontatoimistoja. Niistä kaikki ovat löytäneet tiensä Brysseliin, koska missäpä muuallakaan olisi parempi mahdollisuus vaikuttaa EU:n päätöksentekoon. Brysselissä toimii myös Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto, joka tarjoaa palveluitaan myös Turun yliopistolle.

Turun ja Varsinais-Suomen toimiston lisäksi Brysselissä toimii Tampereen EU-toimisto, Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto, Helsinki EU Office sekä Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto (tässä lueteltuna maantieteellisesti pienimmästä edustetusta alueesta suurimpaan). Koko Suomi on alueellisesti edustettuna Brysselissä Etelä-Karjalaa lukuun ottamatta.

Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto on ajanut alueen etua EU-tasolla jo kahdenkymmenen vuoden ajan. EU-rahoitus on merkittävä kannustin alueellisissa kehitysprojekteissa ja sillä on merkittävä vaikutus myös yliopistojen toimintaan. Moni suomalainen yliopisto on lähettänytkin oman edustajansa Brysseliin. Yliopistojen edustajat toimivat yleensä läheisessä yhteistyössä alueellisten edunvalvojien kanssa.

Continue reading

Kuinka valmistautua Suomen Akatemian syyskuun hakuun?

Suomen Akatemian syyskuun haussa on haettavana mm- tutkijatohtori-, akatemiatutkija- ja akatemiahankerahoitukset. Näissä on bottom-up – hakumuoto, jolloin hankealoite ja tutkimusaihe tulevat tutkijalta tai tutkimusryhmältä. Lisäksi haettavana on suunnattuja hakuja, joissa tutkimusaihe on määritelty ennalta. Akatemian sivuilla on kattavasti ja yksityiskohtaisesti informaatiota syyskuun hausta, johon kannattaa perehtyä jo nyt ja samalla satsata aikaa haun ja hakemuksen alustavaan suunnitteluun.

Viimeisen viikon hakupaniikki on monelle tutkijalle tai konsortiolle tuttua: aika käy vähiin, tutkimussuunnitelma on vielä hiomaton timantti, hankkeen budjetti pitäisi vielä kertaalleen tarkistaa, julkaisuluettelot ovat edelleen kesken aineistonhallintasuunnitelmasta ja lähdeluettelosta puhumattakaan. Tästä syystä hakuihin tutustuminen ja hakuvalmistelut kannattaa aloittaa viimeistään kesän alussa, heti rahoitushakuilmoituksen julkaisun jälkeen.

Continue reading

A Word from the Trainer: Marie S. Curie IF as a Networking Tool for Both Parties

In the end of May the University of Turku organised, for a third year in a row, a kick-start workshop for aspiring Marie S. Curie Individual Fellowship applicants. The event receives Rector´s support in order to be able to fly in the applicants – due to the MSCA IF mobility rule, the participants usually come from abroad. During the two-day event we went through the basics, hearing valuable input from successful fellows and reviewers, and learned to analyse different characteristics of a winning proposal, and the choreography of this specific funding instrument. The afternoons were dedicated to visits to the future host departments and research teams.

As one of the organisers and trainers, I’ve had a pleasure to get a close-up look at the cooperation between applicants and hosts. This is what makes the MSCA IF an attractive funding instrument: it is your visiting card to the research environment where you’ve always wanted to work. If planned well, the MSCA IF can open up new horizons in various ways. One of last year’s workshop participants got a chance to visit not only her to-be department, but the host professor’s home to meet her family. Although this time her project was not funded, their fruitful cooperation led to another fellowship at the University of Turku.

Continue reading

Projektikoordinaattoreita – tarvitaanko heitä?

Olet juuri joitakin päiviä sitten saanut lähetettyä työlään väliraportoinnin kansainväliselle rahoittajalle ja toivonut voivasi sen jälkeen keskittyä taas tutkimuksen tekemiseen, kun sähköpostiisi napsahtaa iso liuta rahoittajalta tulleita raportointiin liittyviä vaikeaselkoisia lisäselvityspyyntöjä. Siinä kohtaa mielessä käynee monia painokelvottomia sanoja, ja rahoittajan antama deadlinekin osuu päällekkäin konferenssimatkasi kanssa.

Tällainen tilanne on arkipäivää monille sellaisille tutkijoille, jotka ovat saaneet yliopiston paljon toivomia ja niiden hakuun kannustamia kansainvälisiä kilpailtuja tutkimusrahoituksia. Kansainvälisten konsortiohankkeiden hallinnointi on täysin oma maailmansa, joka vie paljon aikaa ja energiaa muulta työltä.

Continue reading

Exchanging Best Practices in Stellenbosch University, South Africa

– Writing a data management plan – that’s what applicants struggle with, said Maléne Fouché and laughed wholeheartedly. I had been in South Africa for less than 12 hours but during the meeting with Maléne, the director of Research Integrity & National Grants cluster at the Stellenbosch University (SU), I came to the realization that there may be more similarities in research management between our countries than I initially expected. The coming two weeks seemed to be shaping up as extremely interesting both from the standpoint of my professional career and from the perspective of any cultural differences I might run into.

I was selected as a StoRM (Strengthening of Collaboration, Leadership and Professionalisation in Research Management) intern, and in February I got to spend two weeks at the SU in South Africa. StoRM is funded by the Erasmus+ programme and in a nutshell its aim is to exchange knowledge, tools and best practices in the field of research management between European and South African higher education institutions.

Continue reading

Global Challenges in Horizon Europe: What Will Missions Bring out and Why We Need Global Participation?

The biggest EU funding programme for research and innovation so far, Horizon 2020, is in its last pages, before we will step into a new era of Horizon Europe. The new programme holds a lot of expectations for improvements related to, for example, creation of more impact with citizens’ involvement and mission-oriented approach, strengthening of international cooperation, and creation of new approaches to partnerships – including Global South participation. At the same time, there are several uncertainties related to these. Moreover, different actors – universities, research institutes, industrial sector and enterprises – have different, sometimes also conflicting, expectations. From the universities’ point of view it will be crucial, how much funding will be allocated to research, also outside of the excellence science scheme. This is, however, difficult to evaluate yet, as we don’t know the details of the Pillar 2 of the programme (Global Challenges and Industrial Competitiveness), and especially about the Missions – a novel aspect of the programme located in this pillar.

Continue reading

Why Your Research Project Needs a Scientific Advisory Board

A version of this article first appeared in Funding Insight on 8th November 2018 and is reproduced with kind permission of Research Professional. For more articles like this, visit www.researchprofessional.com

A scientific advisory board may feel like an unnecessary luxury, but it can be crucial for the success of any large, complex project, says Maria Maunula of the University of Turku in Finland.

Maria’s top tips

  • A scientific advisory board can be useful throughout the lifetime of a project, from proposal development to final report.
  • The cost of an advisory board is small compared with the benefits it can bring to a project.
  • Make sure your advisory board includes both friends and critics, and that it represents all fields in an interdisciplinary project.
  • When inviting members to take part, give them time to consider it, and give them as much information as you can about the project.

Funders are becoming increasingly risk averse. Most need some reassurance that researchers have in place systems or structures that can deal with any weaknesses or problems they encounter in their work. One important way that academics can reassure funders is by having a scientific advisory board as part of their projects.

Continue reading

Yhteistyössä on voimaa – myös tutkimuksessa

Teamwork by Nick Youngson CC BY-SA 3.0 Alpha Stock Image

Teamwork by Nick Youngson CC BY-SA 3.0 Alpha Stock Image

Suomen Akatemian uusimman STN-rahoituksen (Strategisen tutkimuksen neuvosto) aiehaun hakuinfo oli Helsingissä marraskuun lopulla. Nyt on taas tilaisuus tehdä tutkimusta yhteistyössä toisen tieteenalan tutkijoiden kanssa. Juurikin siis niiden etäisesti tuttujen tieteentekijöiden kanssa sieltä naapurirakennuksesta, jonka ohi kuljet päivittäin töihin tietämättä kovin tarkkaan, mitä siellä itse asiassa tutkitaan. Jos nimittäin jotain asiaa Akatemian STN-ohjelmassa painotetaan, niin se on poikkitieteellinen tutkimus. STN-ohjelman rahoittaman tutkimuksen tulee olla aidosti monitieteellistä yhteistyötä, jossa ongelmien ratkaisemiseksi ei riitä ainoastaan oma asiantuntemus, vaan myös sitä naapurirakennuksen tutkijakollegaa on hyvä kysyä mukaan. Ei sekään vielä riitä! STN-rahoitetun tutkimuksen yhtenä vaatimuksena on nimittäin se, että hankkeessa tulee olla edustettuna vähintään kolme eri tutkimusalaa.

Continue reading

« Older posts