Puoli vuotta jatko-opiskelijana

Puoli vuotta on sopivan pituinen aika, ei liian pitkä, eikä liian lyhyt. Ainakin jos katsoo aikaa jatko-opiskelijan silmin. Puolessa vuodessa olen ehtinyt toisaalta paljon, toisaalta taas vähän. Mutta ennen kaikkea elämä on työn osalta hyvin erilaista kuin gradua viimeistellessä ja kuitenkin yllättävän samanlaista opettajan työtä tehdessä.

Puoli vuotta on ollut tarpeeksi pitkä aika nähdäkseni useimmat puolet jatko-opiskelusta. Olen käynyt monella kurssilla, opettanut, olen kirjoittanut apurahahakemuksia, viilannut tutkimussuunnitelmaa, hakenut kesäkouluihin ja konferensseihin, käynyt esittämässä omaa tutkimusta, tutustunut muihin tutkijoihin ja vähän jopa tehnyt sitä omaa tutkimusta. Ennen kaikkea olen oppinut todella paljon.

Puoli vuotta ei kuitenkaan ole vielä tarpeeksi pitkä aika tekemään ihan kaikkea mitä haluaisi. Multitasking on arkipäivää työssä, jossa opiskelee itse, opettaa, tekee tutkimusta ja kaikkea muuta siihen päälle. Vaikka en lempipuuhani eli aineiston analysoinnin pariin ole ehtinyt niin paljon kuin olisin halunnut, olen saanut tehdä monipuolisesti toista lempipuuhaani eli opettaa. On ollut iso ilo opettaa, ohjata ja auttaa sosiologian opiskelijoita valitsemallaan opiskelijauralla ja toisaalta myös olla mukana kehittämässä opiskeluympäristöä oikeaan suuntaan.

Vaikka jatko-opiskelijan työ on epävarmuudella ympäröity, niin olen positiivisin mielin ja uskon tutkimukseni tärkeyteen. Toki sekin auttaa, että on enemmän hetkessä eläjä, kuin kaiken loppuun asti suunnitteleva. Koen olevani onnekas myös siksi, että aamuisin lähden hyvillä mielin töihin. Ilolla odotan myös seuraavaa puolta vuotta.

Sosioblogin ensimmäinen blogikirjoitus on hyvä lopettaa siihen, mikä kruunaa niin opiskelijan kuin tutkijankin vuoden. Viikontakaisiin tunnelmiin..

vappu2015

 

Katja Pohjola

twitter: @KatjaPohjola

Kirjoittaja on sosiologian tohtorikoulutettava. Väitöskirjan työnimenä on ‘Lapsensaannin ja työuran väliset yhteydet’. Kirjoittaja on myös matematiikan opettaja. Jos kirjoittajalla olisi muutakin aikaa kuin perhe ja työ, niin hän matkustelisi, ompelisi vaatteita ja kirjoittaisi blogeja.

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *