Tässä tehtävässä oli tarkoitus laatia posteri aiheella ”Minä, viestinnän ammattilainen”. Tehtävän tavoitteena oli tunnistaa itsessään viestinnän ammattilaiselle tärkeitä taitoja, ja koota niistä osaamisprofiili posterin muotoon.
Tämän harjoituksen jälkeen • tiedän, miten posteri tulisi pääpiirteissään tehdä. • ymmärrän, että viestintä alana on todellakin minun juttuni. • voin soveltaa oppimaani tulevissa töissä ja harrastustoiminnassa. • huomasin myös, miten paljon oikeasti osaan jo viestiä. Harjoituskurssi on ollut hirmuisen hyödyllinen!
Tässä tehtävässä tarkoituksena tarkoituksena on seurata valitsemiaan Turun yliopiston viestinnän kanavia ja tehdä niistä havaintoja kurssilla käsiteltyihin teemoihin liittyen. Otin tarkastelukohteekseni Turun yliopiston Instagram-tilin (@uniturku) sekä Turun yliopiston kieli- ja viestintätopintojen keskuksenInstagram-tilin (jatkossa Kievi) (@utukievi). Valitsin nämä kaksi tiliä siksi, että niiden julkaisusisällöissä on selviä eroavaisuuksia.
Mediaseurannan tarkasteluajankohdaksi valitsin 20.12.2021-20.2.2022. Tarkastelen tilien julkaisuja erityisesti visuaalisuuden ja ilmeen sekä vastuullisuuden näkökulmista.
Visuaalisuus ja ilme
Turun yliopiston yleistä Instagram-tiliä (@uniturku) silmäiltäessä voi havaita, että tilin teemaväriksi on valittu punainen. Tämä eroaa Kievin (@utukievi) tilin valitsemasta violetista teemaväristä.
Molemmat värit näyttävät aluksi noudattavan Turun yliopiston graafista ohjeistusta, jossa molemmat värit on määritelty mahdollisiksi turkoosin ja vihreän ohella. Lähempi tarkastelu kuitenkin paljastaa, että molemmat sävyt poikkeavat hienoisesti graafisen ohjeistuksesta. Ohjeistuksen violetti on HEX #8B5DCB ja Instagramissa taas HEX #8B5DCA, vastaavasti ohjeistuksen punainen on HEX #F8485E ja Instagramissa käytetään sävyä HEX #F8485D.
Fonttien osalta @uniturku-tilillä käytetään pitkälti yliopiston graafisen ohjeistuksen mukaista kirjasintyyppiä, mutta Kievin julkaisujen fontista en voi olla varma. Havainnot on kuitenkin tehty silmämääräisesti graafiseen ohjeistoon vertaamalla.
Yleiseltä ilmeeltään molempien tilien julkaisut ovat vaihtelevia eikä niissä noudateta esimerkiksi yhtenäisiä valotus- tai suodatinasetuksia. Näin julkaisut ovat värimaailmoiltaan hyvinkin erilaisia, mikä tuo rikkonaisuutta kokonaisuuteen. Toisaalta monet @uniturku-tilin julkaisut ovat utulähettiläiden (= Turun yliopiston opiskelijalähettiläs) tekemiä, joten tällainen ”rosoisuus” tekee julkaisuista aidomman tuntuisia – tällaista opiskelu Turun yliopistolla oikeasti on!
@uniturku-tilin julkaisujen yleisilme.
Erityisesti Kievin julkaisuissa julkaisujen ilmeessä on nähtävissä epäyhteinäisyyttä, sillä välillä julkaisuissa käytetään vain tekstejä, välillä itse otettuja valokuvia ja välillä taas selvästi arkistokuvia. Myös tekstejä on Kievin julkaisuihin aseteltu vaihtelevasti ylös, alas, keskelle, vinoon jne. Vastaavasti @uniturku-tilillä tekstejä on eri kohdissa kuvia, mutta niiden asettelu näyttää silmämääräisesti harkitummin sijoitetuilta.
@utukievi-tilin yleisilme.
Myös sisällöllisesti julkaisut tileillä eroavat. Kievin julkaisemissa kuvissa on selvästi vähemmän ihmisiä kuin Turun yliopiston tilillä. Tarkasteluajankohdan aikana Kievin julkaisuista kahdessa (2/11) esiintyi ihminen, kun taas Turun yliopiston julkaisuissa 44:ssä (44/59). Prosentteina tämä on suunnilleen 19 % ja 75 %. Huomioitavaa on kuitenkin se, miten paljon suurempi volyymi Turun yliopiston tilin julkaisuissa on kuin vertailukohteena olevan Kievin.
Silti näiden havaintojen perusteella voidaan arvioida, että Turun yliopiston tilin (@uniturku) julkaisut ovat suunnitelmallisempia graafisen toteutuksen osalta ja toteutuksella lienee yksi vastaava taho. Kievin julkaisujen epäyhtenäisyys voisi viitata siihen, että julkaisuja tekee moni eri ihminen parhaan kykynsä ja tyylisilmänsä mukaan.
Vastuullisuus
Vastuullisuus on tärkeää näyttää nykyisessä viestinnässä. Nykylukija odottaa vastuullisuutta viestinnältä ja erityisesti sen näyttämistä viestinnässään. Pyrin tarkastelemaan vastuullisuuteen liittyviä seikkoja tarkasteluajankohdan aikana ilmestyneissä Instagram-julkaisuissa Turun yliopiston ja Kievin tileillä.
Molempien tilien julkaisuista monet ovat sekä suomeksi että englanniksi, jotta ne olisivat mahdollisimman saavutettavia myös esimerkiksi kansainvälisille lukijoille. Toisaalta jotkin julkaisut ovat ainoastaan suomeksi ja osa vain englanniksi. Tämä lienee kertovan myös julkaisun kohderyhmästä jotain: vaihto-opiskelijoille suunnattu ilmoitus hakuajankohdista voi olla järkevämpää julkaista vain tai ensisijaisesti englanniksi. Monissa julkaisuissa on myös ilmoitettu kuvatekstin alussa, mikäli julkaisu on sekä suomeksi ja englanniksi: FI/EN.
Muita esille nousseita vastuullisuuteen liittyviä seikkoja julkaisuissa ovat muun muassa opiskelijan mielenterveys, stereotypiat, naiset ja tytöt tieteessä sekä tuutorointi ja uusien opiskelijoiden hyvinvointi. Lisäksi Kievin julkaisuissa näkyi eläinteema: yksi julkaisu käsitteli rakasta lemmikkiäsi -päivää ja toisessa käsiteltiin lukukoiria, joille esiintymistä jännittävät tai esimerkiksi änkyttävät henkilöt voivat lukea rauhassa.
Vastuulliseen ja osin myös kriisiviestintään liittyivät julkaisut yliopiston verkkopalveluiden teknisten ongelmien ratkaisusta sekä opiskelun jatkumisesta etänä kolmannessa periodissa.
Yhteenveto
Turun yliopiston eri tilien viestintä Instagramissa vaihtelee paljon sekä volyymiltään ja sisällöltään. @uniturku-tilin julkaisut noudattavat selkeämmin ennalta laadittua suunnitelmaa kuin esimerkiksi Kievin tilin julkaisut.
Visuaalisesti tilit pyrkivät noudattamaan yliopiston graafista ohjeistusta tietyiltä osin, vaikka vaihteluakin löytyy. @uniturku-tilillä julkaistaan sisällöllisesti selvästi enemmän kuvia ihmisistä ja esimerkiksi yliopistossa oikeasti opiskelevista henkilöistä.
Vastuullisuus näkyy molempien tilien viestinnässä. Erityisesti Turun yliopiston tilillä moni julkaisuista käsittelee tärkeitä aiheita, kuten opiskelijoiden mielenterveyttä sekä stereotypioita. Tämän perusteella yliopiston viestinnän yksi ydinarvoista on selvästikin vastuullisuus ja sen näyttäminen.
Reflektio
Tämän harjoituksen jälkeen
tiedän, millaisella tavalla Turun yliopisto viestii Instagramissa ja millaisia formaatteja tämäntyyppisessä viestinnässä voi käyttää. Esimerkiksi opiskelijalähettiläiden saappaisiin hyppääminen julkaisuissa oli mielenkiintoinen konsepti.
ymmärrän, että viestintää voidaan hoitaa myös rennosti eikä sen tarvitse aina olla täydellistä esimerkiksi graafiselta toteutukseltaan.
voin soveltaa oppimaani esimerkiksi tulevissa töissä tai harrastukissani, mikäli toimin viestinnän tehtävissä.
yllätyin eniten siitä, miten paljon @uniturku-tilin julkaisuissa oli nähtävissä vastuulliset aiheet ja hyvinvoinnin korostaminen. Vastuullisuuden teemaa ikään kuin ripoteltiin vähän joka julkaisuun.
Tässä harjoituksessa teimme Hannen kanssa yhdessä lyhyen videon, jossa kerromme kriisiviestinnän tärkeistä seikoista.
Video kriisiviestinnän ennakoinnista ja hoitamisesta.
Mikäli video ei näy oikein, voit katsoa sen myös täältä.
Reflektio
Tämä harjoituksen jälkeen tiedän, miten iMovies-sovelluksen perusominaisuuksia käytetään ja miten helposti videoita voi itse kuvata. Ymmärrän myös, millaisia seikkoja hyvään kuvausasetelmaan kuuluu (valot, kuvakulma, värit jne.).
Voin soveltaa oppimaani esimerkiksi harrastuksissani ja vapaa-ajalla sekä työtehtävissä että luottamustoimissa.
Olin yllättynyt, miten helppoa videon kuvaaminen ja muokkaaminen loppujen lopuksi oli. Vaikein osuus oli saada laitteisto yhteistyöhön tiedostojen siirron kanssa.
Tämän harjoituksen jälkeen tiedän, miten infograafi tehdään ja millaisia asioita sen tekemisessä tulee ottaa huomioon. Lisäksi ymmärrän, miten kuvallinen viestintä eroaa sanallisesta viestistä ja mitä etuja kuvallisella viestillä on sanalliseen nähden.
Voin soveltaa oppimaani tulevaisuudessa esimerkiksi harrastuksieni ja työni parissa.
Infograafia tehdessä huomasin sen olevan haasteellisempaa kuin olin kuvitellut. Harjoittelu tehnee mestarin?
Tarkastelen tässä kuva-analyysissä Pidä saaristo siistinä ry:n julkaisemaa mainoskuvaa ”Suomen roskakalat”. Kuvassa esitellään Suomen ”roskakaloja” eli roskista muokattuja kaloja muistuttavia otuksia.
Suomen roskakalat -mainos.
Sommittelu
Sommittelultaan mainos noudattelee perinteisen, kouluopetuksessakin käytetyn opetustaulun muotoa, minkä moni lukija varmasti tunnistaa. Mainoskuvassa esitellään muun muassa toki ”kalan” ulkomuotoa mutta myös sen elinikää ja muita piirteitä. Tämä on varsin tyypillistä opetustaulun formaatille. Voit katsoa kuvan oikeita kalalajeja esittelevästä opetustaulusta täältä.
Kuva on lisäksi jaettu kahteen osioon: ylempänä kuvassa on opetustaulua jäljittelevä info-osuus, jossa lukijalle esitellään ongelma eli ”kalat”. Kuvan alalaidassa taas tuodaan esille ratkaisu ylempänä esiteltyyn ongelmaan.
Yläosan ongelmaa esittelevä osuus vie suurimman osan kuvasta. Tällä voidaan korostaa esimerkiksi roskaongelman laajuutta ja tärkeyttä. Osioiden kokoeroista johtuva ongelman korostuminen myös herättää lukijassa tunteita. Lisäksi yhdistyksen liiallinen korostaminen voisi herättää lukijan epäilyt yhdistyksen tarkoitusperistä. Onko yhdistys omahyväinen vai vilpitön toimissaan?
Tunteet
Ongelman korostamisen ohella kuvan tunnelataukseen vaikuttavat esimerkiksi mainoksessa käytetyt värit. Värimaailmaltaan kuva on hyvin maltillinen ja merellinen. Erityisesti sinisen ja turkoosin sävyt ovat edustettuina. Nämä molemmat värit voivat negatiivisessa merkityksessä edustaa esimerkiksi ailahtelevaisuutta, tunteettomuutta, kylmyyttä ja surua. Surun teema onkin nähtävissä mainoksen roskakalojen ilmeissä – niiden suut ovat aivan mutrulla.
Mutrusuisten roskakalojen vastakohdaksi mainoksessa on Pidä saaristo siistinä ry:n logo, jossa oleva norppa näyttää varsin tyytyväiseltä ja ilomieliseltä pulleine poskineen ja suurine silmineen. Näin lukijalle voidaan viestittää, että ei ole mitään hätää, ongelmaan on olemassa ratkaisu.
Ei mitään hätää t. norppa
Lisäksi on hyvä huomioida se, että norppa on Suomessa varsin yleisesti tunnettu vesistöjen ja luonnonsuojelun symboli. Tämä tuo luottoa mainoksen sanoman todenmukaisuudelle.
Konteksti
Kuva-analyysissä voidaan myös tarkastella kuvan kontekstia eli missä kuva on julkaistu. Kyseinen mainos on julkaistu ainakin Pidä saaristo siistinä ry:n jäsenilleen suuntaamassa Roope-lehdessä. Tämä kertoo siitä, että mainos on suunnattu ympäristön hyvinvoinnista kiinnostuneille lukijoille ja sillä halutaan rohkaista joko liittymään uudeksi jäseneksi tai uusimaan vanha jäsenyytensä.
Lopuksi
Pidä saaristo siistinä ry:n mainos ”Suomen roskakalat” on ensisilmäyksellä suhteellisen yksinkertainen. Tarkemmin kuvaa tarkastelemalla voidaan kuitenkin huomata useita tarkoituksella valittuja ja kekseliäitä yksityiskohtia, joilla haluttu vaikutelma on saatu aikaan.
Varsinkin toisen formaatin jäljittely ja tunnepitoisten ainesten erilainen painottaminen tuovat mielenkiintoista sisälötä mainoskuvaan. Erityisen hauska yksityiskohta on myös se, miten mainos käyttää suhteellisen tunnettua kalanpyynnin termiä ”roskakala” ja antaa sille uuden, kirjaimellisemman merkityksen.
Tämän tehtävän jälkeen tiedän erilaisia näkökulmia analysoida ja tarkastella kuvia. Ymmärrän myös sen, miten paljon kuvan yksityiskohdat, sommittelu ja esimerkiksi värivalinnat vaikuttavat lukijan tulkintaan kuvasta. Tietysti myös tulkinta on aina kulttuurisidonnaista.
Voin soveltaa kuva-analyyttisiä taitoja esimerkiksi viestinnän suunnittelun tehtävissä, jotta viestinnässä käytetyt kuvamateriaalit ovat halutunlaisia ja linjassa viestin kanssa.
Analyysiä tehdessä yllätyin siitä, miten paljon kuvaan on saatu sanatonta ja alitajuista informaatiota, jota lukija ei välttämättä tietoisesti edes huomaa.
