Hyvän kasvun avaimia etsimässä

Tutkijaurani alkuajoista lähtien kiinnostukseni on liittynyt lapsiin, perheisiin ja terveyden edistämiseen. Tähän tematiikkaan liittyy myös johtamani, vuonna 2007 alkanut Hyvän kasvun avaimet –seurantatutkimus, jossa on mukana noin 1800 Varsinais-Suomessa vuosina 2008-2010 syntynyttä lasta perheineen. Monitieteisessä tutkimuksessa seurataan lasten kasvua ja kehitystä vauvaiästä aikuisuuteen saakka. Erityisenä kiinnostuksen kohteenani on ollut lasten ylipainon kehittyminen ja sen riskitekijät. Monitieteinen Hyvän kasvun avaimet -tutkimus antaa hyvän mahdollisuuden tutkia lasten ylipainon kehittymistä, koska sen kuvaaminen vain yhden tieteenalan keinoin on lähes mahdotonta.

Pohja lapsen myöhemmälle terveydelle ja hyvinvoinnille luodaan varhain, alkaen jo ennen lapsen syntymää. Hyvän kasvun avaimet -tutkimuksessa on osoitettu, että äidin sokeriaineenvaihdunnan häiriöt ja liiallinen painonnousu raskausaikana ovat yhteydessä lapsen suurentuneeseen ylipainoriskiin. Lisäksi olemme havainneet, että lapsilla, joilla on useita ylipainolle altistavia perintötekijöitä, painonkehitys on nopeampaa parin vuoden ikään saakka verrattuna lapsiin, joilla oli vähäinen geneettinen riski ylipainoon. Jo kolmivuotiailla on nähtävissä eroja kehonkoostumuksessa eli kehon rasva- ja lihasmassan määrässä. Edellisten lisäksi olemme havainneet, että ylipainoisilla lapsilla on normaalipainoisia lapsia heikommat motoriset taidot viiden vuoden iässä.

Jokaisella äidillä on yksilöllinen äidinmaidon oligosakkaridiprofiili, johon vaikuttavat myös perinnölliset tekijät. Imeytymättömät sokerit (oligosakkaridit) eivät imeydy lapsen suolistossa, vaan ne toimivat ravintona tietyille bakteereille ja vaikuttavat siten suotuisasti imeväisen suolistomikrobiston koostumukseen. Äidinmaidon oligosakkaridit voivat suojata vauvoja sairauksia aiheuttavilta mikrobeilta sekä vähentää riskejä sairastua allergioihin ja erilaisiin sairauksiin. Oligosakkaridit ovat tiiviisti yhteydessä immuunijärjestelmään ja suolistomikrobistoon ja tätä kautta vauvan terveyteen. Olemme havainneet, että äidinmaidon oligosakkaridit ovat yhteydessä lapsen pituuteen ja painoon siten, että pidempien ja painavampien lasten äidinmaidon oligosakkaridikoostumuksen monimuotoisuus on vähäisempää.

Tutkimusteemat laajenivat siirtyessäni muutama vuosi sitten Turun yliopiston Kansaterveystieteen yksikköön, jonka terveysmaantieteellisen tutkimuslinjan tarkoituksena on selvittää elinympäristöjen sosiaalisten ja fyysisten piirteiden vaikutusta terveyteen ja sen muutoksiin koko elinkaaren ajalta. Tämän tutkimuslinjan osalta olemme osoittaneet, että elinympäristön vihreys lisää äidinmaidon oligosakkaridien monimuotoisuutta ja useiden yksittäisten oligosakkaridien pitoisuus muuttuu hyödylliseen suuntaan. Lisäksi asuminen sosioekonomisesti huono-osaisella asuinalueella on tutkimustemme mukaan merkittävä riskitekijä epäsuotuisalle painonkehitykselle jo alle kouluikäisillä lapsilla. Uusimpien tutkimustulostemme mukaan naapuruston sosioekonominen huono-osaisuus heikentää koko perheen ruokavalion laatua.

On siis selvää, että vain monitieteisillä eväillä voitaneen vastata myös lasten ylipainoisuuden esille nostamiin tutkimushaasteisiin. Monitieteinen tutkimus on ollut haastavaa, mutta myös hyvin avartavaa. Olen saanut vuosien varrella työskennellä ja tehdä tutkimustyötä niin lääkärien, psykologien, sosiologien, liikuntatieteilijöiden kuin maantieteilijöiden kanssa. Tutkimusryhmämme toive ja tavoite on, että tutkimustuloksiamme voidaan käyttää ylipainon ehkäisy- ja interventiostrategioiden suunnittelussa, jopa kaupunkisuunnittelussa eriarvoisuuden vähentämiseksi ja terveyttä edistävien ympäristöjen rakentamisessa. Tulevaisuudessa pyrimme keskittymään erityisesti tutkimustulosten jalkauttamiseen siten, että lapsille ja nuorille voidaan tarjota maantieteellisesti tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvinvointiin hyödyntämällä heidän omia näkemyksiä elinympäristöstään.

Ravitsemustieteen dosentti Hanna Lagström
Kirjoittaja toimii erityisasiantuntijana Turun yliopiston kansanterveystieteen oppiaineessa ja johtaa Hyvän kasvun avaimet -tutkimusta

Lähteitä:
Lahdenperä M, Galante L, Gonzales Inca C, Vahtera J, Pentti J, Rautava S, Käyhkö N, Yonemitsu C, Gupta J, Bode L, Lagström H. Human milk oligosaccharide composition is associated with the residential green environment. Scientific Reports 2023;13 (article 216).


Leskinen T, Eloranta AM, Tompuri T, Saari A, Ollila H, Mäkelä J, Niinikoski H, Lagström H. Changes in body composition by age and obesity status in preschool aged children: The STEPS study. Eur J Clin Nutr 2021;75:57-65


Rautava S, Turta O, Vahtera J, Pentti J, Kivimäki M, Pearce J, Kawachi I, Rautava P, Lagström H. Neighborhood socioeconomic disadvantage and childhood body mass index trajectories from birth to 7 years of age. Epidemiology 2022;33:121-130.

Väitöstutkimus lapsiperheiden ravitsemuksen ja ylipainoriskin taustalla olevista tekijöistä

Tyttö ja poika ruokapöydässä

Aloitin väitöskirjatutkijana Turun yliopiston kansanterveystieteen oppiaineessa helmikuussa 2020, juuri ennen koronapandemiaa. Väitösmatkani huipentui syyskuussa 2023, jolloin sain julkisesti puolustaa väitöskirjaani. Varsinaisesti tämä ei kuitenkaan ollut matkan päätös, vaan vasta alku toivottavasti pitkään jatkuvalle tutkijan uralle. Tutkijan urapolku ei ollut varsinaisesti lapsuuden haaveammattini, ja akateeminen maailma tuntuikin aluksi vähän vieraalta ja oudolta tällaiselle liiketoiminnan oravanpyörästä pois hypänneelle työläisperheen kasvatille. Intohimoni ymmärtää paremmin ihmiskehon ja mielen monimutkaista harmoniaa sekä toive merkityksellisestä työstä ajoi minut uranvaihtajana neurotieteen ja ravitsemustieteen opintoihin ja lopulta väitöskirjatutkijaksi.

Väitöstutkimukseni tavoitteena oli tunnistaa varhaislapsuuden ruokailutottumuksiin ja painoon liittyviä yksilö-, perhe- ja asuinaluetekijöitä ja niiden keskinäisiä suhteita. Työskentelin ohjaajani Hanna Lagströmin ”Living environment and obesity” hankkeessa ja käytettävissäni oli Turun yliopiston väestötutkimuskeskuksen Hyvän kasvun avaimet (HKA) -seurantatutkimuksen laaja aineisto. Lapsen perhe, isovanhemmat ja muut läheiset ihmiset, asuinpaikka ja yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat lapsen ruokailutottumuksiin ja painon kehitykseen vuorovaikutuksessa lapsen yksilöllisten ominaisuuksien kanssa. Näitä monitasoisia suhteita voidaan kuvata Urie Bronfenbrennerin kehittämän sosioekologisen mallin avulla (kuvassa).

Koin tutkimuksen aiheen tärkeäksi, sillä tämänhetkisen tiedon mukaan aika hedelmöityksestä viiden vuoden ikään, eli ensimmäiset 2000 päivää, ovat ruokailutottumusten kehityksen ja myöhemmän terveyden kannalta erityisen tärkeä ajankohta. Ylipainon kehittymisen ehkäisy jo lapsuusiässä on tärkeää, sillä ylipainoisesta lapsesta kasvaa usein ylipainoinen aikuinen. Ruokaympäristömme on täynnä energiatiheitä ja herkullisia ruokia ja yksilölliset syömiskäyttäytymisen piirteet saattavat altistaa jotkut lapset suuremmalle ylipainon riskille.

Tutkimukseni osoitti, että yksilö-, perhe- ja asuinaluetekijät olivat yhteydessä lasten ruokavalion laatuun ja painoindeksiin. Tärkeimmät tutkimushavainnot olivat seuraavat:
– Lapsen suurempi ruokahalu oli yhteydessä parempaan ruokavalion laatuun ja korkeampaan painoindeksiin.
– Äidin ja isän ruokavalion laatu sekä äidin minäpystyvyys olivat yhteydessä parempaan lasten ruokavalion laatuun.
– Vanhempien rajoittava syöttämistapa oli yhteydessä lapsen korkeampaan painoindeksiin ja vanhempien painostava syöttämistapa oli yhteydessä lapsen pienempään painoindeksiin.
– Asuinalueen sosioekonominen huono-osaisuus oli yhteydessä koko perheen heikompaan ruokavalion laatuun.
– Huono-osaisilla alueilla asuvilla ja suuren ruokahalun omaavilla lapsilla oli suurempi ylipainon riski verrattuna hyväosaisilla alueilla asuviin ikätovereihinsa.

Viestini päättäjille on selvä: perheet tarvitsevat konkreettista tukea lapsen ravitsemuskasvatukseen. Lapsen syntymä saattaa olla hyvä aika muuttaa koko perheen ravitsemustottumuksia terveellisempään suuntaan. Neuvolatoiminta voisi tarjota laadukkaampaa ravitsemusohjausta ja yhteiskunnan rakenteiden tulisi kannustaa terveelliseen ravitsemukseen. Toivon, että väitöstutkimukseni tulokset voisivat vaikuttaa käytännön toimiin perheiden terveellisen ravitsemuksen edistämiseksi.

Linkki väitöskirjaan:
https://www.utupub.fi/handle/10024/175772

FT Saija Tarro
Kirjoittaja toimii tällä hetkellä projektikoordinaattorina Turun yliopistossa
saija.tarro@utu.fi
LinkedIn