Paikallinen suunnitteleminen on suuri voimavara monikulttuurisuusasioissa

Maahanmuuton kasvu on olennainen osa suomalaisten kuntien tulevaisuutta. Miten merkittäviin muutoksiin on varauduttu eri osissa maata?

Maahanmuutosta käyty strateginen keskustelu on suomalaisissa kunnissa hyvin erilaisilla tasoilla. Joutsassa pohditaan, miten kuntaan saadaan integroitua enemmän maahanmuuttajia. Urjalassa on puolestaan vasta avattu keskustelua turvapaikanhakijoiden vastaanotosta.

Vaikka maahanmuutto on kasvanut 2000-luvun alusta tähän päivään asti, se ei silti vielä ole saanut ansaitsemaansa huomiota kuntien tekemissä strategioissa. Olisiko monikulttuurisuuden lisääntyminen kuitenkin asia, jota kunnissa pitäisi pohtia enemmän?

Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategia antaa suuntaviivoja maahanmuuttopolitiikalle

Suomen maahanmuuttostrategian tavoitteena on näyttää tietä aktiivisemmalle ja ennakoivammalle maahanmuuttopolitiikalle. Suomessa väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku johtavat väkiluvun pienenemiseen sekä kasvavaan työvoiman tarpeeseen, jonka vuoksi maahanmuuttoa tarvitaan. Niinpä maahanmuuttostrategia muodostaa suunnitelman, jonka avulla pyritään suunnitelmallisesti kasvattamaan kohdennettua työperäistä maahanmuuttoa.

Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategia  antaa suuntaviivoja maahanmuuttopolitiikalle. Se pyrkii nostamaan maahanmuuttokysymykset aktiivisempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Moninaisuuden lisääntyminen nähdään strategiassa voimavarana.

Maahanmuuttajat yhdistetään helposti aina turvapaikanhakijoihin, vaikka suurin osa maahanmuuttajista tulee Suomeen aivan muista syistä. Tärkeimmät syyt muuttaa Suomeen ovat opiskelu, työ ja perhesiteet. Suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa esimerkiksi opiskeli 295 000 ulkomaalaista opiskelijaa vuonna 2015. Määrä on kasvanut tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Työn perässä meille muuttaa lukuisia ihmisiä etenkin Virosta. Vuonna 2015 työn takia oleskeluluvan sai 5 460 maahanmuuttajaa EU:n ulkopuolelta.

Suurin osa maahanmuuttajista saapuu Euroopasta. EU-kansalaiset saavat oleskella ja tehdä työtä maassa vapaasti, ja pidemmän oleskelun jälkeen pitää rekisteröityä. Vapaan liikkuvuuden vuoksi täsmällisen tiedon kerääminen EU-kansalaisista on hankalaa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 Suomessa asui 339 900 ulkomaalaistaustaista. Arviolta noin puolet heistä ovat eurooppalaistaustaisia. Tilastokeskuksen mukaan yleisin taustamaa vuonna 2015 oli entinen Neuvostoliitto. Seuraavaksi suurimpiin taustamaaryhmiin kuuluivat Viro, Somalia, Irak ja entinen Jugoslavia.

Tehdessämme loppuvuonna kyselyn kuntien maahanmuutosta vastaaville virkamiehille, saimme 194 vastausta johtavilta sosiaalityöntekijöiltä, kunnanjohtajilta ja maahanmuuttokoordinaattoreilta. Lähes kaikki vastaajat uskovat maahanmuuttajien määrän kunnassaan kasvavan tulevaisuudessa.

Tilastokeskuksen kuntaryhmittelyssä kunnat jaetaan kolmeen ryhmään, jotka ovat: kaupunkimaiset kunnat, taajaan asutut kunnat ja maaseutumaiset kunnat. Kaupunkimaisten kuntien antamien arvioiden mukaan niissä asuu tällä hetkellä yli 200 000 maahanmuuttajaa. Nämä kunnat ennakoivat määrän kasvavan noin 120 000 maahanmuuttajalla seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Moninaistuminen on siis tulevaisuutta, joka kaupungeissakin nähdään.

Oli maahanmuuton syy mikä tahansa, kaupungeissa on vetovoimaa.

Suurimmat kaupungit odottavat luonnollisesti määrän suurinta kasvua. Suurin osa maahanmuuttajista asuu Suomessa kaupungeissa, joista Helsinki on suosituin. Se tuntuu varsin ymmärrettävältä: onhan kaupungeissa työpaikkoja, palveluita ja kenties helpompaa tutustua ihmisiin. Maahanmuuttajista monet ovat lähtöisin kaupungeista, ja silloin kaupunkiympäristö tuntuu luultavasti tutummalta.  Oli maahanmuuton syy mikä tahansa, kaupungeissa on vetovoimaa.

Suuria kasvuodotuksia on myös taajaan asutuissa kunnissa ja maaseutumaisissa kunnissa. Ensimmäiset arvioivat kasvun olevan jopa 98 prosentin luokkaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Lukuna määrä ei tietenkään yllä kaupunkimaisten kuntien tasolle. Taajaan asutuissa kunnissa oli vuonna 2015 noin 30 000 ulkomaalaistaustaista, joten tällä kasvuprosentilla heitä olisi 59 400 kymmenen vuoden kuluttua.

Muutos on kuitenkin omalla tavallaan merkittävä. Monikulttuurisuuden lisääntyminen voi tuoda esille uusia palvelujen tarpeita. Se voi myös merkitä sitä, että kunnan elinvoimaisuus lisääntyy. Tai sitä, että kyläkoulun toiminta voidaan säilyttää sittenkin.

Maahanmuuton kasvu on siis kuntien olettamaa tulevaisuutta, mutta miten näihin suuriin kasvuodotuksiin on kunnissa varauduttu?

Kaikista kunnista 38 prosenttia ei ole huomioinut maahanmuuttoa lainkaan omissa strategioissaan tai suunnitelmissaan. Kaupunkimaisista kunnista taas lähes kaikki kertovat huomioineensa maahanmuuton ainakin jollain tavalla omissa suunnitelmissaan. Kaupungit tunnistavat maahanmuuton vaikutukset ja haluavat ohjata niitä haluamaansa suuntaan.

Turku toimii hyvänä esimerkkinä maahanmuuton huomioinnissa. Kaupungin kaikilla toimialoilla on nimetty maahanmuutosta vastaavat henkilöt. Maahanmuuttotyötä on Turussa tehty jo 90 -luvulta alkaen. Tälläkin hetkellä Turun kaupungilla on käynnissä kymmenen erilaista maahanmuuttajiin liittyvää projektia.

Vaikuttaa myös siltä, että kuntapäättäjien asenteet maahanmuuttoa kohtaan poikkeavat monissa kunnissa virkamiesten asenteista. Päättäjät suhtautuvat maahanmuuttoon tutkimuksemme valossa negatiivisemmin. Johtuuko tämä sitten siitä, että päättäjät eivät uskalla tehdä uusia ratkaisuja tai pelkäävät äänestäjien reaktioita? Ehkä kunnan toimijat näkevät paremmin monikulttuurisuuden mahdolliset hyödyt ja osaavat katsoa pidemmälle tulevaisuuteen kuin valtuustojen jäsenet.

On myös kuntia, joissa suurin piirtein kaikki suhtautuvat myönteisesti maahanmuuttoon ja maahanmuuttajista toivotaan kuntaan pysyviä asukkaita. Joissain paikoissa on ryhdytty myös järjestämään vapaaehtoisvetoista ohjelmaa kuntatasolla. Siitä hyvä esimerkki on Joutsan hyvinvointitupa, jossa paikkakunnan uusien tulijoiden järjestämät illat ovat olleet hyvin suosittuja.

Tulevaisuuteen katsominen on tärkeää myös monikulttuurisuuden kannalta. Strategisen suunnittelun avulla kunnat voivat valmistautua uusiin haasteisiin.

Miltä kuntamme ja kaupunkimme tulevaisuudessa näyttävät? Strateginen ajatteleminen voisi auttaa kuntia näkemään muutoksen monikulttuurisuudessa suurena vahvuutena.

Hanna Heino
Kirjoittaja on projektitutkija STN-rahoituksen saaneessa URMI-hankkeessa.

Kirjoitus on toteutettu yhteistyössä tiedemedia Uutistamon kanssa.