Category: Tutkimus (page 1 of 9)

Suomen Akatemian syyskuun haku – vuosittainen voimainkoetus

Lauri Keskinen

Huh! Turun yliopiston kampuksella huokaistiin joukolla helpotuksesta 1. lokakuuta klo 16.15, kun Suomen Akatemian syyskuun hakuaika päättyi ja 324 hakemusta oli lähtenyt matkaan. Samaten huokaisivat myös ne lukuisat hallinnon edustajat, jotka olivat auttaneet hakijoita. Yhtä suureen kertarypistykseen jouduttaisiin uudestaan vasta vuoden kuluttua, sillä Akatemian huhtikuun haku on hakijamäärältään huomattavasti pienempi.

Täydentävä rahoitus on yliopistolle elinehto, ja muun muassa tästä syystä hakijamääriä, onnistumisprosentteja ja myönnettyjä summia seurataan tarkasti.

Continue reading

Työllistettävyys ja valmistuneiden suhteet

Ulpukka Isopahkala-Bouret

Työllistettävyydessä on kyse siitä, onko henkilöllä sellaisia ominaisuuksia, tietoja ja taitoja, jotka auttavat häntä työllistymään ja kilpailemaan parhaista työpaikoista. Työllistettävyyspolitiikka rajaa korkeakoulutuksen tavoitteeksi yksilöiden henkilökohtaisen työmarkkina-aseman parantamisen. Valmistuneiden työllisyyden laadusta on tullut yksi keskeinen yliopistojen rahoituksen perusta.

Työllistettävyyttä voidaan tarkastella suhteiden näkökulmasta. Ensinnäkin hyvien työpaikkojen löytämistä edesautetaan hyvillä suhteilla. Korkeakoulut pyrkivät edistämään valmistuneiden työllistettävyyttä luomalla kontakteja työelämään harjoittelun, yritysvierailujen, työelämäasiantuntijoiden, alumnitoiminnan ja rekrytointimessujen muodossa. Oletetusti osa työpaikoista ei tule ollenkaan julkiseen hakuun, ja mahdollisesti osa avoimessa haussakin olevista paikoista annetaan työnantajien omista verkostoistaan ja omien tuttujensa kautta löytämilleen sopiville henkilöille. Niinpä yliopistosta valmistuvia kehotetaan luomaan hyviä suhteita ja ylläpitämään kontakteja mahdollisimman laajasti erilaisiin verkostoihin.

Continue reading

Tukekaa toisianne päivystämisessä, dosentit!

Tiina Raevaara

Päivystävä dosentti on alun perin pilkkanimeksi tarkoitettu heitto tutkijoista, jotka ”tyrkyttävät” itseään julkisuuteen päivänpolttavia asioita kommentoimaan.

Dosentit saivat vaivoikseen toisenkin leimakirveen, kun pääministeri Juha Sipilä parisen vuotta sitten valitti ”kaiken maailman dosenteista”, jotka kehtasivat arvostella hallituksen tekosia ja siten hidastaa politiikan toteuttamista.

Oikeasti tutkijaa ei voi pilkata siitä, että hän pyrkii oikomaan poliitikkojen tai muiden julkisuuden henkilöiden esittämiä väitteitä. Oikominen on hyvä teko, ei huono. Kaikki kunnia ja kiitokset dosenteille ja muille tieteentekijöille, jotka päivystävät tyhmyyksien varalta!

Journalisteista on puhuttu vallan vahtikoirina, joiden kriittisyys päätöksentekijöitä ja virkamiehiä kohtaan on yksi demokratian elinehto. Minusta on kuitenkin alkanut tuntua, että vahtimisvastuu on siirtynyt viime vuosina paljolti tieteentekijöille.

Continue reading

Huimaa syöpätutkimusta

Jukka Westermarck

Vastoin entisen puoluejohtajan ja valtiovarainministerin luuloa, professoritkin työskentelevät kesäkuukausina. Allekirjoittanut istui kolme helteistä päivää kesä -ja heinäkuun vaihteessa Amsterdamissa Euroopan syöpätutkijoiden kokouksessa (25TH Biennial Congress Of The European Association For Cancer Research). Tässä kirjoituksessa esittelen valikoituja uusimpia edistysaskeleita syöpätutkimuksessa ja hoidoissa, sekä huomiota liittyen syöpätutkimuksen edellytyksiin meillä ja muualla.

Syövän hoito on haastavaa ja syöpätutkijat ovat yleisesti luopuneet käsityksestä, että löytyisi yksi hoitomuoto, joka toimisi kaikkiin syöpätyyppeihin. Valitettavasti myös monet kliiniset kokeet niin sanotuilla syövän täsmälääkkeillä ovat tuottaneet pettymyksen. Siitä huolimatta syövän ymmärtämisessä ja uusissa hoidoissa on viime aikoina saavutettu myös merkittäviä edistysaskeleita.

Continue reading

Yliopistoista rahasampoja?

Markus Granlund

Ylen Ulkolinja esitti torstaina 30.8. dokumentin Yliopistoista rahasampoja? Vaikka olen itse mielestäni kokenut yliopistollinen eränkävijä, tuo dokumentti pysäytti minut. Dokumentin maalaama iso kuva kertoo melko tuttua tarinaa yliopistosektorille hiipineestä managerialismista ja tieteen instrumentalismista (vrt. uusi julkisjohtamisen oppi). Erityisen mielenkiinnon kohteena ohjelmassa on yliopistojen rahoitusrakenteen muutos ja etenkin lukukausimaksujen nousu keskeiseksi tai keskeisimmäksi tulorahoituksen lähteeksi myös Euroopassa.

Lukukausimaksuista väännettyä valttikorttia heitetään Suomessakin välillä todella helposti pöytään milloin kenenkin toimesta. Tämä tapahtuu nähdäkseni aivan liian kevein perustein ja heikon kokonaisymmärryksen saattelemana ja siinä korostuu ajatus koulutuksesta ja tiedosta ylipäätään kauppatavarana. Kuten dokumentti osoittaa, Yhdysvalloista alun perin liikkeelle lähtenyt kehitys sai sysäyksen Euroopassa, etenkin Iso-Britanniassa, juuri siitä, että valtiovalta päätti leikata yliopistojen perusrahoitusta.

Continue reading

Demokratiakokeilut pitkäjänteisemmän päätöksenteon tukena

Maija Jäske

Demokraattisen päätöksenteon ytimessä on jatkuva pohdinta siitä, mikä olisi meidän yhteiskunnallemme parasta nyt ja tulevaisuudessa. Eri päätösvaihtoehtoja tulisi ideaalitilanteessa puntaroida sen pohjalta, miten tasapuolisesti ne kohtelevat erilaisia väestöryhmiä. Tavoitteena on siis muodostaa kollektiivisia mielipiteitä, jotka ajavat koko yhteiskunnan asiaa, tai niin kutsuttua ‘yhteistä hyvää’. Lisäksi päätösten tulisi olla suotuisia myös tulevien sukupolvien kannalta.

Kuulostaako hankalalta? Sitä se onkin.

Tosielämän demokratioissa päätöksenteko ei useinkaan noudata ideaalimallia. Eduskunnassa ja muissa edustuslaitoksissa päätöksiin vaikuttavat myös vaalistrategiset seikat ja pyrkimykset säilyttää saavutetut edut. Esimerkiksi vaalijärjestelmän uudistuksissa puolueita edustavien poliitikkojen on todella vaikeaa asettua tavallisen kansalaisen asemaan, ja olla ajattelematta oman puolueen kannalta suotuisimpia ratkaisuja.

Continue reading

Kilpailu asiantuntijoista kovenee sote-alalla

Mervi Vähätalo

Asiantuntijoita houkuttelevat erityisesti työn sisältö sekä mahdollisuus tehdä työtä parhaalla mahdollisella tavalla. Houkuttelevana tekijänä toimii myös työpaikan miellyttävä ilmapiiri, josta asiantuntijat saavat tietoa muun muassa kollegoiltaan. Työpaikan varmuus ja sijainti, palkkaus ja mahdollisuus työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen ovat muita painavia tekijöitä, joiden perusteella sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat valitsevat työpaikkansa.

Asiantuntijoiden houkuttelu organisaatioon ei kuitenkaan riitä, vaan heidät on myös saatava pysymään talossa – sitoutumaan organisaatioon. Organisaatioon sitoutumisessa johtamisella on merkittävä rooli, ovathan organisaation arvot ja toimintaperiaatteet tekijöitä, joilla asiantuntijat saadaan kiinnittymään siihen. Juuri näihin tekijöihin johtajat myös vaikuttavat.

Continue reading

Onko täydentävä rahoitus hajutonta ja väritöntä?

Kalle-Antti Suominen

”Raha ei haise” oli antiikin Roomassa perustelu käymälämaksun perimiselle, mutta laajemmin tätä lausahdusta käytetään kuvaamaan rahan käyttökelpoisuutta sen lähteestä riippumatta. Yliopistoille täydentävä rahoitus on perusrahoituksen ohella merkittävä tulonlähde. Viime vuosina perusrahoituksen pieneneminen on sellaisenaan kasvattanut täydentävän rahoituksen osuutta yliopistojen kokonaisrahoituksesta. Turun yliopistossa täydentävä rahoitus on kasvanut myös määrällisesti ja sen osuus on lähes 40 % kokonaisrahoituksesta. Mutta onko tämä kehitys pelkästään toivottavaa?

Merkittävä osa täydentävästä rahoituksesta on siinä mielessä perusrahoituksen kaltaista, että sitä jakavat tutkimukselle ja innovaatiotoiminnalle julkiset toimijat kuten Suomen Akatemia, Business Finland ja Euroopan unioni. Myös ministeriöt tukevat koulutukseen, tutkimukseen ja muuhun toimintaan liittyviä hankkeita. Säätiöt ja muut yleishyödylliset tahot ovat tärkeitä ja arvostettuja rahoittajia, vaikka osa tästä toiminnasta jää virallisten tilinpäätöslukujen ulkopuolelle, koska jatko-opintojen tuki maksetaan usein suoraan apurahan saajalle.

Continue reading

Papukaija puri leidiä Turussa

Reeta E. Kangas

Istun pimeässä luentosalissa. Projektorin valo rikkoo pimeyden. Kuvateksti kertoo minulle mitä katson:

Otto van Veen (1556-1629) (Attr.)
Lady Bitten by a Parrot, n.d.
Oil on canvas, 104,7×74,3cm

Parin sekunnin kuluttua projektori heijastaa ensimmäisen kuvan oikealle puolelle saman kuvan uudelleen. Kuvatekstin mukaan katson eri teosta:

Otto van Veen (1556-1629) (Attr.)
Parrot Biting a Lady, n.d.
Oil on canvas, 104,7×74,3cm

On konferenssin päätöspäivä. Viimeiset tieteelliset esitykset on pidetty. Nyt keskitymme viimeiseen taide-esitykseen. Eteemme heijastettavat kuvat ovat osa taiteilijoiden Ute Hörner ja Mathias Antlfinger videoteosta Unknown Parrot with Princess (2017). Teos koostuu vanhojen ihmis- ja eläinhahmoja esittävien maalausten esittämisestä kaksoisprojektioina.

Kiinnitämme herkästi huomiota taidetta katsoessamme ensimmäiseksi tekstitietoihin – tekijä, tekijän elinvuodet, teoksen nimi, teoksen vuosi, materiaali. Vasta sitten näemme itse teoksen. Miten teostiedot vaikuttavat tulkintaamme?

Continue reading

Yliopistojen työ on investointi tulevaisuuteen

Kalervo Väänänen

Lukuvuoden juuri päättyessä murehdimme jo seuraavaa.

Maan hallituksen keväinen kehysriihi ei lupaillut yliopistoille kummoisia, mutta siihen olimme osanneet jo varautua. Sen sijaan meidät, ja useimmat muut yliopistot, pääsi yllättämään kesäkuun tulosneuvottelukauden puolivälitarkastelussa linjaus, jossa aiemmin sovitusta strategiarahasta oli vain rahtunen jäljellä. Ensi vuodelle ministeriön kautta tulevan budjetin leikkautuminen olikin siten vielä hieman suurempi kuin olimme odottaneet.

Tähän asti, ainakin itselläni, on riittänyt ymmärrystä sille, että maan talouden tasapainottaminen vaatii julkisten menojen leikkauksia. Ja leikattu on! Turun yliopiston osalta yliopiston perusrahoituksen leikkaus ensi vuodelle kasvaa noin 10 prosenttiin vuoden 2014 tasosta.

Continue reading

Older posts