Category: Tutkimus (page 1 of 6)

Kuinka voimme yhdistää ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin?

Juha Kaskinen

Uusia ympäristöuhkia ilmaantuu jatkuvasti entisten lisäksi. Mikromuovia löytyy kaikista vesistöistä, kalojen keskikoko pienenee merissä, keinotekoiset tuoksut aiheuttavat terveyshaittoja jne. Näin siis esimerkiksi uutisissa 4.9.2017. Pikaisesti ajateltuna näyttää siltä, että ihmisen toiminta on jatkuvasti luonnon hyvinvoinnin kannalta haitallista.

Vastaukseksi dilemman ratkaisemiseksi on tarjottu 1980-luvulta lähtien kestävää kehitystä. Tutkimusta on tehty mittavasti, ympäristöpolitiikka on kehittynyt, ongelmat tunnustetaan ja edistystäkin on saavutettu. Silti yleiskuva on muuttunut entistä lohduttomammaksi. Mikä siis mättää? Syylliseksi on leimattu niin kuluttajat, tuottajat, teollisuus, väestönkasvu kuin talousjärjestelmäkin. Syytä kaikissa varmasti onkin.

Paljon toivoa on sälytetty kahdelle uudelle taloudelle, joilla voisi olla potentiaalia ihminen-luonto -suhteen ongelmien kestävässä ratkaisemisessa eli bio- ja kiertotaloudella ja niiden yhdistämisellä.

Continue reading

Mitä tapahtuu, kun humanisti saa olla rauhassa?

Jaakko Suominen

Tutkimuksen yhteiskunnallinen vuorovaikutus on monimuotoista. Humanistisilla ja muillakin tieteillä on muutamia tavanomaisia vuorovaikutuksen muotoja, jotka liittyvät muun muassa kirjoittamiseen ja esitelmöintiin. Sen lisäksi vuorovaikutus näkyy muilla tavoin. Vuorovaikutus perustuu pitkäjänteiseen tutkimukseen, mutta sen ideat ja muodot kumpuavat välillä tutkimuksen reuna-alueilta ja uusista ideoista.

Laajempi yleisö tutustuu tutkimukseen ja kommentoi tutkimusta muun muassa tutkijoiden lehti- ja blogikirjoitusten yhteydessä. On tavallista, että tutkijat taustoittavat kirjoituksissaan ajankohtaisia ilmiöitä. He myös tavan takaa kyseenalaistavat yksiulotteisia käsityksiä, miten asiat ovat ja miten asiat ovat olleet. Tällaisista kirjoituksista minulle mieleen ovat jääneet muun muassa Turun Sanomissa julkaistut Suomen historian tutkijoiden kolumnit ja aliot: Panu Savolainen vertasi 12.9.2016 uutta Pokémon Go -peliä 1700-luvun lopussa Turussa pahennusta herättäneeseen Seinäkillinki-peliin, joka sekin aikoinaan täytti julkiset tilat pelaavilla joukoilla nykyisen Pokémonin tapaan. Savolainen kirjoitti:

”Kiinnostava yhteys vuosisatojen taakse syntyy ennen kaikkea siitä, millaisia puheenvuoroja julkisessa tilassa pelaaminen herättää. Kehotukset mustikkaan tai sienimetsälle menemisestä [Pokémonin pelaamisen sijasta] nostavat ehkä hieman ilkikurisestikin esiin sen, miten agraari perintö yhä läpikyllästää suomalaista kaupunkikulttuuria.”

Professori Kirsi Vainio-Korhonen puolestaan kyseenalaisti 7.3.2014 omassa kirjoituksessaan usein toistellun väittämän kirkollisesta vihkimisestä perinteisenä avioliittomuotona. Ei sitä aina olekaan papin aamenta avioliittoon tarvittu. Vainio-Korhosen mukaan avioliitto on ollut Suomessa sukujen välinen sopimus, jolla lujitettiin sosiaalisia ja taloudellisia suhteita ja jolla ”taattiin sukujen valta maaomaisuuteen liittyvissä kysymyksissä.” Vainio-Korhonen osallistui kirjoituksellaan uutta avioliittolakia koskevaan keskusteluun.

Continue reading

Yksityisyyden arvo

Juha Räikkä

Vain harva sanoo, ettei arvosta yksityisyyttä. Jos yritämme nimetä asioita, joita melkein kaikki pitävät hyvänä, yksityisyys ja yksityisyyden suoja kuuluvat varmaankin niihin.

Yksityisyyden suoja on kuitenkin vain yksi tärkeä asia muiden tärkeiden asioiden joukossa. Siksi ei ole yllättävää, että yksityisyytemme piiri saattaa olla kaventumassa. Esimerkiksi lääketutkimus voi edellyttää terveystietojemme luovuttamista tietyille tahoille. Ehkä tähän on hyvät perusteet, vaikka yksityisyys joissakin tapauksissa vähenee. Continue reading

Ei kannata kuunnella vain äärimetallia

Arttu Saarinen

Osa sen myöntää, osa ei, mutta uskoakseni lähes jokainen meistä on pyrkinyt jossain vaiheessa välttelemään ihmisiä puhtaasti siitä syystä, että kokee toisen liian erilaiseksi itsensä kanssa. Ihmiset tutkitusti hakeutuvat mieluummin kaltaistensa seuraan hyvin monilla eri tavoilla. Esimerkiksi korkeasti koulutetut yliopistolaiset ja heidän jälkikasvunsa pyörivät tyypillisesti samankaltaistensa seurassa. He asuvat samoilla asuinalueilla kaltaistensa kanssa, käyvät samanlaisissa harrastuksissa, laittavat lahjakkaan jälkikasvunsa samoille kieliluokille jne. Ihmiset hakeutuvat kaltaistensa seuraan koska on varsin stressaavaa olla esimerkiksi tekemisissä ihmisten kanssa, jotka ovat poliittisesti kaikesta kanssasi eri mieltä.

Continue reading

What university rankings and output measurement tell us?

Markus Granlund

I must first confess that I personally have a love-hate relationship with rankings. On the one hand, they may be informative as comes to benchmarking and development of our activities. On the other hand, they tend to carry many validity and reliability problems as comes to the applied measurements and the underlying data, which again questions their whole existence: if they are not valid and reliable, why bother for recording “random noise”. Do the rankings measure learning? No. Do the rankings measure research quality? Yes, but not in a consistent way. Such findings have for long been reported by researchers in the Research Unit for the Sociology of Education (http://ruse.utu.fi/home), for instance. Continue reading

Älä soita tänään – tieteestä puhumisen sietämätön vaikeus

Outi Sarpila

Virkkeeni on pitkä. Niin pitkä, että olen jo kauan sitten unohtanut, mikä alkuperäinen ajatukseni edes oli. Seuraavan lauseen aloitan toisaalta-sanalla. Kyseessä taitaa olla ainakin kymmenes samalla tavalla aloittamani lause tämän yhden puhelinkeskustelun aikana. Puhelimen toisessa päässä oleva toimittajakin alkaa tuskastua. Onneksi emme keskustele suorassa radio- tai TV-lähetyksessä. Continue reading

Lapsiperheille kehitetään digitaalisia mielenterveyden palveluita

Puhelimen ja tietokoneen välityksellä on jo mahdollista saada varhaista apua mielenterveyden ongelmiin.

Continue reading

Allergian siedätyshoito haasteiden edessä

Johannes Savolainen

Allergian siedätyshoito on yli 100 vuotta vanha allergian hoitomuoto. Se oli vuosikymmenten ajan ainoa allergian hoitomuoto allergeenin välttämisen ohella. Allergian kehittyvä lääkehoito 1950-luvulta lähtien aiheutti ennen pitkää siedätyshoidon vähentymiseen 1980-luvulla. Siedätyshoidon vaikutusmekanismeja opittiin tuntemaan 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Enää siedätyshoito ei ollut ”puoskarointia” vaan allergian syynmukaista immunomodulatorista  hoitoa. Lisäksi käyttöön tulivat biologisesti standardisoidut korkealaatuiset allergeenipreparaatit, jotka voitiin rekisteröidä lääkevalmisteiksi.

Continue reading

Pohdinnassa Länsirannikon yliopistollinen sairaala

Pentti Huovinen

pedaVarsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit solmivat vuonna 2011 yhteistyösopimuksen, jonka pohjalta muodostettiin Länsirannikon miljoonapiiri. Tulevassa maakuntauudistuksessa tätä kolmen maakunnan muodostamaa, noin 900 000 asukkaan aluetta, kutsutaan yhteistyöalueeksi. Continue reading

Kenen keho on tärkeä?

Lotta Koistinen

Morian leirin olosuhteet asettavat pakolaiset ihmisyyden kategorian ulkopuolelle.

Continue reading

Older posts