Kategoria: Tutkimus (page 1 of 12)

Kasvinsuojelu on elämän suojelua – Turun yliopistossa on monipuolista kasvinterveyden osaamista

Eva-Mari Aro

Marjaana Suorsa

Ilari E. Sääksjärvi

Kasvinterveys on ratkaisevassa roolissa globaalin ruokaturvan varmistamisessa ja tärkeää myös metsä- ja puutarhatalouden sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Ilmastonmuutos ja luonnon köyhtyminen aiheuttavat kasvinterveydelle uusia vakavia uhkia. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO onkin nimennyt tämän vuoden kansainväliseksi kasvinterveysvuodeksi.

Tässä kirjoituksessa tuomme esille Turun yliopiston monipuolista kasvinterveysosaamista ja uusien kasvinjalostustekniikoiden merkitystä kasvinterveyden varmistamisessa.

Kasvinterveyden kansainvälisen teemavuoden (International Year of Plant Health, IYPH) tavoitteena on lisätä paitsi alan toimijoiden ja päättäjien, myös kansalaisten tietämystä kasvinterveyden merkityksestä ja siihen kohdistuvista uhista. Kasvinterveyttä uhkaavien erilaisten kasvintuhoajien, joita ovat esimerkiksi kasvinsyöjähyönteiset sekä sieni-, bakteeri- ja virustaudit, arvellaan aiheuttavan vuosittain globaalisti noin 200 miljardin euron tappiot. FAO:n arvion mukaan kasvintuhoajien vuoksi menetetään vuosittain jopa 40 % globaalista sadosta.

Continue reading

Turun yliopisto on rakentanut parempaa tulevaisuutta jo sadan vuoden ajan

”Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle” mahdollisti maailman ensimmäisen suomenkielisen yliopiston syntymisen vuonna 1920. Kaikkiaan 22 040 lahjoittajaa tuki uuden yliopiston perustamista, mikä oli vaikuttava näyttö kansalaisten halusta edistää vapaata tutkimusta, korkeinta koulutusta ja sivistystä Suomessa – ja varsinkin Turussa. Tästä tulevaisuusinvestoinnista olemme saaneet nauttia viimeiset sata vuotta.

Lahjoittajien tuki on ollut Turun yliopistolle tärkeä koko sen olemassaolon ajan. Perustamisvaiheessa ja myöhemmissä varainkeruissa on saatu sekä pieniä että suuria lahjoituksia, jotka kaikki ovat meille tärkeitä. Saatujen summien lisäksi tärkeää on henkinen tuki, se, että yliopistossamme tehtävään työhön uskotaan. Lämpimät kiitokset tuesta!

Continue reading

Turun yliopiston historia on satavuotias tarina yhteisön voimasta

Vesa Vares

Turun yliopisto perustettiin ensimmäisenä suomenkielisenä yliopistona vuonna 1920. Se on nyt kulkenut sadan vuoden kehityskaaren, jossa maailma ja yliopisto sen mukana ovat muuttuneet.

Alkuvaiheessa yliopisto oli riippumaton yksityinen yliopisto, joka korosti kansallismielisyyttä (nimeltäänkin vuoteen 1927 asti Turun Suomalainen Yliopisto) sekä tieteen kaikinpuolista itseisarvoisuutta. Se oli yhteiskunnallisilta näkemyksiltään porvarillinen ja koostumukseltaan hyvin miehinen: henkilökunta lähes kokonaan, opiskelijoidenkin osalta 90-prosenttisesti.

Yliopiston perustamisensa yhteydessä saama muoto johtui historiallisesta tilanteesta ja tuolloin vallinneista arvoista. Hyvin pian muutospaineet alkoivat haastaa yliopiston toimintaa. Sen ehdot olivat oikeastaan alusta asti liian idealistisia omaan aikaansa, tavallaan ”1800-lukulaisia”.

Continue reading

Filosofian historia ja ihmisenä olemisen käsitteellisyys

Valtteri Viljanen

Ihmistieteellisen tutkimuksen merkittävimmät saavutukset ovat usein liittyneet sen osoittamiseen, että kulttuurissamme itsestään selvinä välttämättömyyksinä pidetyt ilmiöt ovatkin historiallisten ja monin tavoin sattumanvaraisten kehityskulkujen määrittämiä.

Hans-Georg Gadamerin, Jürgen Habermasin ja Michel Foucault’n kaltaisten ajattelijoiden mukaan ihmistieteiden tehtävä onkin ennen kaikkea lisätä ajattelumme liikkumatilaa antamalla meille välineitä suhtautua kriittisesti siihen todellisuuteen, johon olemme kasvaneet. Näin ihmistieteet voivat tarjota meille mahdollisuuden kysyä, miten meistä on tullut sellaisia kuin olemme ja miten voisimme olla toisin. Ilman tällaista liikkumatilaa on vaikeaa – jos ei mahdotonta – käsittää, millaista tulevaisuutta haluamme olla rakentamassa.

Saattaa tuntua yllättävältä, että edellä mainittu pätee myös siihen, mitä käsitteellä ymmärrämme. Tämä johtuu siitä, että nykyinen käsityksemme käsitteestä on päätynyt määrittämään ratkaisevalla tavalla sitä, mitä ajattelulla ylipäätään länsimaisessa kulttuurissa tarkoitetaan.

Continue reading

Nuorempi Volter – moderni hakujärjestelmä parantaa tiedon löytyvyyttä

Heli Kokkinen

Minna Niemi-Grundström

Turun yliopiston kirjastossa lähes 20 vuotta käytössä ollut Voyager-kirjastojärjestelmä vaihtui vuodenvaihteessa uuteen Alma-kirjastopalvelualustaan. Asiakkaille Volterin tuttu nimi säilyy, mutta kaikki muu käyttöliittymässä ja sen taustajärjestelmässä on uutta. Uusi Volter tarjoaa sujuvamman käyttäjäkokemuksen ja monipuolisemman pääsyn tietoaineistoihin. Yksi tärkeimmistä vaikuttavista tekijöistä järjestelmäuudistuksessa on ollut juuri asiakaslähtöisyys.

Kirjaston tietoaineistotarjonta on viime vuosina voimakkaasti painottunut digitaalisiin aineistoihin. Tietoaineistojen digitalisoituminen ei ole kuitenkaan muuttanut tieteellisen kirjaston perimmäistä tarkoitusta, vaan kirjaston tehtävänä on edelleen tarjota luotettavaa ja relevanttia tietoa julkaisumuodosta riippumatta niin opiskelun, tutkimuksen kuin opetuksenkin tueksi.

Digitaalisessa ympäristössä tiedon määrä kasvaa koko ajan ja tietoa tuotetaan ja jaetaan erilaisissa kanavissa ja konteksteissa. Tiedon tarvitsijalla on valtava työ luovia koko ajan muuttuvassa informaatioympäristössä ja juuri siksi aineistojen löydettävyyden merkitys on entisestään kasvanut. Panostamalla uuteen moderniin hakujärjestelmään kirjasto pyrkii parantamaan sekä aineistojen löytyvyyttä että niiden käyttöä. Toiveena on, että erityisesti e-aineistot ovat uudistuksen jälkeen entistä helpommin hyödynnettävissä.

Continue reading

Milloin asumissegregaatiosta tulee ongelma?

Hannu Ruonavaara

“Itä-Helsingin slummiutuminen pitää estää”, otsikoi Helsingin Sanomat pääkirjoituksensa 5.7.2019. Kirjoitus oli yksi viimeaikaisista puheenvuoroista, joissa on oltu huolissaan asumissegregaation lisääntymisestä Suomessa.

Segregaatio on sana, jolla ihmisyhteisöistä puhuttaessa on alun perin tarkoitettu ihmisryhmien erottamista toisistaan laein ja muin muodollisin säännöin. Segregaatiota oli muun muassa mustien ja valkoisten erottaminen eri kouluihin, julkisiin tiloihin ja liikennevälineisiin rotuerottelun ajan Etelä-Afrikassa ja USA:n Etelävaltioissa.

Asumissegregaatio on paljolti erilaista kuin rotusyrjintä. Se ei perustu lakeihin tai asetuksiin, jotka määräisivät eri sosioekonomisia tai etnisiä ryhmiä edustavat ihmiset asumaan eri asuntoalueille. Se voi toki syntyä myös syrjinnästä, mutta syrjintä on silloin epävirallista ja useimmiten lainvastaista. Yhdysvalloissa, jossa rotuun pohjautuva segregaatio on nykyäänkin yleistä, sen taustalla on usein katsottu olevan pankkien, kiinteistövälittäjien ja vuokranantajien syrjiviä käytäntöjä.

Suomen kaltaisissa maissa segregaatio syntyy paljolti asuntomarkkinoiden kautta. Ne, joilla on varaa, voivat valita asuntonsa ja asuinalueensa, muiden on tyydyttävä siihen, mitä tarjolla on. Vähävaraisten ”valittavaksi” jäävät usein vain kunnan vuokra-asunnot.

Continue reading

Yliopiston pitkäjänteisen kehittämisen haasteita

Kalle-Antti Suominen

Suomen hallitus vaihtui viime eduskuntavaalien jälkeen ja yliopistoilla oli toiveita erilaisten asioiden muuttumisesta tai kehittymisestä parempaan suuntaan. Näin on osittain tapahtunutkin, kun Turun yliopisto sai pikavauhtia niin kiinan kielen opetusvastuun kuin laajennuksen tekniikan alan koulutukseensa.

Maan uusi hallitus myös palautti yliopistoindeksin täysimääräisesti ja pitkään jatkunut rahoituksen leikkauslinjakin on toistaiseksi jäissä. Myös sivistysyliopisto nähdään jälleen positiivisena asiana – ainakin puheissa.

Eräs toiveista oli painopisteen siirtyminen yliopistojen autonomiaa kunnioittavaan pitkäjänteiseen toiminnan kehittämiseen jatkuvan hankehakemisen sijaan. Se tarkoittaa luopumista siitä “hankehumpasta”, joka on työllistänyt yliopistolaisia viime vuosina. Tämän suhteen tilanne on vielä auki.

Continue reading

Miksi liikkumattomuus ei liikuta?

Ira Ahokas

Istun kokouksessa kirjoittaen läppärillä ylös muistiinpanoja, kunnes tuhahdan turhautuneena mielessäni. Tiedän, että meistä suomalaisista vain noin joka viides aikuinen liikkuu päivittäin riittävästi. Vähäinen fyysinen aktiivisuus, runsas istuminen ja huono kunto aiheuttavat Suomelle eri laskelmien mukaan 3,2 – 7,5 miljardin vuotuiset kustannukset. Tästä tiedosta huolimatta minä ja monet kollegani istumme paikallamme joka viikko lukuisissa kokouksissa, ja kuljemme työmatkat usein omalla autolla.

Miten arjestamme on tullut fyysisesti näin passiivista?

Continue reading

Viisi vinkkiä tuottavampaan tutkimukseen?

Jaakko Suominen

Kirjailija Alexandre Dumas’lla (1802–1870) oli ongelma. Dumas’n kallis elämäntyyli vaati varoja. Onneksi hänen luovalle työlleen tuntui riittävän kysyntää teollistuvassa 1830-luvun Ranskassa, jossa myös lehdistösensuuri oli loppunut.

Dumas mietti, miten tehostaa omaa kirjallista työskentelyään julkaisemisen määrän ja julkaisutulojen maksimoimiseksi. Hän pohti, miksi julkaista tuotoksia ainoastaan pitkinä romaaneina tai näytelminä, kun ne saattoi pätkiä pienempiin osiin. Ja miksi keksiä aina uutta aihetta, kun aiemmin tehdyn näytelmäkäsikirjoituksenkin saattoi muokata uudeksi useasta osasta koostuvaksi sarjaksi sanomalehteen?

Dumas oli edelleen kova tuhlaamaan kirjailijantyöstään saamiaan palkkioita, mutta onneksi sarjat ja muut julkaisut menestyivät. Ne menestyivät niin hyvin, että niitä ei oikein yksin ehtinyt kirjoittaa. Niinpä Dumas perusti julkaisupajan, jossa hän itse vastasi johtamisesta ja ideoinnista, ja jossa muut työntekijät kirjoittelivat varsinaiset tarinat.

Continue reading

Viileä Pohjola – Nordic noir elokuva- ja mediatutkimuksen kohteena

Rami Mähkä

Monet seikat vaikuttavat mielikuviin Pohjoismaista. Viime vuosina yksi pohjoisen brändin kansainvälisistä rakentajista on kiistatta ollut Nordic noir. Maailmalla tiedetään, että Pohjoismaat ovat koulutuksessa ja onnellisuusmittauksissa maailman kärkeä vuodesta toiseen. Nordic noirin julmat rikokset ja pinnan alla kytevät yhteiskunnalliset ongelmat rikkovat tätä harmonista kuvaa.

Tarinoiden poliisihahmot henkilökohtaisine ongelmineen symboloivat laajempia sosiaalisia ja kulttuurisia kysymyksiä tasa-arvosta ja yhteiskunnan kipupisteistä.

Nordic noirin tyylilliset piirteet ovat kuitenkin ennen kaikkea esteettisiä. Taide-elokuvan vaikutus, sarjojen brändääminen visuaalisella ilmeellä yhdistettynä tyyliteltyihin rikostarinoihin muodostavat innovatiivisen synteesin, jota tuotetaan ja jota myydään ympäri maailmaa.

Continue reading

« Older posts