Kategoria: Tutkimus (page 1 of 11)

Biologian laitos on maailman edelläkävijä Nobel-palkitun tutkimuksen ympäristösuuntautuneessa työssä

Mikko Nikinmaa

Lääketieteen Nobel-palkinnon 2019 saivat William Kaelin, Peter Ratcliffe ja Greg Semenza solujen hapesta riippuvan geenisäätelyn mekanismien selvittämisestä. Semenza tutkimusryhmineen löysi 1990-luvun alkupuolella tekijän, jonka määrä kasvoi huimasti vähähappisessa ympäristössä ja joka näytti säätelevän vähässä hapessa ilmenevien geenien luentaa. Löydettyä valkuaisainetta kutsutaan nimellä hypoksian indusoima tekijä, HIF.

Kun HIF:in itsensä geeniluenta oli ihmisen ja laboratorionisäkkäiden soluissa happipitoisuudesta riippumatonta, täytyi vielä keksiä, miten HIF:in pitoisuus voi kasvaa huimasti happipitoisuuden laskiessa. Tämän tekivät William Kaelin ja Peter Ratcliffe tutkimusryhmineen raportoiden tuloksensa 2001.

HIF:in hajotus oli happipitoisuudesta riippuvaa spesifisen entsyymin toiminnasta johtuen. Kun tekijä hajotetaan nopeasti korkeassa ja ei ollenkaan alhaisessa happipitoisuudessa, muuttuu sen määrä happipitoisuuden funktiona huolimatta siitä, että geeniluennan nopeus ei muutu. Peter Ratcliffen tutkimusryhmässä tutkijatohtorina tuolloin ollut turkulaislähtöinen Panu Jaakkola oli HIF:in määrää säätelevän mekanismin raportoineen artikkelin pääkirjoittaja.

Continue reading

Ruokakiertoa ja rajaneuvottelua – kieli kiertotalouden katalyyttina

Ville Virsu

Tilannekomediasarjassa Seinfeld (1994) kiusallisiin tilanteisiin usein päätyvä George Costanza syö juhlien jälkeen keittiön roska-astiaan jätetyn leivoksen. Georgen tyttöystävän äiti näkee tilanteen sattumalta, ja tilannekomedioille tyypillinen moninaisten virhetulkintojen ja epäonnisten yhteensattumien vyyhti alkaa kehkeytyä.

Georgen leivoshetkeä ja sitä seurannutta sosiaalista kurimusta jälkikäteen puidessaan ystävykset George ja Jerry (Seinfeld) käyvät seuraavan dialogin:

Jerry Seinfeld: So let me get this straight. You find yourself in the kitchen. You see an éclair in the receptacle… and you think to yourself: “What the hell, I’ll just eat some trash.”

George Costanza: No, no, no. It was not trash.

Jerry: Was it in the trash?

George: Yes.

Jerry: Then it was trash.

Continue reading

Turku on ansainnut oikeuden kouluttaa materiaalien diplomi-insinöörejä

Jarl B. Rosenholm

Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi 11.7.2019 tiede- ja kulttuuriministeri Annikka Saarikon johdolla välittömästi voimaan astuvalla asetuksella Turun yliopistolle oikeuden aloittaa vuonna 2020 kone- ja materiaalitekniikan diplomi-insinöörikoulutuksen. Taustalla on Varsinais-Suomen kasvava merkitys auto- ja meriteollisuuden veturina Suomessa.

Koska Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto ja Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto vastustivat hanketta, on syytä tarkastella tosiasialliset perustelut koulutusluvan myöntämiselle. Keskityn tässä materiaalien tutkimuksen ja koulutuksen tiivistettyyn lähihistoriaan.

Continue reading

Mitä tarvitsemme?

Pekka Hänninen profiilikuva

Pekka Hänninen

Minulla oli ilo olla mukana isännöimässä Grameen-säätiön Intian toimitusjohtajan vierailua toukokuussa. Grameen-pankkihan sai 2006 Nobelin rauhanpalkinnon mikrorahoitusmallistaan ja säätiön tarkoitus on levittää tuota mallia globaalisti.

Mikrorahoituksen tarkoitus on tehdä mahdottomasta mahdollinen myöntämällä niin sanottuja mikrolainoja pienyrittäjille kehittyvissä talouksissa. Kyse on pienistä – ompelukoneen tai muun tarvikkeen hankinnasta, työtilasta jne. Mikrolainat ovat olleet tehokas tapa vetää perheitä ylös kurjuudesta ja yllättävää kyllä, niitä on myös lyhennetty ja maksettu pois ajallaan.

Veimme vieraamme katsomaan uutta lastensairaalaa ja kerroimme, miten lasten ja äitien terveydenhuoltoon panostamalla Suomi on noussut maailman ykköseksi lähes riippumatta millä mittarilla lasten oloja ja terveyttä tarkastellaan.

Continue reading

Pseudohistoria haastaa keskiajantutkimusta

Reima Välimäki

”Miksi suomen varhaisesta historiasta vaietaan?
Koska ruotsalaiset ovat omineet osan Suomen historiaa.”

Näin vastasi nimetön kommentoija Tiede-lehden keskustelupalstalla 4.3.2009 keskusteluketjuun, joka alkoi viestillä Suomen viikinkiajan ”vaietuista” historian käänteistä. Vauva.fi:ssä alkoi 25.6.2017 ketju ”Suomen salattu historia”, jonka ensimmäinen anonyymi viesti lainasi erästä 2014 ilmestynyttä blogikirjoitusta todistellessaan, että viikinkien kulta-aikaa edeltänyt Suomi oli ”vahva ja itsenäinen kansakunta.” Kaiken lisäksi ”suomalaiset asuttivat noin neljä kertaa nykyisen kokoista aluetta, todellista Suur-Suomea”.

Helsingin Sanomat puolestaan haastatteli 25.11.2015 aarreharrastaja Reijo Hyvöstä, joka kertoi kuinka ”Suomessa on varsinkin rautakautta tutkittu ihan liian vähän. Senaikaisen historian ovat kirjoittaneet ruotsalaiset. On annettu ymmärtää, että täällä ei ole ollut oikein minkäänlaista kulttuuria ja asukkaitakin vähän.”

Nämä ovat esimerkkejä siitä, kuinka viimeisen kymmenen vuoden aikana verkossa on levinnyt akateemista tutkimusta kyseenalaistavia historiatulkintoja Suomen viikinki- ja keskiajasta. Näkemyksiä jaetaan blogeissa ja keskustelupalstoilla, ja aina ajoittain ne putkahtavat asiaan vihkiytyneiden foorumeilta yleisemmille palstoille tai valtavirtamedian uutisiin.

Continue reading

Yliopistot haluavat rakentaa Suomen hyvinvointia – luvatun rahoituksen toteutuminen on elintärkeää

Suomen ja maailman ongelmat ja ilmiöt ovat monimutkaisia. Tarvitsemme luotettavaa ja laadukasta tutkimusta ja korkeinta koulutusta, jotta voimme ymmärtää maamme ja maailman menoa ja muutoksia kokonaisvaltaisemmin.

Yliopistoilla on kyky vastata maailman viheliäisiin ongelmiin korkealaatuisella tutkimuksella ja asiantuntijoiden koulutuksella. Yliopistot voivat rikkoa yhden totuuden ratkaisumalleja ja putkiajattelua. Tämän me voimme tehdä panostamalla monitieteisyyteen.

Valitettavasti viime vuosina on kuitenkin tuntunut siltä, että tieteellistä, luotettavaa tutkimusta ja korkeinta koulutusta ei enää arvosteta. Olemmeko nyt uppoamassa vielä syvemmälle totuuden jälkeiseen ja vaihtoehtoisten totuuksien, eli valheiden, aikakauteen – ja siinä samalla totuuden jälkeiseen politiikkaan?

Continue reading

Avoimen saatavuuden teknologiakeskukset mullistavat tieteen tekemisen edellytyksiä

John Eriksson

Molekyyli- ja solutason biotieteet ovat perinteisesti olleet varsin laitekeskeisiä. Monet biotieteiden tärkeät paradigmamuutokset ovat nimenomaan juontaneet jonkin uuden teknologian ja/tai menetelmän keksimisestä.

Esimerkkeinä ovat vaikkapa erittäin tarkan erottelukyvyn mahdollistavat erilaiset mikroskoopit ja muut kuvantamislaitteet, proteiinien karakterisointiin, sekvensointiin ja rakenteeseen tarvittavat teknologiat sekä perimän ja geeniluennan laitteistot ja menetelmät. Näitä teknologioita käyttäen määriteltiin mm. yleinen soluteoria, solujen rakenne ja niiden toimintaperiaatteet, proteiinien toimintojen perusteet sekä soluperimän koostumus, toiminta ja kopiointi. Lukuisat Nobelin palkinnot ovat sittemmin tuoneet kunniaa näitä mekanismeja kartoittaneille tutkijoille ja näihin löytöihin perustuvat myös lukemattomat lääketieteellisen nykyisen huippuosaamisen innovaatiot ja hoitomuodot.

Continue reading

Flavoria® on osoitus todella monialaisesta yhteistyöstä

Mari Sandell

Flavorian avajaisia vietettiin Medisiina D:ssä 27.5. Ilmassa oli iloisen kevätjuhlan tuntua.

Suuri kiitos Flavorian olemassaolosta kuuluu Turun yliopiston nykyiselle rehtorille Kalervo Väänäselle ja lääketieteellisen tiedekunnan dekaanille Pentti Huoviselle, jotka ennakkoluulottomasti kannustivat jatkamaan kohti tuntematonta jo muutama vuosi sitten. Flavoria lähtikin alunperin liikkeelle erityisesti terveysteknologisena tutkimusalustana lääketieteellisen tiedekunnan johdolla.

Continue reading

Historioitsijat kuvavirran keskellä

Olli Kleemola

Visuaalinen viestintä on viime vuosikymmeninä kasvattanut merkitystään liki kaikissa nykyään käytössä olevissa kommunikaatiomuodoissa. Lehdissä ja muissa medioissa kuvat ovat jo kauan olleet tärkeässä roolissa. Sosiaaliset mediat puolestaan ovat nostaneet tavallisten kansalaisten ottamat valokuvat uudella tavalla esille: nyt valokuvat voivat levitä sekunneissa maailmanlaajuisen yleisön katseltaviksi ilman minkäänlaista sensuuria tai eettistä pohdintaa. Samalla valokuvien ottaminen on aiempaa helpompaa ja niitä otetaan enemmän kuin koskaan.

Samanaikaisesti kuvallisuuden leviämisen kanssa eri alojen tutkijat ovat entistä useammassa yhteydessä havahtuneet pohtimaan kuvien merkitystä osana kulttuuriamme. Kuvien merkitys on joidenkin tulkintojen mukaan niin suuri, että esille on nostettu ajatus ikonisesta käänteestä, jossa kuva ottaa tekstin paikan pääasiallisena viestintävälineenä.

Continue reading

Tiede ja tutkimus muuttuvassa maailmassa

Kalle-Antti Suominen

Turun Yliopistosäätiö jakoi jälleen kerran apurahoja Snellmanin päivänä 13.5.2019 tukeakseen yliopistolla tehtävää tutkimusta. Pidin tilaisuudessa oheisen juhlapuheen, jossa pohdin tieteen ja tutkimuksen olemusta ja merkitystä nykypäivän maailmassa.

Mikä motivoi meitä tutkijoita? Tämä kysymys on hyvin ajankohtainen. Kun katsomme tämän päivän maailmaa, vaikuttaa siltä, että kamppailemme yhä uudestaan jo saavutettujen demokratian, rauhan ja ihmisarvon edistysaskeleiden puolesta. Meitä haastavat myös ympäristökysymykset, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen riittävyys, eli teemme paljon työtä lähinnä itse aiheuttamiemme ongelmien ratkaisemiseksi.

Kuitenkin tutkimus on perinteisesti ollut myös uuden löytämistä. Sitä on vauhdittanut uteliaisuus, ei pelkästään välttämättömyys. Tarkoituksena on katsoa kohti tuntematonta ja lisätä tietomme määrää ja monipuolisuutta. Puuttuuko ajastamme nyt katsominen eteenpäin, ja onko tutkimuksen arvo yhä enemmän vain tunnettujen ongelmien ratkaisussa? Onko nähtävissä oleva lyhyen aikavälin hyöty se merkittävin tekijä, kun päätämme mitä tutkitaan ja millaista tutkimusta rahoitetaan? Ympäröivän yhteiskunnan viesti tuntuu usein viittaavan tähän suuntaan.

Continue reading

« Older posts