Turun yliopiston tutkimuksen arviointi – tuleva ponnistaa menneestä
Tutkimuksen ja tutkijoiden vastuullinen arviointi on yksi edellytys sille, että yliopistojen toiminta on eettisesti vakaalla pohjalla. Turun yliopistossa vuosina 2014-2019 tehdyn tutkimuksen kattava ja monipuolinen arviointi julkistettiin äskettäin, ja siinä vastuullisen arvioinnin näkökulma on vahvasti mukana.
Vastuullisuuden vaatimus laajentaa tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden määritelmiä. Lisäksi erilaiset etenkin tieteellistä julkaisutoimintaa kuvaavat määrälliset mittarit ovat arviointia tukevia mutta eivät ainoa tai ratkaiseva arvioinnin väline.
Kansainvälisesti korkeatasoinen tiedeyliopisto
Turun yliopistossa tehtävä tutkimus todettiin arvioinnissa kansainvälisellä tasolla erinomaiseksi ja vaikuttavaksi. Eroja löytyy luonnollisesti tieteenalojen ja yliopiston yksiköiden välillä, mutta yleiskuva on vahvan positiivinen. Taustalla on tieteellisen työn luonteeseen kuuluva pitkäjänteisyys ja kärsivällisyyttä vaativa kehitystyö sekä uusien tutkijasukupolvien rekrytointi ja mentorointi. Kuten akateemikko Olli V. Lounasmaa totesi aikanaan: ”Huippuyksikköä ei perusteta vaan se syntyy”.
Arvioinnin toteutus jaettiin kolmeen osaan. Ensin yksiköt toteuttivat annetun rungon mukaisen itsearvioinnin syksyllä 2021. Tämä oli pohjana keväällä 2022 kuuden kansainvälisen tiedepaneelin tekemissä arvioinneissa, joissa haastattelut toteutettiin pandemian vuoksi etänä.
Vastuullisessa arvioinnissa painotetaan vertaisarviointia, jossa pystytään katsomaan tutkimuksen sisältöä laajemmin ja myös tulevaisuuden näkymiä. Tämä näkyy paneelien yksikkökohtaisissa raporteissa, joiden parasta antia ovat kommentit yksiköiden tulevaisuuden suunnitelmista ja erilaiset kehittämisehdotukset sekä niihin luonnollisesti liittyvä rakentava kritiikki.
Julkaisutoiminta mittavaa ja vaikuttavaa
Vertaisarvioinnin ohessa Turun yliopiston kirjasto teki kattavan katsauksen yliopiston julkaisutoimintaan, ja CWTS Leiden toteutti kirjaston avustuksella analyysin julkaisujen saamista viittauksista Web of Science -tietokannan avulla. Tutkimuksen arvioinnissa on kuitenkin merkittäviä tieteenalakohtaisia eroja kun tarkastellaan viittausmäärien kykyä kuvata tieteellistä vaikuttavuutta.
Vuodesta toiseen Turun yliopisto on ollut muihin maamme yliopistoihin verrattuna kokoonsa nähden poikkeuksellisen tuloksekas niin julkaisujen määrän kuin kansallisen julkaisufoorumin laatuluokittelun osalta. Yliopistona olemme viittausten perusteella selkeästi kansainvälisen keskiarvon yläpuolella. Toki yksikköjen välillä on eroja ja kuuden vuoden arviointikauden aikana erilaisia ajallisia muutoksia.
Pyrkimys vastuulliseen arviointiin näkyy myös siinä, että esimerkiksi viittausanalyysejä ei annettu arviointipaneelien käyttöön, vaikka heillä muuten oli käytettävissään mittava yksikkökohtainen tietopaketti julkaisujen määrästä, henkilöstön rakenteesta ja rahoituksesta.
Tutkimusympäristö vahvuutena
Arvioinnissa tarkasteltiin myös tasa-arvon ja kestävyyden edistämistä, tutkimuksen ja sen tulosten julkistamisen avoimuutta, kansainvälisyyttä, infrastruktuureja, tutkimusrahoitusta sekä monitieteisyyden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden toteutumista.
Monissa paneelien yksikkökohtaisissa arvioissa korostuivat tutkimuksen infrastruktuurit. Niihin kuuluvat niin tutkimuslaitteet kuin aineistot kielitieteestä lääketieteeseen sekä yliopiston kirjasto. Infrastruktuureja pidettiin yliopiston suurena vahvuutena, jota tulisi nostaa esiin kun kilpaillaan kansainvälisistä osaajista. Tärkeänä nähtiin infrastruktuurien ylläpitoon ja hyödyntämiseen liittyvien koulutuksien ja palvelujen kehittäminen.
Sirpaleinen rahoitus hukkaa resursseja tutkijakoulutuksessa
Turun yliopiston tutkijakoulu UTUGS kattaa kaikki yliopiston väitöskirjatutkijat, vaikka tarjoaa palkallisia tehtäviä vain kymmenesosalle heistä. Nyt arvioitiin ensimmäistä kertaa myös tutkijakoulu erillisenä toimintona, sekä sen 16 tohtoriohjelmaa. Tätä varten oli oma arviointipaneelinsa. Tutkijakoulun ja sen ohjelmien toiminta on laadukasta ja erilaiset työelämätaitoihin liittyvät koulutukset tärkeä osa tutkijakoulun toimintaa.
Kansainvälisesti katsottuna suomalainen tutkijakoulutuksen sirpaleinen rahoitusjärjestelmä on poikkeuksellinen, ja arviointipaneeli piti sitä jokseenkin hirvittävänä inhimillisten resurssien tuhlauksena. Tohtorintutkintoon liittyvien opintojen ja tutkimuksen teko epävarman rahoituksen alla nähtiin hidastavan työn suorittamista ja vievän paljon resursseja niin väitöskirjatutkijalta kuin hänen ohjaajaltaan. Ongelma ei koskea ainoastaan Turun yliopistoa vaan kattaa koko suomalaisen tutkijakoulutuksen.
Tutkijakollegiumit akateemisen uran edistäjinä
Ensimmäistä kertaa arvioitiin myös yliopiston kaksi tutkijakollegiumia, TIAS ja TCSMT, jotka edustavat ihmistieteitä ja kovia tieteitä (luonnontieteet, lääketiede ja tekniikka). Ne tarjoavat äskettäin väitelleille tutkijatohtorin tehtäviä, ja akateemisella uralla pidemmälle edenneille kollegiumtutkijan tehtäviä, määräaikaisia molemmat.
Toistaiseksi kollegiumien tutkijarakenne on seurannut Suomen Akatemian mallia tutkijatohtoreista ja akatemiatutkijoista, mutta nyt Akatemia on yhdistänyt nämä kaksi tehtävää yhdeksi haettavaksi neljän vuoden akatemiatutkijan hankkeeksi.
Tämän vaikutukset tutkijakollegiumien toimintaan on otettava pohdintaan kunhan Akatemian uuden rahoitusmuodon vaikutukset ovat paremmin nähtävissä. Ensimmäiset uusimuotoiset akatemiatutkijan hankkeet päätetään keväällä 2023, ja haku niihin on parhaillaan menossa.
Arviointipaneeli kiinnitti huomiota siihen, että laadukkaasta ja vaikuttavasta tutkimuksesta huolimatta kollegiumeille asetetut tavoitteet ovat kovin moninaiset, kansainvälisten tutkjoiden rekrytoinnista monitieteisyyden edistämiseen. Niitä olisi syytä kirkastaa. Kollegiumien tutkijoiden keskinäisessä yhteistyössä ja yhteisen hengen luomisessa nähtiin myös haasteita, joihin yliopiston tulee jatkossa kiinnittää huomiota.
Hyvällä mielin ja kiitoksin kohti tulevaa
Tutkimuksen arvioinnissa nousi siis esiin tutkimuksen korkean laadun ohella paljon kehityskohteita, mikä olikin yksi arvioinnin tavoitteista. Tuleva ponnistaa menneestä. Parannettavaa on niin yleisellä tasolla kuin jokaisessa yksikössä. Seuraavaksi yliopistolla jatketaan arvioinnin tulosten analyysiä ja jatkotoimien suunnittelua. Jos jatkamme kuuden vuoden arviointikausilla niin seuraava arviointi kattaa vuodet 2020-2025 – olemme siis puolivälissä uutta kautta.
Arviointityö on vaatinut merkittävää ponnistusta kaikilta siihen osallistuneilta. Joukkoon kuuluvat akateeminen väkemme, kansainväliset asiantuntijat sekä tutkimuksen tekoa monin tavoin tukeva henkilöstömme, suuri kiitos teille kaikille. Erityisen lämpimästi haluan kiittää yliopiston kirjaston henkilökuntaa ja omaa arviointiorganisaatiotamme (Pirkko Mäenpää, Kristaps Kovalonoks ja Susanna Sutinen) siitä, että iso hanke saatiin pandemiasta huolimatta laadukkaasti ja aikataulussa maaliin.
Kirjoittaja on Turun yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori.