Tapio Salakoski
”DI-koulutus tarvitsee sitoutumista”. On peräti harvinaista, että merkittävän sanomalehden pääkirjoitus käsittelee yliopiston toimia lakisääteisen tehtävänsä hoitamisessa (TS 1.12.2019). Ymmärrettävää ja odotettavaakin oli, että Turun Sanomat kommentoi opetus- ja kulttuuriministeriön päätöstä heinäkuussa tekniikan koulutuksen laajentamisesta Turun yliopistossa. Onhan asia ollut esillä jo vuodesta 1989, jolloin Turun kauppakamarin johdolla tehtiin ensimmäisen esitys DI-koulutuksen aloittamisesta Turun yliopistossa. Suorastaan historiallisen päätöksen jälkeen julkisuudessakin jatkuva keskustelu asiasta kertoo omaa kieltään asian tärkeydestä ja siihen liittyvistä intohimoista.
Harvinaista on myös alueen elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden voimakas sitoutuminen hankkeeseen, niin ennen päätöstä kuin sen jälkeen. Tähän mennessä on julkistettu jo neljä lahjoitusprofessuuria tekniikan koulutuksen laajennuksen tueksi: Turun kaupungin kahden professuurin lahjoituksen jälkeen asialla olivat Meyer Turku sekä Elomatic ja Cadmatic.
Tilanteeseen ei voi olla kuin tyytyväinen, mutta se vetää myös nöyräksi. Tekniikan koulutuksen laajentuminen luo meille mittavan haasteen.
