Category: Koulutus (page 1 of 3)

Kohtaamisia luokassa ja luokan ulkopuolella

Päivi Paukku

Tokaluokkalainen tyttäreni tuli mukaan työpaikalleni kielikeskukseen yhtenä syyslomapäivänä kolme vuotta sitten. Halusin näyttää hänelle konkreettisesti, mitä teen töissä, ja halusin hänen tapaavan opiskelijoitani ja tutustuvan myös vähän erinäköisiin, hänestä jopa pelottavilta näyttäviin ihmisiin. Halusin samalla tarjota omille opiskelijoilleni mahdollisuuden tavata tavallinen suomalainen lapsi. Lapseni oli suomen kielen intensiivisen alkeiskurssin tunnilla apuopettajana. Hän sai kysyä opiskelijoilta kysymyksiä, ja opiskelijat saivat yrittää puhua hänen kanssaan muutaman sanan suomea. Tunnin lopussa kuuntelimme yhdessä lapseni valitsemaa suomalaista musiikkia.

Tunnin jälkeisissä innostuneisuuden tunnelmissa lapseni ehdotti: ”Tulkaa meidän luokkaan käymään!” Siitä tämä nyt palkittu yhteistyö alakoulun kanssa suunnilleen sai alkunsa. Kun esitin idean opiskelijoilleni, se olikin sitten menoa. Otin yhteyttä Ilmaristen yhtenäiskoulun tokaluokan opettajaan ja järjestimme ensimmäisen vierailun samana syksynä. Oppilaat olivat innoissaan, ja opiskelijani olivat suorastaan haltioissaan kokemuksesta. Lämminhenkinen tapaaminen jäi voimakkaasti kaikkien mieliin.

Continue reading

Yliopistokoulutuksessa kauaskantoisten uudistusten vuosi

Kalervo Väänänen

Turun yliopiston kampus on taas täynnä uusia innostuneita ja opinhaluisia nuoria. Olemme jälleen saaneet päätökseen noin 2000 uuden opiskelijan valinnan koulutusohjelmiimme, ja joissakin tiedekunnissa opiskelu on aloitettu jo lähes kuukausi sitten.

Tulevan lukuvuoden tärkein kansallinen kehityskohde on yliopistojen valintajärjestelmän uudistaminen. Tarkoituksena on lisätä todistusarvosanoihin perustuvaa opiskelijavalintaa. Myös pääsykokeita muutetaan siten, etteivät ne edellytä hakijoilta pitkää valmentautumista. Tämä on tärkeä ja välttämätön uudistus, mutta odotetusti herättää myös voimakasta vastustusta.

Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on laskennallisesti aloituspaikkoja kaikille, jotka haluavat aloittaa korkeakouluopinnot. Näin on siis teoriassa. Käytäntö puolestaan menee näin: kevään ylioppilaista 70 prosenttia ilmoittaa haluavansa aloittaa korkeakouluopinnot. Heistä noin joka kolmas saa opiskelupaikan ensimmäisenä lukion jälkeisenä syksynä.

Keskimääräinen opiskelemaan hyväksytyn opiskelijan aloitusikä siinä koulutusohjelmassa, josta nuori myöhemmin valmistuu, on Suomessa korkeampi kuin juuri missään muualla maailmassa. Yksi viiveen suurimpia syitä on yliopistojen sisäinen liikenne. Joistakin koulutusohjelmista on muodostunut valmistavia kursseja toisiin koulutusohjelmiin. Tämä on yksi suurimpia yksittäisiä syitä akateemisten työurien lyhyyteen Suomessa. Continue reading

Suomi on pitkä maa – ja Turun yliopisto toimii sen ääripäissä

Ilari E. Sääksjärvi

Viime viikolla napsautin ajokenkäni irti lukkopolkimista Rymättylän Hankan satamassa, istuin laiturille ja nostin repusta rasiallisen tuoreita vadelmia – oli aika nauttia merituulesta ja vetää yhteen kuluneen viikon tapahtumia. Kahdeksan ajopäivää ja 1300 kilometriä aiemmin olin polkaissut pyöräni vauhtiin Kevojärven rannalta Utsjoella. Innokkaana maantie- ja seikkailupyöräilyn harrastajana sain viime talvena päähäni ajatuksen, että voisin uuden lukukauden aloitukseksi polkaista Kevolta Seiliin. Samalla minulle avautuisi mahdollisuus tutustua suomalaisen luonnon monimuotoisuuteen koko maan pituudelta.

Kevo ja Seili eivät valikoituneet pyöräreissun ääripäiksi sattumalta. Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö aloitti toimintansa 1.1.2017. Yksikköön kuuluvat kampusalueella toimivat eläinmuseo, kasvimuseo ja aerobiologia, Ruissalon saarella sijaitseva yliopiston kasvitieteellinen puutarha, Lapin tutkimuslaitos Kevo Utsjoella sekä Saaristomeren tutkimuslaitos Seilin saarella. Yksikön sijoittuminen eri puolille Suomea, aina Saaristomereltä pohjoisen tuntureille, on sekä mahdollisuus että haaste.

Continue reading

Mitä tahansa muuta kuin opettajaksi

Jaakko Suominen

Aloitin historian yliopisto-opintoni Turussa melkein tasan kaksikymmentäviisi vuotta sitten. Elokuun lopulla 1992 minulla oli yksi selkeä ammatillinen tavoite, mitä opinnoiltani halusin: mitä tahansa muuta mutta ei opettajaksi.

Pidin historianopettajan ammattia kyllä ihan kunniallisena. Nimenomaan asialleen omistautuneet innostuneet historianopettajat olivat saaneet minutkin kiinnostumaan historiasta mahdollisena opiskelualana. En tosin muista, oliko innostuksen raja mielestäni jo ylittynyt, kun lukio-opettaja näytti latinalaisen Amerikan varhaiskulttuureja käsitelleellä tunnilla omia lomadiakuviaan Meksikon ja Guatemalan porraspyramideilta. Continue reading

What university rankings and output measurement tell us?

Markus Granlund

I must first confess that I personally have a love-hate relationship with rankings. On the one hand, they may be informative as comes to benchmarking and development of our activities. On the other hand, they tend to carry many validity and reliability problems as comes to the applied measurements and the underlying data, which again questions their whole existence: if they are not valid and reliable, why bother for recording “random noise”. Do the rankings measure learning? No. Do the rankings measure research quality? Yes, but not in a consistent way. Such findings have for long been reported by researchers in the Research Unit for the Sociology of Education (http://ruse.utu.fi/home), for instance. Continue reading

Yhteistyössä maailman parasta

Riitta Pyykkö

Yliopistokoulutus on aina ollut kansainvälistä, ja kansainvälisyys on sen kehityksen ehto. Jokainen yliopistoista nykyisin valmistuva tulee työskentelemään niin kansallisissa kuin kansainvälisissä verkostoissa, jotka voivat toimia kotimaassa tai globaalisti ja pitää yhteyttä fyysisesti tai virtuaalisesti. Ovatko olosuhteet kansainvälistymiselle kunnossa, ja onko yliopistotutkinnon suorittaneilla riittävät valmiudet kansainväliseen toimintaan?

Continue reading

Ilman ekonomisteja talouselämä on tuuliajolla

Heikki Kauppi

Taloustiede tutkii niukkojen resurssien jakamiseen liittyviä kysymyksiä. Miten työllisyys kehittyy, jos työntekijöiden irtisanomissuojaa heikennetään? Ohjaako sokerivero kuluttajien ruokavaliota terveellisemmäksi? Mitä seuraa, jos korkeakoulutus muutetaan maksulliseksi? Taloustiede antaa näihin kysymyksiin erilaisia vastauksia. Joku vastauksista voittaa ja sillä perustellaan ainakin osittain lopullista talouspoliittista ratkaisua; millainen irtisanomissuoja asetetaan, vaikuttaako sokeripitoisuus elintarvikkeen verotukseen, tai onko lukukausimaksuja. Continue reading

Pohdinnassa Länsirannikon yliopistollinen sairaala

Pentti Huovinen

pedaVarsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit solmivat vuonna 2011 yhteistyösopimuksen, jonka pohjalta muodostettiin Länsirannikon miljoonapiiri. Tulevassa maakuntauudistuksessa tätä kolmen maakunnan muodostamaa, noin 900 000 asukkaan aluetta, kutsutaan yhteistyöalueeksi. Continue reading

Koulutusvienti on kestävyys- ja ketteryyslaji

Marja Vauras

Koulutusvientiponnistelumme lähtivät haparoiden liikkeelle muutama vuosi sitten, kun suomalainen opettaja oli noussut kansainväliselle aallonharjalle. Vierailupyynnöt tulvivat puhelimista ja sähköposteista. Ulkomaiset lehdet ja televisioyhtiöt halusivat haastatteluja ja dokumentteja. Lopulta alkoi kaikkea tätä olla loputtomasti ja voimat uupua. Oli aika havahtua. Miten voisimme kääntää tilanteen voimavaraksemme voimien syönnin sijaan? Samaan aikaan yliopistoon alettiin rakentaa koulutusviennin toimintamalleja, ja lopulta syntyi kolmen yliopiston yhteinen koulutusvientiyhtiö Finland University ponnisteluiden tukijaksi. Continue reading

Korvaako kone kääntäjän?

Maarit Koponen

Viime aikoina lehdissä on näkynyt paljon uutisia konekääntämisestä, erityisesti Googlen syksyllä 2016 julkaisemasta uudesta neuroverkkoihin perustuvasta kääntimestä, johon suomi saatiin mukaan huhtikuussa 2017. Raporttien mukaan kyseessä on huikea parannus entiseen – jopa niin huikea, ettei koneen käännöksiä enää pysty erottamaan ihmisen tekemistä (T&T 28.9.2016). Jo aiemminkin olemme saaneet lukea mullistavista konekäännössovelluksista: kopiokoneista, jotka kääntävät tekstin toiselle kielelle (T&T 14.3.2016), ja korvanapeista tai kännykkäsovelluksista, jotka kääntävät puhetta miltei reaaliajassa (Tivi 12.1.2015). Onpa joissain kirjoituksissa arveltu, että uusi käännösteknologia murtaa lopullisesti kielimuurit (WSJ 29.1.2016) ja tekee lopullisesti tarpeettomaksi niin kääntämisen kuin vieraiden kielten opiskelun.

Continue reading

Older posts