Koulutus, Tiede, Yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Osaammeko kohdata?

Miia Tuominen

Mari Kangasniemi

Asiakkaan hoidon, palvelun ja tuen onnistumisen edellytyksinä ovat ammattilaisten näyttöön perustuva ja ajantasainen osaaminen sekä toimiva palvelujärjestelmä. Nämä luovat perustan, jossa palveluja voidaan toteuttaa asiakaslähtöisesti ja siten myös mahdollistaa asiakkaan osallisuuden toteutuminen.

Kohtaaminen on merkittävä taito kaikille ihmisammateissa toimiville ammattilaisille. Vaikka kohtaaminen on arvo sinänsä, sosiaali- ja terveydenhuollossa sen keskeinen tehtävä on tukea päämäärän eli hoidon ja palvelun tavoitteiden saavuttamista.

Yliopistolla oltava mahdollisuus reagoida yhteiskunnan nopeasti muuttuviin koulutustarpeisiin

helmikuu 28, 2019 / Turun yliopisto / 2 Comments

Kuten kaikki muistamme vuoden 2009 yliopistolain yksi keskeinen tavoite piti olla yliopistojen autonomian merkittävä lisääminen. Turun yliopistolle, jonka syntyhistoria on ”Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle”, tämä on erityisen tärkeää.

Minulla on ollut onni toimia erilaisissa yliopistollisissa tehtävissä jo yli 45 vuotta. Niistä olen saanut toimia yliopistojen johtotehtävissä koko tämän yliopistolain voimassaoloajan. Pidin ja pidän edelleen vuoden 2009 yliopistolain uudistusta erittäin tervetulleena ja perussisällöltään yliopistoelämää monin tavoin virvoittavana.

Viime vuosina on kuitenkin välillä joutunut miettimään, oliko yliopistolain tavoite yliopistojen autonomian lisäämisestä aito vai pelkkä korulause. Vai oliko se alun perin tarkoitettu vain osalle yliopistoja?

Arvostus yhteisöön syntyy epämukavuusalueella

helmikuu 19, 2019 / Turun yliopisto / 0 Comments

Sini Saarinen

Kuunteleminen on joskus vaikeaa. On vastattava kysymyksiin, vaikka vastapuoli ei ole ajatellutkaan itselle selviä näkökulmia. Kyseenalaistaminen on kuitenkin tieteen tekemisessä ihan peruskauraa. Kysytään ja varmistetaan. Perustellaan oma näkemys. Pyydänkin nyt, että pysähdyt hetkeksi kanssani ajattelemaan yliopistomme yhteisöä – kuka tahansa meistä oletkaan.

Muistatko ne ihan ensimmäiset opiskeluvuodet tai -päivät? Väitän tässä, että on merkityksetöntä, onko niistä aikaa puolisen vuotta tai hieman enemmänkin. Ensimmäiset viikot yliopistossa muistaa, sillä uusi ympäristö ja uudet ihmiset tekivät lähtemättömän vaikutuksen meistä jokaiseen. Yhteisöllisyyden ensiaskeleet otetaan yliopistoon tultaessa ja jokainen yksilö luo oman turvallisen ympäristönsä suuren yliopistomme sisällä. Tuutoroinnilla ja ainejärjestöllä on lähes korvaamaton rooli alkutaipaleella. Siksi ylioppilaskuntakin palkitsee vuosittain supertuutorin.

Populaarikulttuurin väitöksiä soivasta vainotiedosta musiikin tuottamiseen

tammikuu 18, 2019 / Turun yliopisto / 0 Comments

Kari Kallioniemi

Historian, kulttuurin ja taiteentutkimuksen laitoksella on koettu joulu-tammikuussa poikkeuksellinen viiden väitöstilaisuuden putki, jossa kaikki työt keskittyivät populaari- ja av-kulttuurin tutkimuksen ympärille. Aiheet käsittelivät vainoamiskokemuksen lähikuuntelua elokuvassa, 1920-30-lukujen ecuadorilaista elokuvakulttuuria, mainostelevision muotoutumista Suomessa 1980-luvulta 2000-luvulle, turkulaista nuorten bänditoimintaa ja musiikin tuottamista digitaalisessa ympäristössä.

Väitöskirjoista kolme sijoittui musiikkitieteen alueelle ja kaksi kulttuurihistoriaan, mutta ne kaikki ovat tavalla tai toisella hedelmiä neljän suomalaisen yliopiston ja HKT-laitoksen yhteistyönä syntyneestä populaarikulttuurin tutkimuksen tohtoriohjelmasta (PhD Program in Popular Culture Studies, PPCS, 2012-2015) ja populaarikulttuurin tutkimukseen keskittyneen IIPC:n (International Institute for Popular Culture) vuodesta 2006 jatkuneesta ohjaus- ja tutkimustoiminnasta.

Kaikki työt yhdessä ja erikseen osoittavat, kuinka laajalle alueelle populaarikulttuurin tutkimus kurkottaa ja kuinka moninaisesti se heijastaa ympäröivää yhteiskuntaa – niin historian kuin nykykulttuurin yhteydessä.

Kaksikymmentä vuotta Eurooppalaisen korkeakoulualueen rakentamista

tammikuu 15, 2019 / Turun yliopisto / 0 Comments

Riitta Pyykkö

Tänä vuonna tulee kuluneeksi kaksikymmentä vuotta siitä, kun 29 Euroopan maan opetusministerit allekirjoittivat ns. Bolognan julistuksen Eurooppalaisen korkeakoulualueen kehittämisestä. Tällä hetkellä jäsenmaita on 48.

Eurooppalaisessa korkeakoulutuksessa on näiden kahdenkymmenen vuoden aikana tapahtunut huomattavia muutoksia. Kaikki mukana olevat maat ovat ottaneet käyttöön kolmiportaisen (kandidaatti-maisteri-tohtori) tutkintorakenteen ja yhteensopivan opintopistemitoituksen. Nämä kaksi asiaa olivat keskeisiä alkuperäisiä tavoitteita, sillä opiskelijoiden ja työvoiman liikkuvuuteen tarvitaan helposti vertailtavissa olevia rakenteita. Likimainkaan kaikki eurooppalaiset korkeakouluopiskelijat eivät kuitenkaan vielä opiskele uuden tutkintorakenteen mukaisissa ohjelmissa. Esimerkiksi Saksassa ja Venäjällä toteutetaan edelleen runsaasti myös rakenteeltaan muunlaisia tutkinto-ohjelmia.

Laatua ja laadunhallintaa

joulukuu 11, 2018 / Turun yliopisto / 0 Comments

Riitta Pyykkö

Laadun käsitteellä on yliopistossa monia ulottuvuuksia: se voi olla huippulaatua, yliopiston toiminta-ajatuksen mukaista ja sen strategiaa toteuttavaa korkeatasoista toimintaa yleensä tai esimerkiksi rahoittajien odotuksiin vastaamista. Voidaan tavoitella poikkeuksellista laatua, yhtäläisen kohtelun ja palvelut takaavaa tasalaatuisuutta, tai osoittaa laadukkaalla toiminnalla, että meihin tehdyt sijoitukset ovat olleet kannattavia.

Kun 2000-luvun alussa Bolognan prosessin myötä alettiin rakentaa yhteistä eurooppalaista korkeakoulutusaluetta, mukana olevat maat sitoutuivat myös jokainen rakentamaan oman kansallisen laadunarviointijärjestelmänsä, joka on yhteisesti sovittujen Euroopan tason kriteerien mukainen. Se toi laatujärjestelmien kehittämisen ja niiden auditoinnit suomalaisten korkeakoulujen elämään.

Parhaillaan on käynnistymässä kolmas kuuden vuoden välein toteutettavien korkeakoulutasoisten auditointien kierros. Kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laatujärjestelmät on siis auditoitu jo kahteen kertaan.

Sujuva moniammatillinen yhteistyö on asiakaslähtöisyyden perusta

marraskuu 30, 2018 / Turun yliopisto / 0 Comments

Riikka Korja

Pieni osa väestöstä käyttää suuren osan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Palveluita tarvitsevat eniten he, joilla on huolia ja ongelmia monella elämän osa-alueella. Kun kehitämme tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, meidän huomiomme tulisi kiinnittyä tämän asiakaskunnan kohtaamiseen ja monialaisten ongelmien ennaltaehkäisyyn.

Vaikeuksien kasaantuminen on kovin ymmärrettävää, koska tiedämme fyysisten ja psyykkisten sairauksien sekä sosiaalisten ja taloudellisten vaikeuksien olevan vahvasti yhteydessä toisiinsa etenkin silloin, jos apua ja hoitoa ei olla saatu riittävän ajoissa. Köyhyys, syrjäytyminen ja vaikeudet työelämässä tai opinnoissa johtavat herkästi sekä psyykkisiin että fyysisiin terveysongelmiin ja vastaavasti terveysongelmat vaikuttavat herkästi muun muassa työelämään ja koulunkäyntiin. Usein vaikeudet ja sairaudet heijastuvat myös läheisimpiin ihmissuhteisiin.

Työllistettävyys ja valmistuneiden suhteet

lokakuu 30, 2018 / Turun yliopisto / 1 Comment

Ulpukka Isopahkala-Bouret

Työllistettävyydessä on kyse siitä, onko henkilöllä sellaisia ominaisuuksia, tietoja ja taitoja, jotka auttavat häntä työllistymään ja kilpailemaan parhaista työpaikoista. Työllistettävyyspolitiikka rajaa korkeakoulutuksen tavoitteeksi yksilöiden henkilökohtaisen työmarkkina-aseman parantamisen. Valmistuneiden työllisyyden laadusta on tullut yksi keskeinen yliopistojen rahoituksen perusta.

Työllistettävyyttä voidaan tarkastella suhteiden näkökulmasta. Ensinnäkin hyvien työpaikkojen löytämistä edesautetaan hyvillä suhteilla. Korkeakoulut pyrkivät edistämään valmistuneiden työllistettävyyttä luomalla kontakteja työelämään harjoittelun, yritysvierailujen, työelämäasiantuntijoiden, alumnitoiminnan ja rekrytointimessujen muodossa. Oletetusti osa työpaikoista ei tule ollenkaan julkiseen hakuun, ja mahdollisesti osa avoimessa haussakin olevista paikoista annetaan työnantajien omista verkostoistaan ja omien tuttujensa kautta löytämilleen sopiville henkilöille. Niinpä yliopistosta valmistuvia kehotetaan luomaan hyviä suhteita ja ylläpitämään kontakteja mahdollisimman laajasti erilaisiin verkostoihin.

Insinööri kohtaa ihmisen

lokakuu 23, 2018 / Turun yliopisto / 0 Comments

Tapio Salakoski

Kovat luonnontieteet, matematiikka ja tekniikka – huippuna tietojenkäsittelytiede ja tietotekniikka. Aloja, joille naisilla ei ole asiaa, kiinnostusta, halua, kykyä, mieltymystä, motivaatiota – tietoa, luuloja, vanhentuneita asenteita, miten vaan; tosiasia on, että naisia on tekniikassa huomattavasti vähemmän kuin miehiä, ja varsinkin IT-alalla.

Naisten vähäisen osuuden IT-alalla on ajateltu heijastelevan naisten niukempaa kiinnostusta tekniikkaan ja koviin luonnontieteisiin, joiden imago on teoreettinen ja tekninen, käytännölle vieras ja erityisesti kaikkea muuta kuin ihmisläheinen. Oli miten oli, tilanne vaikeuttaa merkittävästi opiskelijarekrytointia näillä tärkeillä aloilla, joilla yhteiskunnan työvoiman kysyntä ylittää merkittävästi opiskelupaikkojen kysynnän.

Tietotekniikan osalta voidaan myös spekuloida, mikä vaikutus alan vahvalla miesvoittoisuudella on ollut nykyisten tietojärjestelmien käytettävyyteen ja tietotekniikan sovelluksiin yleensäkin. Harvassa ovat ne asiantuntijat, joiden mielestä tilanteesta löytyy mitään positiivista.

Elämä toivossa

lokakuu 19, 2018 / Turun yliopisto / 2 Comments

Juha Räikkä

Toivossa on hyvä elää. Niin asia varmaan on, sillä toivoessamme haluamme jotain ja toivo kertoo luottamuksesta siihen, että halumme saattaa toteutua. Kun toteamme kollegalle, että ”vielä tässä on toivoa”, haluamme muistuttaa mahdollisuuksien olemassaolosta.

Toivosta puhuminen voi kuitenkin herättää levottomuutta. Toivo muistuttaa kivuliaasti epäonnistumisen vaarasta, ja toivoon liittyvä epävarmuus voi saada ihmisessä aikaan ahdistuksen tunteita. Toivossa elävä saattaa olla samalla tavalla levoton kuin pelossa elävä, vaikka toivossa ajatukset ovat tapahtumasarjassa, jossa on onnellinen loppu.

Historiallisessa katsannossa toivolla on ehkä yllättävänkin huono maine. Esimerkiksi ranskalaisajattelija René Descartes ja skottiempiristi David Hume suhtautuivat toivoon varauksellisesti. Jotkut antiikin filosofit rinnastivat toivon itsepetokseen, toiveajatteluun ja katteettomaan optimismiin. Toivo voi olla turmiollista, jos se saa meidät ottamaan harkitsemattomia riskejä.

Turun yliopiston blogi

Kategoria: Koulutus (page 1 of 6)

Osaammeko kohdata?

Yliopistolla oltava mahdollisuus reagoida yhteiskunnan nopeasti muuttuviin koulutustarpeisiin

Arvostus yhteisöön syntyy epämukavuusalueella

Populaarikulttuurin väitöksiä soivasta vainotiedosta musiikin tuottamiseen

Kaksikymmentä vuotta Eurooppalaisen korkeakoulualueen rakentamista

Laatua ja laadunhallintaa

Sujuva moniammatillinen yhteistyö on asiakaslähtöisyyden perusta

Työllistettävyys ja valmistuneiden suhteet

Insinööri kohtaa ihmisen

Elämä toivossa

Aiheet

haku

Viimeisimmät artikkelit

vanhemmat artikkelit

TURUN YLIOPISTON BLOGI