Kategoria: Koulutus (page 1 of 7)

Lisääkö opiskelijavalintojen uudistus nuorten epävarmuutta?

Hanna Nori

Esikoiseni päätti peruskoulunsa keväällä ja aloitti lukio-opinnot tänä syksynä. Hän elää siis uutta ja jännittävää aikaa. Tähän saakka koulutie on ollut pitkälti etukäteen viitoitettu, mutta nyt pitää tehdä suuria valintoja tulevaisuuden suhteen. Olen kysynyt pojaltani, millaisia ammatillisia haaveita hänellä on. Hän toteaa vain, ettei tiedä vielä yhtään, mitä hän haluaisi opiskella tai tehdä työkseen. Poika itse suhtautuu siis huolettoman luottavaisesti tulevaisuuteen – mikä on ehkä ihan hyvä asia.

Yhtenä kesälomapäivän iltana poika kuitenkin kysyi minulta yllättäen, että mitä kaikkea yliopistossa voikaan opiskella, ja miten sinne haetaan. Nämä kysymykset synnyttivät minussa kahdenlaisia tuntemuksia. Yhtäältä tuntuu hyvältä, että minulla on opiskelupaikan valintaan liittyvää tietoa, josta jälkikasvuni voi hyötyä. Toisaalta koen ristiriitaisia tuntemuksia lasteni valintojen tietoisesta ohjaamisesta. Mitkä ovat minun omat motiivini? Osaanko tukea lapsiani riittävästi mutta kuitenkin ”puolueettomasti” – siten, että he tekevät itsenäisesti päätöksensä opiskelunsa ja tulevan ammattinsa suhteen?

Continue reading

Turku on ansainnut oikeuden kouluttaa materiaalien diplomi-insinöörejä

Jarl B. Rosenholm

Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi 11.7.2019 tiede- ja kulttuuriministeri Annikka Saarikon johdolla välittömästi voimaan astuvalla asetuksella Turun yliopistolle oikeuden aloittaa vuonna 2020 kone- ja materiaalitekniikan diplomi-insinöörikoulutuksen. Taustalla on Varsinais-Suomen kasvava merkitys auto- ja meriteollisuuden veturina Suomessa.

Koska Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto ja Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto vastustivat hanketta, on syytä tarkastella tosiasialliset perustelut koulutusluvan myöntämiselle. Keskityn tässä materiaalien tutkimuksen ja koulutuksen tiivistettyyn lähihistoriaan.

Continue reading

Mitä tarvitsemme?

Pekka Hänninen profiilikuva

Pekka Hänninen

Minulla oli ilo olla mukana isännöimässä Grameen-säätiön Intian toimitusjohtajan vierailua toukokuussa. Grameen-pankkihan sai 2006 Nobelin rauhanpalkinnon mikrorahoitusmallistaan ja säätiön tarkoitus on levittää tuota mallia globaalisti.

Mikrorahoituksen tarkoitus on tehdä mahdottomasta mahdollinen myöntämällä niin sanottuja mikrolainoja pienyrittäjille kehittyvissä talouksissa. Kyse on pienistä – ompelukoneen tai muun tarvikkeen hankinnasta, työtilasta jne. Mikrolainat ovat olleet tehokas tapa vetää perheitä ylös kurjuudesta ja yllättävää kyllä, niitä on myös lyhennetty ja maksettu pois ajallaan.

Veimme vieraamme katsomaan uutta lastensairaalaa ja kerroimme, miten lasten ja äitien terveydenhuoltoon panostamalla Suomi on noussut maailman ykköseksi lähes riippumatta millä mittarilla lasten oloja ja terveyttä tarkastellaan.

Continue reading

Yhdessä uuteen lukuvuoteen

Riitta Pyykkö

Uudet ja vanhat opiskelijat ovat taas saapuneet kampukselle, ja henkilökunta palannut lomiltaan. Turun yliopisto oli suosittu hakukohde, ja ensimmäisen vuoden opiskelija onkin yliopistoyhteisömme tärkein jäsen. Ensimmäisen vuoden aikana kehittyvät tavat, tottumukset ja asenteet, jotka vaikuttavat koko opiskeluajan ja sen jälkeen. Kun opinnot lähtevät hyvin käyntiin, ne sujuvat myös jatkossa.

Turun korkeakoulujen yhtenäinen, kaupungin keskustassa sijaitseva kampus on ainutlaatuinen. Se tarjoaa opiskelijoille runsaasti valinnanvaraa, ja yhteistyö korkeakoulujen kesken vahvistuu kaiken aikaa. Tavoitteemme on tehdä opintojen ottaminen naapurikorkeakoulusta mahdollisimman yksinkertaiseksi, mutta tässä meillä on vielä paljon tehtävää.

Continue reading

Osaammeko kohdata?

Miia Tuominen

Mari Kangasniemi

Asiakkaan hoidon, palvelun ja tuen onnistumisen edellytyksinä ovat ammattilaisten näyttöön perustuva ja ajantasainen osaaminen sekä toimiva palvelujärjestelmä. Nämä luovat perustan, jossa palveluja voidaan toteuttaa asiakaslähtöisesti ja siten myös mahdollistaa asiakkaan osallisuuden toteutuminen.

Kohtaaminen on merkittävä taito kaikille ihmisammateissa toimiville ammattilaisille. Vaikka kohtaaminen on arvo sinänsä, sosiaali- ja terveydenhuollossa sen keskeinen tehtävä on tukea päämäärän eli hoidon ja palvelun tavoitteiden saavuttamista.

Continue reading

Yliopistolla oltava mahdollisuus reagoida yhteiskunnan nopeasti muuttuviin koulutustarpeisiin

Kuten kaikki muistamme vuoden 2009 yliopistolain yksi keskeinen tavoite piti olla yliopistojen autonomian merkittävä lisääminen. Turun yliopistolle, jonka syntyhistoria on ”Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle”, tämä on erityisen tärkeää.

Minulla on ollut onni toimia erilaisissa yliopistollisissa tehtävissä jo yli 45 vuotta. Niistä olen saanut toimia yliopistojen johtotehtävissä koko tämän yliopistolain voimassaoloajan. Pidin ja pidän edelleen vuoden 2009 yliopistolain uudistusta erittäin tervetulleena ja perussisällöltään yliopistoelämää monin tavoin virvoittavana.

Viime vuosina on kuitenkin välillä joutunut miettimään, oliko yliopistolain tavoite yliopistojen autonomian lisäämisestä aito vai pelkkä korulause. Vai oliko se alun perin tarkoitettu vain osalle yliopistoja?

Continue reading

Arvostus yhteisöön syntyy epämukavuusalueella

Sini Saarinen

Kuunteleminen on joskus vaikeaa. On vastattava kysymyksiin, vaikka vastapuoli ei ole ajatellutkaan itselle selviä näkökulmia. Kyseenalaistaminen on kuitenkin tieteen tekemisessä ihan peruskauraa. Kysytään ja varmistetaan. Perustellaan oma näkemys. Pyydänkin nyt, että pysähdyt hetkeksi kanssani ajattelemaan yliopistomme yhteisöä – kuka tahansa meistä oletkaan.

Muistatko ne ihan ensimmäiset opiskeluvuodet tai -päivät? Väitän tässä, että on merkityksetöntä, onko niistä aikaa puolisen vuotta tai hieman enemmänkin. Ensimmäiset viikot yliopistossa muistaa, sillä uusi ympäristö ja uudet ihmiset tekivät lähtemättömän vaikutuksen meistä jokaiseen. Yhteisöllisyyden ensiaskeleet otetaan yliopistoon tultaessa ja jokainen yksilö luo oman turvallisen ympäristönsä suuren yliopistomme sisällä. Tuutoroinnilla ja ainejärjestöllä on lähes korvaamaton rooli alkutaipaleella. Siksi ylioppilaskuntakin palkitsee vuosittain supertuutorin.

Continue reading

Populaarikulttuurin väitöksiä soivasta vainotiedosta musiikin tuottamiseen

Kari Kallioniemi

Historian, kulttuurin ja taiteentutkimuksen laitoksella on koettu joulu-tammikuussa poikkeuksellinen viiden väitöstilaisuuden putki, jossa kaikki työt keskittyivät populaari- ja av-kulttuurin tutkimuksen ympärille. Aiheet käsittelivät vainoamiskokemuksen lähikuuntelua elokuvassa, 1920-30-lukujen ecuadorilaista elokuvakulttuuria, mainostelevision muotoutumista Suomessa 1980-luvulta 2000-luvulle, turkulaista nuorten bänditoimintaa ja musiikin tuottamista digitaalisessa ympäristössä.

Väitöskirjoista kolme sijoittui musiikkitieteen alueelle ja kaksi kulttuurihistoriaan, mutta ne kaikki ovat tavalla tai toisella hedelmiä neljän suomalaisen yliopiston ja HKT-laitoksen yhteistyönä syntyneestä populaarikulttuurin tutkimuksen tohtoriohjelmasta (PhD Program in Popular Culture Studies, PPCS, 2012-2015) ja populaarikulttuurin tutkimukseen keskittyneen IIPC:n (International Institute for Popular Culture) vuodesta 2006 jatkuneesta ohjaus- ja tutkimustoiminnasta.

Kaikki työt yhdessä ja erikseen osoittavat, kuinka laajalle alueelle populaarikulttuurin tutkimus kurkottaa ja kuinka moninaisesti se heijastaa ympäröivää yhteiskuntaa – niin historian kuin nykykulttuurin yhteydessä.

Continue reading

Kaksikymmentä vuotta Eurooppalaisen korkeakoulualueen rakentamista

Riitta Pyykkö

Tänä vuonna tulee kuluneeksi kaksikymmentä vuotta siitä, kun 29 Euroopan maan opetusministerit allekirjoittivat ns. Bolognan julistuksen Eurooppalaisen korkeakoulualueen kehittämisestä. Tällä hetkellä jäsenmaita on 48.

Eurooppalaisessa korkeakoulutuksessa on näiden kahdenkymmenen vuoden aikana tapahtunut huomattavia muutoksia. Kaikki mukana olevat maat ovat ottaneet käyttöön kolmiportaisen (kandidaatti-maisteri-tohtori) tutkintorakenteen ja yhteensopivan opintopistemitoituksen. Nämä kaksi asiaa olivat keskeisiä alkuperäisiä tavoitteita, sillä opiskelijoiden ja työvoiman liikkuvuuteen tarvitaan helposti vertailtavissa olevia rakenteita. Likimainkaan kaikki eurooppalaiset korkeakouluopiskelijat eivät kuitenkaan vielä opiskele uuden tutkintorakenteen mukaisissa ohjelmissa. Esimerkiksi Saksassa ja Venäjällä toteutetaan edelleen runsaasti myös rakenteeltaan muunlaisia tutkinto-ohjelmia.

Continue reading

Laatua ja laadunhallintaa

Riitta Pyykkö

Laadun käsitteellä on yliopistossa monia ulottuvuuksia: se voi olla huippulaatua, yliopiston toiminta-ajatuksen mukaista ja sen strategiaa toteuttavaa korkeatasoista toimintaa yleensä tai esimerkiksi rahoittajien odotuksiin vastaamista. Voidaan tavoitella poikkeuksellista laatua, yhtäläisen kohtelun ja palvelut takaavaa tasalaatuisuutta, tai osoittaa laadukkaalla toiminnalla, että meihin tehdyt sijoitukset ovat olleet kannattavia.

Kun 2000-luvun alussa Bolognan prosessin myötä alettiin rakentaa yhteistä eurooppalaista korkeakoulutusaluetta, mukana olevat maat sitoutuivat myös jokainen rakentamaan oman kansallisen laadunarviointijärjestelmänsä, joka on yhteisesti sovittujen Euroopan tason kriteerien mukainen. Se toi laatujärjestelmien kehittämisen ja niiden auditoinnit suomalaisten korkeakoulujen elämään.

Parhaillaan on käynnistymässä kolmas kuuden vuoden välein toteutettavien korkeakoulutasoisten auditointien kierros. Kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laatujärjestelmät on siis auditoitu jo kahteen kertaan.

Continue reading

« Older posts