Koulutus, Tutkimus, Yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Category: Koulutus (page 1 of 6)

Työllistettävyys ja valmistuneiden suhteet

Ulpukka Isopahkala-Bouret

Työllistettävyydessä on kyse siitä, onko henkilöllä sellaisia ominaisuuksia, tietoja ja taitoja, jotka auttavat häntä työllistymään ja kilpailemaan parhaista työpaikoista. Työllistettävyyspolitiikka rajaa korkeakoulutuksen tavoitteeksi yksilöiden henkilökohtaisen työmarkkina-aseman parantamisen. Valmistuneiden työllisyyden laadusta on tullut yksi keskeinen yliopistojen rahoituksen perusta.

Työllistettävyyttä voidaan tarkastella suhteiden näkökulmasta. Ensinnäkin hyvien työpaikkojen löytämistä edesautetaan hyvillä suhteilla. Korkeakoulut pyrkivät edistämään valmistuneiden työllistettävyyttä luomalla kontakteja työelämään harjoittelun, yritysvierailujen, työelämäasiantuntijoiden, alumnitoiminnan ja rekrytointimessujen muodossa. Oletetusti osa työpaikoista ei tule ollenkaan julkiseen hakuun, ja mahdollisesti osa avoimessa haussakin olevista paikoista annetaan työnantajien omista verkostoistaan ja omien tuttujensa kautta löytämilleen sopiville henkilöille. Niinpä yliopistosta valmistuvia kehotetaan luomaan hyviä suhteita ja ylläpitämään kontakteja mahdollisimman laajasti erilaisiin verkostoihin.

Insinööri kohtaa ihmisen

lokakuu 23, 2018 / Turun yliopisto / 0 Comments

Tapio Salakoski

Kovat luonnontieteet, matematiikka ja tekniikka – huippuna tietojenkäsittelytiede ja tietotekniikka. Aloja, joille naisilla ei ole asiaa, kiinnostusta, halua, kykyä, mieltymystä, motivaatiota – tietoa, luuloja, vanhentuneita asenteita, miten vaan; tosiasia on, että naisia on tekniikassa huomattavasti vähemmän kuin miehiä, ja varsinkin IT-alalla.

Naisten vähäisen osuuden IT-alalla on ajateltu heijastelevan naisten niukempaa kiinnostusta tekniikkaan ja koviin luonnontieteisiin, joiden imago on teoreettinen ja tekninen, käytännölle vieras ja erityisesti kaikkea muuta kuin ihmisläheinen. Oli miten oli, tilanne vaikeuttaa merkittävästi opiskelijarekrytointia näillä tärkeillä aloilla, joilla yhteiskunnan työvoiman kysyntä ylittää merkittävästi opiskelupaikkojen kysynnän.

Tietotekniikan osalta voidaan myös spekuloida, mikä vaikutus alan vahvalla miesvoittoisuudella on ollut nykyisten tietojärjestelmien käytettävyyteen ja tietotekniikan sovelluksiin yleensäkin. Harvassa ovat ne asiantuntijat, joiden mielestä tilanteesta löytyy mitään positiivista.

Elämä toivossa

lokakuu 19, 2018 / Turun yliopisto / 2 Comments

Juha Räikkä

Toivossa on hyvä elää. Niin asia varmaan on, sillä toivoessamme haluamme jotain ja toivo kertoo luottamuksesta siihen, että halumme saattaa toteutua. Kun toteamme kollegalle, että ”vielä tässä on toivoa”, haluamme muistuttaa mahdollisuuksien olemassaolosta.

Toivosta puhuminen voi kuitenkin herättää levottomuutta. Toivo muistuttaa kivuliaasti epäonnistumisen vaarasta, ja toivoon liittyvä epävarmuus voi saada ihmisessä aikaan ahdistuksen tunteita. Toivossa elävä saattaa olla samalla tavalla levoton kuin pelossa elävä, vaikka toivossa ajatukset ovat tapahtumasarjassa, jossa on onnellinen loppu.

Historiallisessa katsannossa toivolla on ehkä yllättävänkin huono maine. Esimerkiksi ranskalaisajattelija René Descartes ja skottiempiristi David Hume suhtautuivat toivoon varauksellisesti. Jotkut antiikin filosofit rinnastivat toivon itsepetokseen, toiveajatteluun ja katteettomaan optimismiin. Toivo voi olla turmiollista, jos se saa meidät ottamaan harkitsemattomia riskejä.

Joustavaa jatkuvaa oppimista

lokakuu 16, 2018 / Turun yliopisto / 0 Comments

Riitta Pyykkö

Elinikäinen oppiminen on ollut mukana eurooppalaisesta korkeakoulutuksesta käytävässä keskustelussa viimeiset kaksikymmentä vuotta. Välillä vähän sivummalla, nyt taas hyvin keskeisenä teemana. Nimityskin on vuosien mittaan elänyt: täydennyskoulutuksen rinnalle tuli ensin elinikäinen oppiminen, ja nyt se on suomalaisessa keskustelussa vaihtunut jatkuvaksi oppimiseksi.

Toimintaympäristön muutokset edellyttävät meiltä jokaiselta jatkuvaa uuden oppimista, ja myös yliopistojen tulee sitä edistää. Oppimisen tarpeet tulevat olemaan moninaisia ja oppijoiden joukko kirjava. Miten pystymme toteuttamaan koulutusta erilaisille oppijoille, erilaisia oppimisen tapoja ja ympäristöjä hyödyntäen, laadusta periksi antamatta? Miten reagoimme nopeasti esiin nouseviin koulutustarpeisiin ja ennakoimme niitä?

Taide kielen oppimisen ja kotouttamisen tukena

syyskuu 28, 2018 / Turun yliopisto / 1 Comment

Maarit Mutta

Pauliina Peltonen

Motivaatiolla on tunnetusti keskeinen rooli kielen oppimisessa. Oppilas tulee mielellään oppitunneille ja on motivoitunut uuden oppimiseen, kun oppimistilanne on rento ja mukaansa tempaava ja oppimisen voi liittää omakohtaisiin kokemuksiin. Keskustelevassa ilmapiirissä oppilaat auttavat toisiaan oppimaan uutta yhteistyössä opettajan kanssa.

Näihin lähtökohtiin pohjaa myös ERASMUS+ -projekti Language and literacy learning through art (LALI), jossa luku- ja kirjoitustaidon oppiminen sekä kielen ja kulttuurin oppiminen yhdistyvät museossa ja luokkahuoneessa tapahtuvissa oppimistilanteissa. Marraskuussa 2017 alkanut projekti toteutetaan usean maan yhteistyönä, joilla kaikilla on oma roolinsa oppimateriaalin laatimisessa ja koulutusten toteuttamisessa.

Tervetuloa, uudet opiskelijat!

elokuu 17, 2018 / Turun yliopisto / 0 Comments

Riitta Pyykkö

Yli kaksi tuhatta uutta opiskelijaa on jälleen aloittamassa opintoja Turun yliopistossa. Olette tulossa monialaiseen, kansainväliseen tutkimusyliopistoon. Toisen asteen opintoihin verrattuna moni asia muuttuu.

Kaikki opetus on tutkimusperustaista, eli opettajat ovat myös kyseisen alan tutkijoita. Osittain he opettavat tarkalleen omista tutkimusaiheistaan, mutta muutenkin opetus perustuu alan uusimpaan tutkimukseen. Myös opiskelijat pääsevät jo perustutkinto-opintojen aikana mukaan tutkimuksen tekemiseen.

Olette päässeet opiskelemaan johonkin tutkinto-ohjelmaan tai jotain tiettyä pääainetta. Vaikka juuri se onkin tällä hetkellä eniten mielessä, katselkaa jatkossa myös ympärillenne. Yliopiston seitsemästä tiedekunnasta löytyy valtava määrä kiinnostavaa osaamista – näin monipuolisia mahdollisuuksia teillä ei ole milloinkaan opiskeluajan jälkeen. Ratkaisut tulevaisuuden suuriin ongelmiin löytyvät monialaisesta yhteistyöstä, ja siihen kannattaa totutella jo opiskeluaikana. Ei pidä unohtaa myöskään Turun muita korkeakouluja ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia.

OVET-hanke 2018, Marko Lähteenmäki, Anni Holmström, Saaga Somerkoski, Mirva Heikkilä, Mirjamaija Mikkilä-Erdmann, Anu Warinowski

Onko soveltuvuudella sijaa opiskelijavalinnoissa?

kesäkuu 5, 2018 / Turun yliopisto / 0 Comments

Turun yliopistosta koordinoitava OVET-hanke kehittää valtakunnallista opettajankoulutuksen soveltuvuuskoetta. Soveltuvuuskoe voi toimia todistusarvosanojen rinnalla ei-tiedollisen osaamisen arviointivälineenä. Soveltuvuuden tarkastelulla on merkitystä yleisemminkin asiantuntija-ammatin osaamisen teoreettiselle ymmärrykselle.

Lukuvuoden aikana on yliopistoväelle tullut tutuksi korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämistyö. Monilla aloilla, joilla valintakoe on ollut aiemmin keskeisessä asemassa, valintojen painopiste siirtyy vuonna 2020 ylioppilastodistusarvosanoihin. Tilanteessa on hyötynsä ja haittansa. Yhtenä haasteena voi olla, että joitakin keskeisiä opinnoissa sekä myöhemmin ammatissa tarvittavia taitoja ei mitata ylioppilastutkinnossa. Meillä on tähän haasteeseen tarjolla yksi mahdollinen ratkaisuvaihtoehto – soveltuvuuskoe.

Ylioppilastutkintoarvosanat mittaavat tiedollista substanssiosaamista eri oppiaineissa. On tärkeää, että opettaja hallitsee opetettavien aineiden sisällöt, eikä opettajankoulutuksessa voida lähteä sisältöosaamisessa nollapisteestä, vaan rakentaa asiantuntijuutta lukio-opinnoista eteenpäin. Tämä tiedollinen osaaminen ei kuitenkaan riitä opettajalle. Kuka haluaisi lapselleen opettajan, joka hallitsee oppiaineiden sisällöt suvereenisti, mutta joka ei esimerkiksi osaa toimia ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa?

Jatkuva muutos – Kaaoksesta kukoistukseen?

toukokuu 25, 2018 / Turun yliopisto / 0 Comments

Satu Teerikangas

Muutos on nykytyöelämän mantra. Muutosta on kaikkialla. Digitalisoituvan ja koneellistuvan työelämän edessä on nähtävissä, että muutosten määrä kasvaa entisestään. Tämä herättää kysymyksen, miten toimia jatkuvan muutoksen keskellä? Perinteisesti muutoksen keskellä toimimista on kuvattu jaksamisen metaforan kautta – miten yksilöt tai työyhteisöt jaksavat muutoksen keskellä.

Koska muutoksesta on tullut pysyvää, se on tullut jäädäkseen, väittäisin että jaksamisen sijaan meidän tulee löytää keinoja kukoistaa jatkuvan muutoksen keskellä. Toimia, saada aikaan, voida hyvin, ja jopa loistaa. Tämä vaatii muutoskyvykkyyttä niin yksilöiden, esimiesten, kuin työyhteisöjenkin tasoilla.

Sosiaali- ja terveysalan toimijat, etenkin julkisella puolella, ovat malliesimerkki nykypäivän työelämästä muutoksen, ellei murroksen tai disruption, paineessa. Pitkälti julkinen ala, joka perinteisesti on loistanut ammattitaidollaan, on laitettu kokonaisvaltaiseen, monimuotoiseen, pitkäjänteiseen myllerrykseen. Sosiaali- ja terveysalojen yhdistäminen, alan avautuminen yksityiselle kilpailulle ja tästä syntyvät uudenlaiset omistusmuodot, asiakaslähtöinen ja palvelukeskeinen kulttuuri, kyky kilpailla alati muuttavalla markkinalla – kaikki tämä maakuntauudistuksen lomassa.

Mistä tulevaisuuden insinöörit, luonnontieteilijät ja matemaatikot?

huhtikuu 27, 2018 / Turun yliopisto / 3 Comments

Vesa Taatila

Maassamme on jatkunut jo vuosien ajan erikoinen ilmiö. Matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan opiskelijoiksi korkeakouluihin hakeutuvia on jatkuvasti vähemmän. Olemme jo tilanteessa, jossa moniin näiden alojen hakukohteisiin tulee alle yksi ensisijainen hakija aloituspaikkaa kohti.

Työllisyys- ja palkkanäkökulmat eivät pysty selittämään alojen vetovoiman heikkenemistä. Näiden tutkintojen suorittajat ovat jo pitkään nauttineet keskimääräistä korkeammasta työllisyydestä sekä palkkakehityksestä. Näköpiirissä ei ole megatrendejä, jotka olisivat tätä tilannetta muuttamassa.

Koulujen Tulevaisuuspäivästä eväitä tulevaisuuslukutaidon kehittämiseen

huhtikuu 5, 2018 / Turun yliopisto / 0 Comments

Otto Tähkäpää

Laura Pouru

Ensimmäistä kansallista koulujen Tulevaisuuspäivää vietetään 18. huhtikuuta 2018 Suomen kouluissa alakouluista lukioihin. Päivän tarkoituksena on tuoda tulevaisuudentutkimukseen pohjautuvia tulevaisuusopettamisen menetelmiä opettajille helposti kokeiltavaksi. Tulevaisuuspäivän tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten tulevaisuuslukutaitoa sekä luottamusta omaan pärjäämiseen tulevaisuudessa.

Tulevaisuuslukutaito tarkoittaa tulevaisuuden tietoista hyödyntämistä nykyhetkessä eli henkilökohtaista ennakointitaitoa. Taitoa tarvitaan paitsi tulevaisuuden työelämässä suunnistamiseen myös oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Luottamus ja usko tulevaan ovat nimittäin inhimillisen hyvinvoinnin ja pärjäämisen keskeisiä rakennuspalikoita. Tulevaisuutta koskevien odotusten on tutkittu olevan merkittävä nuorten elämäntyytyväisyyttä selittävä tekijä – erityisesti heillä, joiden hyvinvoinnissa on muuten puutteita. Tulevaisuuteen liittyvän toiveikkuuden on esimerkiksi todettu olevan maahanmuuttajanuorten kotoutumiselle ja hyvinvoinnille yhtä tärkeää kuin koulumenestys.

Turun yliopiston blogi

Category: Koulutus (page 1 of 6)

Työllistettävyys ja valmistuneiden suhteet

Insinööri kohtaa ihmisen

Elämä toivossa

Joustavaa jatkuvaa oppimista

Taide kielen oppimisen ja kotouttamisen tukena

Tervetuloa, uudet opiskelijat!

Onko soveltuvuudella sijaa opiskelijavalinnoissa?

Jatkuva muutos – Kaaoksesta kukoistukseen?

Mistä tulevaisuuden insinöörit, luonnontieteilijät ja matemaatikot?

Koulujen Tulevaisuuspäivästä eväitä tulevaisuuslukutaidon kehittämiseen

Aiheet

haku

Viimeisimmät artikkelit

vanhemmat artikkelit

TURUN YLIOPISTON BLOGI