Tekoälystä tehoa vanhempainohjaukseen
Voisiko tekoälyn avulla räätälöidä terveydenhuollon interventioita käyttäjien tarpeiden mukaisiksi? Asiaa tutkitaan parhaillaan Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa.
Lapsuusiän käyttäytymisen haasteet ovat yleisiä ja pitkään jatkuessaan ne voivat aiheuttaa ongelmia aina nuoruuteen ja aikuisuuteen asti. Lapsen kotiympäristö ja vuorovaikutus vanhemman kanssa ovat lapsen hyvinvoinnin kannalta tärkeitä ja vanhemmuus on keskeinen tekijä pienen lapsen kehityksessä.
Tutkimusten mukaan yhtenä riskitekijänä lapsen käyttäytymisen haasteille ja myöhemmälle masennukselle on pakottava ja ankara vanhemmuus. Myönteinen vanhemmuus puolestaan vahvistaa lapsen itsetuntoa ja tukee lapsen psyykkistä kehitystä. Myönteisellä vanhemmuudella tarkoitetaan sitä, että lapsen huoltaja kykenee ymmärtämään lapsen tarpeita, ohjaamaan lasta myönteisin, turvallisin keinoin sekä ratkaisemaan arjen pulmatilanteita rakentavasti. Toisaalta vanhemman tulee myös huolehtia rajojen asettamisesta turvallisesti lapselle.
Voimaperheet-toimintamalli keskittyy vanhempainohjausohjelmiin, joiden keskiössä on myönteisen vanhemmuuden taidot. Ohjelmia tarjotaan kahdella tasolla; universaalisti, mikä tarkoittaa, että ohjelma on avoin kaikille, sekä kohdennetusti riskiryhmälle väestöseulontaan perustuen.
Voimaperheet on osa vuosina 2021–2026 toteutettavaa Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) rahoittamaa DIGIPARENT-tutkimushanketta, jossa tutkitaan lapsuusiän käytöshäiriöiden ennaltaehkäisyä ja hoitoa digiavusteisen vanhempainohjauksen avulla. Kyseessä on laajaa väestörekisteriä hyödyntävä tutkimus digitaalisen vanhempainohjauksen pitkän aikavälin vaikutuksista. Sen avulla voidaan kehittää mielenterveysongelmien ja syrjäytymisen ehkäisyn kannalta tarpeellisia toimintamalleja palvelujärjestelmän eri tasoille.
Tekoälyä hyödynnetään käyttäjälähtöisen vanhempainohjauksen kehittämiseen
DIGIPARENT koostuu neljästä työpaketista, joissa selvitetään vanhempainohjauksen pitkän aikavälin tuloksia, hoidon onnistumiseen liittyviä geneettisiä ja epigeneettisiä tekijöitä, personointia tekoälyn ja algoritmien avulla sekä toimivuutta osana terveyspalvelujärjestelmää.
Yksi työpaketti keskittyy tekoälyn avulla käyttäjäkohtaisesti personoidun vanhempainohjausohjelman kehittämiseen ja sen käytettävyyden tutkimiseen. Työkalu perustuu tekoälyalgoritmiin, joka ottaa huomioon ohjelman käyttäjän tarpeet. Tämän avulla pyritään toteuttamaan vanhempainohjausohjelma, joka olisi mahdollisimman tehokas, mutta samaan aikaan käyttäjälähtöinen ja helppo käyttää. Kehitettävä vanhemmuusohjelma on universaali, eli kaikille pienten lasten vanhemmille suunnattu. Tarkoituksena on, että ohjelman avulla voitaisiin tarjota myönteisen vanhemmuuden oppeja laajasti ja antaa keinoja mahdollisiin ongelmatilanteisiin, joita lapsiperhearjessa tyypillisesti esiintyy.
Tekoälyavusteisuutta on hyödynnetty viime vuosina laajasti ja enenevästi. Vanhemmuusohjelmien osalta on raportoitu myönteisiä tuloksia esimerkiksi tekoälyä hyödyntävien chatbotien osalta. Vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä ja niiden avulla on voinut oppia tehokkaasti vanhemmuuden taitoja. Tulevaisuudessa tekoälyä hyödyntävät personoidut digitaaliset työkalut tarjoavatkin todennäköisesti monia etuja. Ne voivat lisätä interventioiden tehokkuutta, säästää kustannuksia ja vähentää ohjelman keskeyttäneiden määrää.
DIGIPARENTissa tarkastelemme erilaisia mahdollisuuksia tarjota edullista, näyttöön perustuvaa vanhempainohjausta, joka on räätälöity perheiden yksilöllisiin tarpeisiin. Tästä saatavalla tiedolla voi olla valtava merkitys esimerkiksi perusterveydenhuollossa tai varhaiskasvatuksessa.
Kirjoittaja työskentelee erikoistutkijana Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa, eriarvoisuuden, interventioiden ja uuden hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuskeskus ja lippulaiva Investissä sekä DIGIPARENT-hankkeessa.
Kirjallisuutta:
Arango C, Díaz-Caneja CM, McGorry PD, Rapoport J, Sommer IE, Vorstman JA, McDaid D, Marín O, Serrano-Drozdowskyj E, Freedman R, Carpenter W. 2018. Preventive strategies for mental health. Lancet Psychiatry. 5(7):591-604. doi: 10.1016/S2215-0366(18)30057-9.
Entenberg GA, Mizrahi S, Walker H, Aghakhani S, Mostovoy K, Carre N, Marshall Z, Dosovitsky G, Benfica D, Rousseau A, Lin G, Bunge EL. 2023. AI-based chatbot micro-intervention for parents: Meaningful engagement, learning, and efficacy. Front Psychiatry. 20;14:1080770. doi: 10.3389/fpsyt.2023.1080770. PMID: 36741110;
Entenberg GA, Dosovitsky G, Aghakhani S, Mostovoy K, Carre N, Marshall Z, Benfica D, Mizrahi S, Testerman A, Rousseau A, Lin G, Bunge EL. 2023. User experience with a parenting chatbot micro intervention. Front Digit Health. 11;4:989022. doi: 10.3389/fdgth.2022.989022.
Li M, Wang J, Ma P, Sun W, Gong H, Gao Y. 2023. The relationship between harsh parenting and adolescent depression. Sci Rep. 13, 20647 (2023). doi: 10.1038/s41598-023-48138-w
Smith JD, Dishion TJ, Shaw DS, Wilson MN, Winter CC, Patterson GR. 2014. Coercive family process and early-onset conduct problems from age 2 to school entry. Dev Psychopathol. 26(4 Pt 1):917-932. doi: 10.1017/S0954579414000169