Jatkuvalla oppimisella työelämäosaaminen kuntoon
Jatkuva oppiminen on erityisesti työikäisten työhön liittyvän osaamisen kehittämistä ja työuran aikaista oppimista. Työelämän ja koulutusorganisaatioiden yhteistyöllä on monia mahdollisuuksia vastata muuttuvan työelämän tuomiin haasteisiin ja mahdollistaa jatkuvaa oppimista. Yhteistyöllä voimme vaikuttaa myös alueen yritysten toimintakykyyn muutostilanteissa ja kilpailukykyyn laajemminkin.
Maailma muuttuu nopeasti ja osaamistarpeet sen mukana. Opetushallituksen Osaaminen 2035 -raportin mukaan tulevaisuudessa merkitystään kasvattavat muutoksen hallintaa edistävät metataidot kuten ongelmanratkaisutaidot, itseohjautuvuus, oppimiskyky, henkilökohtaisen osaamisen kehittäminen ja johtaminen sekä tiedon arviointitaidot. Yhä tärkeämpiä tulevat olemaan myös valmiudet hyödyntää digitaalisia ratkaisuja ja alustoja.
Jatkuvasta oppimisesta suuri osa tapahtuu työssä ja työnantajan järjestämänä henkilöstökoulutuksena. Tätä täydentää usein omaehtoinen kouluttautuminen työn ohella. Yritysten näkökulmasta jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan tulisi pystyä vastaamaan oikea-aikaisesti ja ennakoivasti yrityskohtaisiin tarpeisiin. Tällaisen koulutuksen hankkiminen voi olla haastavaa, etenkin pk-yrityksille.
Suomessa on perinteisesti luotettu tutkintoihin, mutta tutkintoihin perustuva koulutusjärjestelmä ei pysty sellaisenaan vastaamaan työelämän usein nopeisiinkin osaamistarpeisiin. Tutkintojen suorittaminen näihin tarpeisiin voi viedä turhaan resursseja. Korkeakoulut ovatkin kehittämässä uudenlaista tarjontaa ja ketterämpiä oppimismahdollisuuksia, kuten pieniä osaamiskokonaisuuksia. Näitä suunnitellaan työelämälähtöisesti yhdessä yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa. Viisikymppinen suomalainen avoin yliopisto-opetus on sekin yllättävän ajankohtainen mahdollisuus henkilöstökoulutukseen, ja sitä voitaisiin hyödyntää laajemmin. Tarjonnassa on joustavasti toteutettuja tutkintojen osia ja uusimpaan tutkimustietoon perustuvaa osaamisen kehittämistä sangen edulliseen hintaan.
Työelämän murros, digitalisaatio ja teknologinen kehitys eivät vain muuta toimintatapoja yrityksissä ja organisaatioissa. Ne vaikuttavat oppimisen ja osaamisen hankkimisen tapoihin ja muuttavat koulutuksen järjestämisen lähtökohtia kaikkien koulutuksen tarjoajien osalta. Pandemia-ajan digiloikka lisäsi huomattavasti aikaan ja paikkaan sitoutumatonta koulutusta. Tällä on merkitystä, sillä työssäkäyvät aikuiset mainitsevat monissa yhteyksissä haasteekseen aikapulan.
Työelämän murros näkyy myös siinä, että työntekijät vastaavat enenevässä määrin omasta osaamisestaan ja sen kehittämisestä. Jatkuvan oppimisen tulisikin toteutua työntekijöiden, työnantajien ja koulutuksen tarjoajien tiiviissä yhteistyössä. On tärkeää, että yrityksissä ja organisaatioissa korostetaan oppimisen merkitystä ja tuetaan oleellisten osaamistarpeiden tunnistamisessa.
Koulutusorganisaatioille muutokset edellyttävät toimintamallien kehittämistä ja yhteistyötä muiden koulutusorganisaatioiden ja erityisesti työelämän kanssa. Jatkuva oppiminen on myös osa alueellista kehittämistä. Turun kaupungin osaamisen kärkihankkeessa kehitetään jatkuvan oppimisen ekosysteemiä ja Varsinais-Suomen jatkuvan oppimisen strategiaa yhteistyössä alueen ammatillisten ja vapaan sivistystyön oppilaitosten, korkeakoulujen, työvoimahallinnon ja yritysten kesken. Tavoitteena on maakunnan elinvoiman ja yritysten kehittäminen.
Turun yliopistossa on viime vuosina panostettu jatkuvaan oppimiseen. Työtä tehdään kaikissa yksiköissä, myös monialaisesti. Tehtävänämme on tarjota mahdollisuuksia omaehtoiseen oppimiseen sekä tukea lounaissuomalaisia työnantajia ja yrityksiä osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Meillä Turun yliopistossa on vahvaa kiinnostusta entisestään tiivistää yhteistyötä.
Kirjoittaja toimii osastopäällikkönä Turun yliopiston avoimen yliopiston ja jatkuvan oppimisen osastolla. Kirjoitus on julkaistu 16.9.2024 Turun Sanomien aliokirjoituksena.