Category: Yhteiskunnallinen vuorovaikutus (page 1 of 4)

Yliopistojen työ on investointi tulevaisuuteen

Kalervo Väänänen

Lukuvuoden juuri päättyessä murehdimme jo seuraavaa.

Maan hallituksen keväinen kehysriihi ei lupaillut yliopistoille kummoisia, mutta siihen olimme osanneet jo varautua. Sen sijaan meidät, ja useimmat muut yliopistot, pääsi yllättämään kesäkuun tulosneuvottelukauden puolivälitarkastelussa linjaus, jossa aiemmin sovitusta strategiarahasta oli vain rahtunen jäljellä. Ensi vuodelle ministeriön kautta tulevan budjetin leikkautuminen olikin siten vielä hieman suurempi kuin olimme odottaneet.

Tähän asti, ainakin itselläni, on riittänyt ymmärrystä sille, että maan talouden tasapainottaminen vaatii julkisten menojen leikkauksia. Ja leikattu on! Turun yliopiston osalta yliopiston perusrahoituksen leikkaus ensi vuodelle kasvaa noin 10 prosenttiin vuoden 2014 tasosta.

Continue reading

Prosenttitaiteesta hyvinvointia

Anu Laukkanen

Sairaaloissa esillä oleva kuvataide on ollut pitkään yksi tutuimmista taidetta ja ”sotea” yhdistävistä taiteen käyttötavoista. Lukuisia julkisia taidehankintoja on mahdollistanut taiteen prosenttiperiaate, jota on Suomessa toteutettu yleensä siten, että kuntien päätöksellä julkisista rakennushankkeiden kustannuksista prosentti on käytetty kuvataiteeseen.

Turun yliopistollisen keskussairaalan uudisrakennuksissa taidetta on hankittu koordinoidusti, viimeisimpänä esimerkkinä vasta rakenteilla oleva T3-sairaala, johon valitut taiteilijat selviävät syksyllä 2018. Kuvataide ja muutkin visuaaliset ja tilalliset ratkaisut ovat osa rakennusta käyttävien työntekijöiden, potilaiden ja vierailijoiden arkea, ja niihin huomiota kiinnittämällä voidaan luoda vähemmän stressaavia ympäristöjä.

Taiteen eri muodot ja kulttuuri ovat – tai voivat olla – kuitenkin paljon monipuolisemmin osa hyvinvoinnin edistämistä, hoitoa ja parantamista.

Continue reading

Onko soveltuvuudella sijaa opiskelijavalinnoissa?

Turun yliopistosta koordinoitava OVET-hanke kehittää valtakunnallista opettajankoulutuksen soveltuvuuskoetta. Soveltuvuuskoe voi toimia todistusarvosanojen rinnalla ei-tiedollisen osaamisen arviointivälineenä. Soveltuvuuden tarkastelulla on merkitystä yleisemminkin asiantuntija-ammatin osaamisen teoreettiselle ymmärrykselle.

Lukuvuoden aikana on yliopistoväelle tullut tutuksi korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämistyö. Monilla aloilla, joilla valintakoe on ollut aiemmin keskeisessä asemassa, valintojen painopiste siirtyy vuonna 2020 ylioppilastodistusarvosanoihin. Tilanteessa on hyötynsä ja haittansa. Yhtenä haasteena voi olla, että joitakin keskeisiä opinnoissa sekä myöhemmin ammatissa tarvittavia taitoja ei mitata ylioppilastutkinnossa. Meillä on tähän haasteeseen tarjolla yksi mahdollinen ratkaisuvaihtoehto – soveltuvuuskoe.

Ylioppilastutkintoarvosanat mittaavat tiedollista substanssiosaamista eri oppiaineissa. On tärkeää, että opettaja hallitsee opetettavien aineiden sisällöt, eikä opettajankoulutuksessa voida lähteä sisältöosaamisessa nollapisteestä, vaan rakentaa asiantuntijuutta lukio-opinnoista eteenpäin. Tämä tiedollinen osaaminen ei kuitenkaan riitä opettajalle. Kuka haluaisi lapselleen opettajan, joka hallitsee oppiaineiden sisällöt suvereenisti, mutta joka ei esimerkiksi osaa toimia ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa?

Continue reading

Viestejä tulevaisuudelle

Hannu Salmi

Ah, ken ei rakastais
Lapsuuden tyyntä aikaa
Jolloin on mieli vapaa
Ja toivo hymyelee ruusuisena.

Tämä pieni runo löytyi Turun kaupungin virkamiesten papereista huhtikuussa 1918. Se oli kirjoitettu koneella lääninhallituksen asiakirjojen joukkoon, varmaankin keväisen pakahduttavan rakkauden tunteen hetkellä.

Lääninhallitus, ja Turun päätöksentekokoneisto ylipäätään, oli punaisten hallinnassa koko kevään siihen asti, kun punaisten viimeinen juna lähti kaupungista 12. huhtikuuta. Seuraavana päivänä valkoisten joukot marssivat Turkuun. Runollisten virkailijoiden tekstit paljastuivat, kun alettiin tarkemmin tutkia, mitä kaupungissa oli menneiden kuukausien aikana tapahtunut. Rakkausrunon jatkona löytyi sarja iskulauseita, nekin koneella kirjoitettuina:

Vallankumoukseen.
Punainen hallitus muodostettava.
Maata maattomille ja teollisuuden valvonta työläisille.

Continue reading

Miksi Turun yliopisto kehittää matkailua?

Juulia Räikkönen

Ilari E. Sääksjärvi

Toukokuun hyvien säiden helliessä, konferenssi- ja lomakautta odotellessa, on ajankohtaista pohtia hetki tiedematkailua. Tutkijat varhaisista löytöretkeilijöistä lähtien ovat matkustaneet tieteen vuoksi, ja omatkin tutkijamme tekevät edelleen aineistonkeruumatkoja esimerkiksi Amazoniaan ja Afrikkaan. Tiedematkailu ei kuitenkaan viittaa vain tutkijoiden, vaan myös laajemman ihmisjoukon matkailuun, jossa tiede tarjoaa elämyksellisiä oppimiskokemuksia.

Suomen akateeminen historia asuu Turussa. Turun Kuninkaallinen Akatemia oli yksi Ruotsin suurvaltakauden neljästä yliopistosta ja merkittävä osaamisen kehittäjä ja uusien ajatusten herättäjä. Turkulaiset tutkijat tekivät jo varhain esimerkiksi vaativia tutkimusmatkoja kauas kotiseuduilta. Akatemia toimi Turussa lähes 200 vuotta ennen kuin se Turun palon myötä siirrettiin Helsinkiin osaksi Venäjän keisarillista yliopistoverkostoa. Turku jäi ilman yliopistoa, mutta nyt vietämme Åbo Akademin 100-vuotisjuhlia ja kohta juhlii oma 100-vuotias yliopistomme – Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle.

Continue reading

Hyvinvointia ja terveyttä digitalisaation avulla

Pasi Liljeberg

Terveystietojen kerääminen, tallentaminen ja hyödyntäminen ovat vuodesta toiseen kestopuheenaiheita julkisuudessa. Kuka saa kerätä näitä tietoja, mitä tietoja saa kerätä ja miten kerättyä tietoa saa hyödyntää? Samaan aikaan puhutaan sähköisistä potilasrekistereistä, sairaanhoitopiirien tietoaltaista, geenitiedoista, potilastietojärjestelmistä, biopankeista, big datasta, Kanta-palvelusta, toiminnanohjausjärjestelmistä, Apotti-hankkeesta, jne.. Ei ihme, että tämä voi synnyttää hämmennystä monissa ihmisissä.

Digitalisaatio on integroitunut kiinteästi sosiaali- ja terveysalaan. Paluu menneeseen aikaan on käytännössä mahdoton, hyvin harva edes enää suostuisi hoitamaan asioita erilaisten paperisten lomakkeiden avulla sekä viemään näitä papereita paikasta toiseen ja arkistoimaan niitä. Digitalisaation taustalla oleva tietotekniikka tuottaa jatkuvasti uusia innovaatiota, jotka antavat huimia mahdollisuuksia sosiaali- ja terveysalalle.

Continue reading

Mistä tulevaisuuden insinöörit, luonnontieteilijät ja matemaatikot?

Vesa Taatila

Maassamme on jatkunut jo vuosien ajan erikoinen ilmiö. Matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan opiskelijoiksi korkeakouluihin hakeutuvia on jatkuvasti vähemmän. Olemme jo tilanteessa, jossa moniin näiden alojen hakukohteisiin tulee alle yksi ensisijainen hakija aloituspaikkaa kohti.

Työllisyys- ja palkkanäkökulmat eivät pysty selittämään alojen vetovoiman heikkenemistä. Näiden tutkintojen suorittajat ovat jo pitkään nauttineet keskimääräistä korkeammasta työllisyydestä sekä palkkakehityksestä. Näköpiirissä ei ole megatrendejä, jotka olisivat tätä tilannetta muuttamassa.

Continue reading

Asiakaskeskeisyys, arvot ja ikääntyneiden ihmisten sote-palvelut

Riitta Suhonen

Tarkastelen tässä kirjoituksessa asiakaskeskeisyyden käsitettä ja merkityksiä sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä soten arvoperustaa. Toiseksi luonnehdin ikääntymistä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kolmantena esittelen esimerkkien avulla asiakaskeskeisyyteen ja ikääntyvään väestöön liittyvää tämänhetkistä keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämisen ja siihen liittyvän uutisoinnin kontekstissa.

Asiakaskeskeisyys – mitä kaikkea se tarkoittaakaan?

Asiakaskeskeisyys on sosiaali- ja terveydenhuollon keskeinen kulmakivi. Termi asiakaskeskisyys (potilaskeskeisyys) ilmaantui sosiaali- ja terveystieteelliseen kirjallisuuteen jo 1950-luvulla, ja termiä on käytetty toistuvasti 1990-luvulta lähtien. Asiakaskeskeisyyttä sosiaali- ja terveyspalveluissa voidaan tarkastella ainakin kolmella eri tasolla: organisaatiotasolla, potilaan tai asiakasryhmän näkökulmasta ja yksilötasolla. Näistä jokainen tarkastelutaso tuo esiin asiakaskeskeisyyden luonnetta, ja toisaalta lisää ymmärrystämme siitä tavoitteesta, minkä olemme palvelujärjestelmän kehittämisen yhdeksi tavoitteeksi asettaneet ja mikä hoidon ja palvelun keskeisenä periaatteena on ajateltu jo pitkään olleen.
Continue reading

Riippumaton yliopisto

Kalle-Antti Suominen

Viimeaikaiset tapahtumat Euroopan Unionin jäsenmaissa ovat nostaneet esiin eurooppalaisen demokratian arvot ja niihin kiinteästi liittyvän oikeuslaitoksen riippumattomuuden. Tämä ajatteluhan on lähtöisin Montesquieun vallan kolmijaosta: lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta. Näiden keskinäinen tasapainottelu vaihtelee toki maasta toiseen. Yleensä rinnalle nostetaan vapaa media “vallan vahtikoirana” ja neljäntenä valtiomahtina.

Kaikkien valtiomahtien toiminnan yhtenä pohjana on kuitenkin tieto, jonka tuottajana ja käsittelijänä yliopistot ovat avainasemassa.  Siten yliopistojen riippumattomuus on yksi demokratiamme kulmakiviä. Tieteen vapauden ohella siihen kuuluu myös koulutuksen sisältö ja koulutuksen saavutettavuus sekä kriittisen ajattelutavan edistäminen. Emme vain tuota ja käsittele tietoa, vaan koulutamme myös ne, jotka tekevät sitä yhteiskunnan eri tasoilla. Siihen sisältyy valtaa ja vastuuta.

Continue reading

Sote-uudistuksen perustuslakihaasteet

Juha Lavapuro

Eduskunnassa parhaillaan käsiteltävänä olevan sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä hillitä kustannusten kasvua.

Tällaisten tavoitteiden painavuudesta ei liene epäselvyyttä. Oikeudellisesti kysymys on jokaiselle kuuluvista perusoikeuksista ja niihin liittyvästä julkisen vallan turvaamisvelvollisuudesta. Jokaisella on perustuslain mukaan yhdenvertainen oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Palvelujen riittävyyttä arvioitaessa lähtökohtana on puolestaan perustuslain esitöiden mukaan vähintään sellaisen tason turvaaminen, joka luo jokaiselle ihmiselle edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Viime kädessä riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisessa on kysymys myös perustuslain 7 §:ssä turvatusta oikeuteen elämään.

Jos sote-uudistuksen tavoitteet ovat perustuslainkin kannalta näin tärkeitä, miten on mahdollista, että uudistus on viime vuosina sortunut perustuslaillisiin ongelmiin?

Continue reading

Older posts