Kategoria: Yhteiskunnallinen vuorovaikutus (page 1 of 9)

Koronavirus katkoo myös toimitusketjuja: vaikutus on syvä, nopea ja kestää pitkään

Lauri Ojala

Tämä juttu ei ole aprillipila, vaikka vain jokunen kuukausi sitten kirjoitettuna se olisi sitä voinut olla. 1.4.2020 tulee päivälleen 23 vuotta siitä, kun aloitin tasavallan presidentin nimittämänä Turun kauppakorkeakoulun logistiikan professorin virassa. Moni asia on niistä ajoista muuttunut: enää ei pressat proffia nimittele, eikä ole virkojakaan – mutta jotain virkaa professoreilla ehkä kuitenkin vielä on.

Merkkipäivääni saan siis ”juhlia” seuraamalla sitä mullistusta, jota koronavirus maailmalla aiheuttaa paitsi mittavana inhimillisenä kärsimyksenä myös ennennäkemättömänä taloudellisena tuhona. Pitäydyn kirjoituksessani jälkimmäisiin vaikutuksiin talouden ja toimitusketjujen kannalta.

Yksi pysähdyttävimmistä talouden indikaattoreista koronaviruksen aiheuttamasta shokista maailman ja erityisesti euromaiden talouteen on ns. ostopäällikköindeksi (PMI), joka ennakoi teollisen tuotannon lyhyen aikavälin muutosta. Euroalueen PMI on maaliskuussa 2020 nopeasti romahtanut alimmilleen sen noin 20-vuotisen historian aikana.

Continue reading

Kauppapolitiikan osaamista tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa

Anna Karhu

Globaalin kaupan muutoksesta on puhuttu jo pitkään, mutta 2010-luvulla muutos on ollut ennennäkemättömän nopeaa ja moniulotteista. Muun muassa digitalisaatio ja alustatalous ovat muuttaneet arvonluontia, arvoketjuja ja liiketoimintamalleja dramaattisesti. Samalla kehittyvien markkinoiden asema maailmankaupassa on vahvistunut ja kehittyneiden maiden supistunut, minkä myötä perinteiset maailmankaupan johtoasemat horjuvat.

Päinvastoin kuin länsimaissa odotettiin, liberaalin markkinatalouden ihannointi ei ole levinnyt kaikkialle maailmaan. Esimerkiksi Kiinassa valtiojohtoisuus onkin tuonut talouskasvuun vakautta.  WTO taas ei ole onnistunut tavoitteissaan kilpailun vääristymien korjaamiseksi. Yksittäiset kansalaiset puolestaan kokevat globalisaation, robotisaation ja maahanmuuton uhkaavan enenevässä määrin heidän työpaikkojaan ja kulttuuriaan.

Nämä haasteet ovat johtaneet siihen, että avointa markkinataloutta ja vapaakauppaa on alettu kyseenalaistaa eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi EU:n sisällä sekä Yhdysvalloissa populismi ja protektionismi ovat saaneet tilaa ja valtiot pyrkivät saamaan otetta muuttuvasta maailmasta turvautumalla perinteisiin kauppapolitiikan keinoihin.

Continue reading

Turun yliopisto on rakentanut parempaa tulevaisuutta jo sadan vuoden ajan

”Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle” mahdollisti maailman ensimmäisen suomenkielisen yliopiston syntymisen vuonna 1920. Kaikkiaan 22 040 lahjoittajaa tuki uuden yliopiston perustamista, mikä oli vaikuttava näyttö kansalaisten halusta edistää vapaata tutkimusta, korkeinta koulutusta ja sivistystä Suomessa – ja varsinkin Turussa. Tästä tulevaisuusinvestoinnista olemme saaneet nauttia viimeiset sata vuotta.

Lahjoittajien tuki on ollut Turun yliopistolle tärkeä koko sen olemassaolon ajan. Perustamisvaiheessa ja myöhemmissä varainkeruissa on saatu sekä pieniä että suuria lahjoituksia, jotka kaikki ovat meille tärkeitä. Saatujen summien lisäksi tärkeää on henkinen tuki, se, että yliopistossamme tehtävään työhön uskotaan. Lämpimät kiitokset tuesta!

Continue reading

Turun yliopiston historia on satavuotias tarina yhteisön voimasta

Vesa Vares

Turun yliopisto perustettiin ensimmäisenä suomenkielisenä yliopistona vuonna 1920. Se on nyt kulkenut sadan vuoden kehityskaaren, jossa maailma ja yliopisto sen mukana ovat muuttuneet.

Alkuvaiheessa yliopisto oli riippumaton yksityinen yliopisto, joka korosti kansallismielisyyttä (nimeltäänkin vuoteen 1927 asti Turun Suomalainen Yliopisto) sekä tieteen kaikinpuolista itseisarvoisuutta. Se oli yhteiskunnallisilta näkemyksiltään porvarillinen ja koostumukseltaan hyvin miehinen: henkilökunta lähes kokonaan, opiskelijoidenkin osalta 90-prosenttisesti.

Yliopiston perustamisensa yhteydessä saama muoto johtui historiallisesta tilanteesta ja tuolloin vallinneista arvoista. Hyvin pian muutospaineet alkoivat haastaa yliopiston toimintaa. Sen ehdot olivat oikeastaan alusta asti liian idealistisia omaan aikaansa, tavallaan ”1800-lukulaisia”.

Continue reading

Milloin asumissegregaatiosta tulee ongelma?

Hannu Ruonavaara

“Itä-Helsingin slummiutuminen pitää estää”, otsikoi Helsingin Sanomat pääkirjoituksensa 5.7.2019. Kirjoitus oli yksi viimeaikaisista puheenvuoroista, joissa on oltu huolissaan asumissegregaation lisääntymisestä Suomessa.

Segregaatio on sana, jolla ihmisyhteisöistä puhuttaessa on alun perin tarkoitettu ihmisryhmien erottamista toisistaan laein ja muin muodollisin säännöin. Segregaatiota oli muun muassa mustien ja valkoisten erottaminen eri kouluihin, julkisiin tiloihin ja liikennevälineisiin rotuerottelun ajan Etelä-Afrikassa ja USA:n Etelävaltioissa.

Asumissegregaatio on paljolti erilaista kuin rotusyrjintä. Se ei perustu lakeihin tai asetuksiin, jotka määräisivät eri sosioekonomisia tai etnisiä ryhmiä edustavat ihmiset asumaan eri asuntoalueille. Se voi toki syntyä myös syrjinnästä, mutta syrjintä on silloin epävirallista ja useimmiten lainvastaista. Yhdysvalloissa, jossa rotuun pohjautuva segregaatio on nykyäänkin yleistä, sen taustalla on usein katsottu olevan pankkien, kiinteistövälittäjien ja vuokranantajien syrjiviä käytäntöjä.

Suomen kaltaisissa maissa segregaatio syntyy paljolti asuntomarkkinoiden kautta. Ne, joilla on varaa, voivat valita asuntonsa ja asuinalueensa, muiden on tyydyttävä siihen, mitä tarjolla on. Vähävaraisten ”valittavaksi” jäävät usein vain kunnan vuokra-asunnot.

Continue reading

Korkeakoulukumppani yhdistää yritykset ja korkeakoulut: ”Tämä on mennyt yli odotusten”

Antti Tuomisto

Antti Tuomisto

Korkeakoulukumppani.fi on palvelu, joka täydentää Turun kuuden korkeakoulun yritysyhteistyötä tarjoamalla ketteriä ja rohkeitakin mahdollisuuksia yrityksille yhdessä opiskelijoiden kanssa. Korkeakoulukumppani on osa Opiskelijakaupunki Turku -toimintaa, jonka tavoitteena on tuoda opiskelun ja oppimisen ilo ja tärkeys kaikkien kuntalaisten ja yritysten arkeen.

Tässä kirjoituksessa jaan Korkeakoulukumppanin onnistumisia tehtävässämme yhdistää varsinaissuomalaiset yritykset ja Turun korkeakoulut. Meitä yrittäjyyshenkisiä opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita on niin paljon, että iloisia törmäyksiä sattuu vähän väliä. Jokainen meistä korkeakoulutoimijoista, roolista riippumatta, on potentiaalinen keskustelukumppani yrityksille. Lisäksi empaattinen ja kokeileva mielentila auttaa entisestään keskusteluissa monipuolisesta ja -muotoisesta yhteistyöstä.

Viime syksynä Korkeakoulukumppani oli kovan ja pehmeän paikan edessä: materiaaliteknologiaa ja sotehy-yrityksiä eli sosiaali-, terveys- ja hyvinvointiyrityksiä. Miten kävi?

Continue reading

Scholars at Risk – huippututkimusta ja humanitaarista apua

Kimi Kärki

Suomalainen yhteiskunta on turvallinen ja kansainvälisesti vertaillen erittäin vakaa. Yliopistollista tutkimusta tehdään kuitenkin paljon maissa, joissa ei ole turvallista toimintaympäristöä; sodat, etniset jännitteet, totalitarismi ja sananvapauden katoaminen ovat valitettavasti arkipäivää ympäri maailmaa.

Esimerkiksi Syyrian konfliktissa ei näy loppupistettä, Turkki on luisunut vainoharhaisen itsevaltaisuuden tielle, Etelä-Amerikassa kuohuu. Yhteiskuntamme voi osaltaan olla paikka, jossa rakennetaan tulevaisuutta ja lievennetään erilaisten konfliktien aiheuttamaa tuskaa. Voimme tiedeyhteisönä edistää sananvapauden leviämistä ja jopa pelastaa ihmishenkiä.

Scholars at Risk (SAR) puolustaa tutkijoita ja muita intellektuelleja, joihin kohdistuu eritasoisia uhkia kotimaassaan, esimerkiksi sotien ja toisinajattelun takia. Verkoston keskeisin toimintamuoto on turvapaikkojen tarjoaminen tutkijoille, jotka joutuvat pakenemaan väkivaltaa ja vainoa. He voivat väliaikaisen rahoituksen ansiota jatkaa tutkimustyötään verkostossa mukana olevissa yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa.

Continue reading

Miksi liikkumattomuus ei liikuta?

Ira Ahokas

Istun kokouksessa kirjoittaen läppärillä ylös muistiinpanoja, kunnes tuhahdan turhautuneena mielessäni. Tiedän, että meistä suomalaisista vain noin joka viides aikuinen liikkuu päivittäin riittävästi. Vähäinen fyysinen aktiivisuus, runsas istuminen ja huono kunto aiheuttavat Suomelle eri laskelmien mukaan 3,2 – 7,5 miljardin vuotuiset kustannukset. Tästä tiedosta huolimatta minä ja monet kollegani istumme paikallamme joka viikko lukuisissa kokouksissa, ja kuljemme työmatkat usein omalla autolla.

Miten arjestamme on tullut fyysisesti näin passiivista?

Continue reading

Yliopistot haluavat rakentaa Suomen hyvinvointia – luvatun rahoituksen toteutuminen on elintärkeää

Suomen ja maailman ongelmat ja ilmiöt ovat monimutkaisia. Tarvitsemme luotettavaa ja laadukasta tutkimusta ja korkeinta koulutusta, jotta voimme ymmärtää maamme ja maailman menoa ja muutoksia kokonaisvaltaisemmin.

Yliopistoilla on kyky vastata maailman viheliäisiin ongelmiin korkealaatuisella tutkimuksella ja asiantuntijoiden koulutuksella. Yliopistot voivat rikkoa yhden totuuden ratkaisumalleja ja putkiajattelua. Tämän me voimme tehdä panostamalla monitieteisyyteen.

Valitettavasti viime vuosina on kuitenkin tuntunut siltä, että tieteellistä, luotettavaa tutkimusta ja korkeinta koulutusta ei enää arvosteta. Olemmeko nyt uppoamassa vielä syvemmälle totuuden jälkeiseen ja vaihtoehtoisten totuuksien, eli valheiden, aikakauteen – ja siinä samalla totuuden jälkeiseen politiikkaan?

Continue reading

Turun yliopisto on alueen suunnannäyttäjä myös tulevaisuudessa

Kalervo Väänänen

Vuoden 2019 kevätlukukausi on saatu nyt lähes päätökseen ja koko henkilöstömme ansaitsee lämpimät kiitokset hyvin suoritetusta työstä. Katsottuani yliopiston alkuvuoden toimintaa kuvaavia indikaattoreita, voin todeta, että jokainen voi hyvillä mielin siirtyä viettämään ansaitsemaansa kesälomaa. Toivottavasti pieni tauko opetuksessa antaa myös aikaa keskittyä omiin tutkimuksiin.

Maamme vastasyntyneen hallituksen koulutus- ja tutkimuslinjaukset ovat kiistatta miellyttävää luettavaa. Koulutus ja tutkimus tunnutaan siinä taas nähtävän sekä itseisarvona että välineenä kehittää suomalaista yhteiskuntaa. Erityisen tervetullut on uuden hallitusohjelman linjaus siitä, että myös maan eri osien alueelliset pitkän ajan työvoimatarpeet huomioidaan päätöksissä.

Continue reading

« Older posts