Kategoria: Yhteiskunnallinen vuorovaikutus (page 1 of 8)

Turun yliopisto on alueen suunnannäyttäjä myös tulevaisuudessa

Kalervo Väänänen

Vuoden 2019 kevätlukukausi on saatu nyt lähes päätökseen ja koko henkilöstömme ansaitsee lämpimät kiitokset hyvin suoritetusta työstä. Katsottuani yliopiston alkuvuoden toimintaa kuvaavia indikaattoreita, voin todeta, että jokainen voi hyvillä mielin siirtyä viettämään ansaitsemaansa kesälomaa. Toivottavasti pieni tauko opetuksessa antaa myös aikaa keskittyä omiin tutkimuksiin.

Maamme vastasyntyneen hallituksen koulutus- ja tutkimuslinjaukset ovat kiistatta miellyttävää luettavaa. Koulutus ja tutkimus tunnutaan siinä taas nähtävän sekä itseisarvona että välineenä kehittää suomalaista yhteiskuntaa. Erityisen tervetullut on uuden hallitusohjelman linjaus siitä, että myös maan eri osien alueelliset pitkän ajan työvoimatarpeet huomioidaan päätöksissä.

Continue reading

Ei mitään salattavaa, paljon pelättävää

Liisa A. Mäkinen

“If you have nothing to hide, you have nothing to fear” on usein käytetty argumentti, kun puolustetaan ihmisiin kohdistuvan valvonnan ja tiedonkeruun lisäämistä. Argumentti on kuitenkin paitsi virheellinen myös suorastaan haitallinen, koska se asettuu yksittäisen ihmisen eikä yhteiskunnan tasolle ja siten ohjaa keskustelua väärään suuntaan. Se, onko meillä mitään pelättävää, ei riipu siitä mitä mahdollisesti salaamme, vaan siitä, minkälaisessa yhteiskunnassa ja oikeusjärjestelmässä elämme.

Tämän tietävät hyvin Kiinan suurimpaan muslimivähemmistöön kuuluvat uiguurit, joiden arkielämää valvotaan tavoilla, joita on vaikea käsittää. Uiguurien liikkumista, käyttäytymistä, ostoksia ja kulutustapoja sekä sosiaalista elämää tarkkaillaan jatkuvasti kameroiden, mobiilisovellusten ja erilaisten fyysisten tarkastusten avulla. Pienetkin poikkeamat, kuten se ettei pidä riittävästi yhteyttä naapureihin, tai se, että ostaa kaupasta liikaa sokeria, voivat aiheuttaa pidätyksen. Sokerista kun voi rakentaa pommin, ja eristäytyminen muista on muuten vain epäilyttävää. Kiina perustelee eksessiivistä valvontaa terrorismin torjunnalla, eikä aio lopettaa ihmisoikeusrikkomuksiaan muiden maiden vaatimuksista huolimatta.

Continue reading

Tiede ja tutkimus muuttuvassa maailmassa

Kalle-Antti Suominen

Turun Yliopistosäätiö jakoi jälleen kerran apurahoja Snellmanin päivänä 13.5.2019 tukeakseen yliopistolla tehtävää tutkimusta. Pidin tilaisuudessa oheisen juhlapuheen, jossa pohdin tieteen ja tutkimuksen olemusta ja merkitystä nykypäivän maailmassa.

Mikä motivoi meitä tutkijoita? Tämä kysymys on hyvin ajankohtainen. Kun katsomme tämän päivän maailmaa, vaikuttaa siltä, että kamppailemme yhä uudestaan jo saavutettujen demokratian, rauhan ja ihmisarvon edistysaskeleiden puolesta. Meitä haastavat myös ympäristökysymykset, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen riittävyys, eli teemme paljon työtä lähinnä itse aiheuttamiemme ongelmien ratkaisemiseksi.

Kuitenkin tutkimus on perinteisesti ollut myös uuden löytämistä. Sitä on vauhdittanut uteliaisuus, ei pelkästään välttämättömyys. Tarkoituksena on katsoa kohti tuntematonta ja lisätä tietomme määrää ja monipuolisuutta. Puuttuuko ajastamme nyt katsominen eteenpäin, ja onko tutkimuksen arvo yhä enemmän vain tunnettujen ongelmien ratkaisussa? Onko nähtävissä oleva lyhyen aikavälin hyöty se merkittävin tekijä, kun päätämme mitä tutkitaan ja millaista tutkimusta rahoitetaan? Ympäröivän yhteiskunnan viesti tuntuu usein viittaavan tähän suuntaan.

Continue reading

Miksi etäkampus Afrikkaan?

Erkki Sutinen

”Tunnen yhden suomalaisen joka vietti Namibiassa vuosikymmeniä”, kertoi pankin harjoittelija siirtäessään vaimoltani lainaamiani euroja namibialaisen vuokraisäntäni tilille Windhoekiin.

Selvisi, että toimihenkilön isoäidin sisko oli ollut Ulla Nenonen, legendaarinen suomalainen lähetystyöntekijä, joka lähti Afrikkaan lähes heti valmistuttuaan Helsingin yliopistosta teologian kandidaatiksi 1960-luvun alussa.

Yli 30-vuotisen työuran Namibiassa tehtyään hän jäi eläkkeelle – ja palasi Namibiaan! Uusi tehtävä kutsui: hän osallistui dhimban kirjakielen kehittämiseen ja raamatunkäännöstyöhön vuodesta 1994 vuoteen 2015 asti. Ulla Nenonen oli silloin yli 80-vuotias.

Kun miettii Ulla Nenosta ja hänen integroitumistaan namibialaisten elämään, sitä miten Ulla ja hänen vuodesta 1870 lähtien Namibiassa toimineet kollegansa ovat jakaneet elämänsä, opiskelleet, opettaneet, tutkineet ja taistelleet namibialaisten rinnalla, ei ole ihme, että namibialaisten odotukset ovat korkealla myös nyt, kun Turun yliopisto avaa ensimmäisenä suomalaisena yliopistona etäkampuksen Afrikassa, Namibian pääkaupungissa Windhoekissa.

Continue reading

Osaammeko kohdata?

Miia Tuominen

Mari Kangasniemi

Asiakkaan hoidon, palvelun ja tuen onnistumisen edellytyksinä ovat ammattilaisten näyttöön perustuva ja ajantasainen osaaminen sekä toimiva palvelujärjestelmä. Nämä luovat perustan, jossa palveluja voidaan toteuttaa asiakaslähtöisesti ja siten myös mahdollistaa asiakkaan osallisuuden toteutuminen.

Kohtaaminen on merkittävä taito kaikille ihmisammateissa toimiville ammattilaisille. Vaikka kohtaaminen on arvo sinänsä, sosiaali- ja terveydenhuollossa sen keskeinen tehtävä on tukea päämäärän eli hoidon ja palvelun tavoitteiden saavuttamista.

Continue reading

Elatusapu ja elatustuki kuuluvat myös köyhimmille lapsille

Mia Hakovirta

Heikki Hiilamo

Merita Jokela

 

 

 

 

 

 

Lasten köyhyys on yleistynyt monissa länsimaissa viime vuosikymmeninä. Siitä kärsivät erityisesti yksinhuoltajaperheet, joista suurin osa on äitien ja lasten muodostamia perheitä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 yhden huoltajan talouteen kuuluvista lapsista reilu viidennes kuului pienituloisiin kotitalouksiin.  Lähes neljännes yksinhuoltajaperheistä saa perustoimentulotukea.

Toimeentulotuki on sosiaaliturvajärjestelmän viimesijainen taloudellinen turva. Sen tarkoituksena on turvata välttämätön toimeentulo niille, joiden tulot jäävät alle yhteiskunnan asettaman minimitason. Nykyinen tapa ottaa huomioon elatusapu ja -tuki toimeentulotuen määrää arvioitaessa heikentää köyhimpien lasten tilannetta.

Continue reading

Pirstaloituvan puoluekannatuksen aikakausi

Markku Jokisipilä

Sunnuntain eduskuntavaalien tulos oli monella tavalla erikoinen. Se muutti poliittisia kannatusrakenteita historiallisella tavalla ja tulee muokkaamaan poliittista kulttuuriamme kohti jotakin aivan uutta. Nyt valittu eduskunta poikkeaa koostumukseltaan ja voimasuhteiltaan täysin kaikista edeltäjistään.

Näyttää siltä, että suurta massakannatusta nauttivien luokkapuolueiden aika on päättynyt. Vuoden 2011 vaalit särkivät kaavan, jossa kolme perinteistä suurta eli SDP, keskusta ja kokoomus ottivat keskenään noin kaksi kolmasosaa äänistä ja 135-145 edustajanpaikkaa. Perussuomalaisten nousun myötä kolmen suuren yhteissaalis putosi vuoden 2011 vaaleissa 121 paikkaan ja vuoden 2015 vielä yhtä vähempään.

Continue reading

Tulevaisuus on edessämme

Tuomas Räsänen

Mietit varmaan, että onpa typerä otsikko. Sori siitä, ja joka tapauksessa syy siihen selviää tuonnempana. Moiset latteudet sitä paitsi sopivat ajankohtaan, niitähän lentelee yhtenään Arkadianmäelle himoavien suista.

Kaikkien latteuksien keskellä on toki ollut ilo havaita, että ilmastosta on puhuttu enemmän kuin koskaan aiemmin. Melkein kaikki tuntuvat olevan hellyttävän yksimielisiä siitä, että ongelma ratkaistaan. Ympäristöhistorioitsijana voisin tietenkin valittaa, että miksi vasta nyt – jos edes nyt.

Jo 1980-luvulla kansainvälinen yhteisö oli neuvotteluissa lähellä sopimusta ilmastoa lämmittävien päästöjen vähentämisestä, ja tieto tarvittavista toimenpiteistä on ollut olemassa siitä lähtien. Nyt ei puhuta kuitenkaan siitä, eikä puhuta siitäkään, että ilmaston varjolla näyttävät muut ympäristömuutokset – niin globaalit kuin lokaalitkin – jäävän unohduksiin, tai niistä puhutaan vain alisteisena ilmastokysymykselle.

Continue reading

Menestyksen vuodet – mitä edessä?

Pentti Huovinen

Kuluneet viisi vuotta ovat olleet lääketieteellisessä tiedekunnassa menestyksen ja muutoksen vuosia. Vuoden 2014 syksyllä dekaanina aloittaessani en olisi uskonut siihen, miten dynaaminen ja tuloksellinen yhteisömme tulee olemaan.

Opiskelijoiden määrä tiedekunnassa on lisääntynyt 15 prosentilla. Väitöskirjoja ja erikoislääkäreitä valmistui viime vuonna kaikkien aikojen ennätysmäärä. Julkaisutoimintamme on lisääntynyt yli 20 prosentilla ja samalla sen laatu on parantunut. Kansainvälisissä vertailuissa sijoitumme kiitettävästi, hoitotieteen ja hammaslääketieteen alueilla jopa maailman terävään kärkeen.

Medisiina D -uudisrakennus otettiin käyttöön keväällä 2018 ja se on jo nyt lunastanut odotukset todellisena synergiatalona. Samaan aikaan professori Eino Kulosen perikunnan ja Putuksen perikunnan antamat lahjoitukset ovat mahdollistaneet tiedekunnan tutkimuslaitteistojen uusimisen. Tiedekuntamme ja koko yliopisto ovat saaneet poikkeuksellisen merkittävää tukea myös lääkintöneuvos Sakari Alhopuron antamista lahjoituksista. Kaikkien näiden lahjoitusten yhteisarvo on useita miljoonia euroja.

Continue reading

Kun sademetsä palaa

Hanna Tuomisto

Sademetsä ei pala, siellähän sataa aina. Mutta nyt Amazonia oli tulessa. Maantien varrella näkyi palojen korventamaa kasvillisuutta niin pitkälle kuin silmä kantoi, ja paikoitellen metsästä nousi savupatsaita. Horisontti peittyi kellanharmaaseen savu-usvaan.

Olimme menossa Paran osavaltiossa Brasiliassa sijaitsevalle biologiselle asemalle selvittämään, mitä kasvilajeja alueen sademetsissä esiintyy. Työ oli osa Turun yliopiston Amazon-tutkimusryhmän toimintaa, jonka pitkäjänteisenä tavoitteena on lisätä ymmärrystä trooppisten sademetsien elonkirjosta eli biodiversiteetistä.

Continue reading

« Older posts