Kategoria: Yhteiskunnallinen vuorovaikutus (page 1 of 8)

Scholars at Risk – huippututkimusta ja humanitaarista apua

Kimi Kärki

Suomalainen yhteiskunta on turvallinen ja kansainvälisesti vertaillen erittäin vakaa. Yliopistollista tutkimusta tehdään kuitenkin paljon maissa, joissa ei ole turvallista toimintaympäristöä; sodat, etniset jännitteet, totalitarismi ja sananvapauden katoaminen ovat valitettavasti arkipäivää ympäri maailmaa.

Esimerkiksi Syyrian konfliktissa ei näy loppupistettä, Turkki on luisunut vainoharhaisen itsevaltaisuuden tielle, Etelä-Amerikassa kuohuu. Yhteiskuntamme voi osaltaan olla paikka, jossa rakennetaan tulevaisuutta ja lievennetään erilaisten konfliktien aiheuttamaa tuskaa. Voimme tiedeyhteisönä edistää sananvapauden leviämistä ja jopa pelastaa ihmishenkiä.

Scholars at Risk (SAR) puolustaa tutkijoita ja muita intellektuelleja, joihin kohdistuu eritasoisia uhkia kotimaassaan, esimerkiksi sotien ja toisinajattelun takia. Verkoston keskeisin toimintamuoto on turvapaikkojen tarjoaminen tutkijoille, jotka joutuvat pakenemaan väkivaltaa ja vainoa. He voivat väliaikaisen rahoituksen ansiota jatkaa tutkimustyötään verkostossa mukana olevissa yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa.

Continue reading

Miksi liikkumattomuus ei liikuta?

Ira Ahokas

Istun kokouksessa kirjoittaen läppärillä ylös muistiinpanoja, kunnes tuhahdan turhautuneena mielessäni. Tiedän, että meistä suomalaisista vain noin joka viides aikuinen liikkuu päivittäin riittävästi. Vähäinen fyysinen aktiivisuus, runsas istuminen ja huono kunto aiheuttavat Suomelle eri laskelmien mukaan 3,2 – 7,5 miljardin vuotuiset kustannukset. Tästä tiedosta huolimatta minä ja monet kollegani istumme paikallamme joka viikko lukuisissa kokouksissa, ja kuljemme työmatkat usein omalla autolla.

Miten arjestamme on tullut fyysisesti näin passiivista?

Continue reading

Yliopistot haluavat rakentaa Suomen hyvinvointia – luvatun rahoituksen toteutuminen on elintärkeää

Suomen ja maailman ongelmat ja ilmiöt ovat monimutkaisia. Tarvitsemme luotettavaa ja laadukasta tutkimusta ja korkeinta koulutusta, jotta voimme ymmärtää maamme ja maailman menoa ja muutoksia kokonaisvaltaisemmin.

Yliopistoilla on kyky vastata maailman viheliäisiin ongelmiin korkealaatuisella tutkimuksella ja asiantuntijoiden koulutuksella. Yliopistot voivat rikkoa yhden totuuden ratkaisumalleja ja putkiajattelua. Tämän me voimme tehdä panostamalla monitieteisyyteen.

Valitettavasti viime vuosina on kuitenkin tuntunut siltä, että tieteellistä, luotettavaa tutkimusta ja korkeinta koulutusta ei enää arvosteta. Olemmeko nyt uppoamassa vielä syvemmälle totuuden jälkeiseen ja vaihtoehtoisten totuuksien, eli valheiden, aikakauteen – ja siinä samalla totuuden jälkeiseen politiikkaan?

Continue reading

Turun yliopisto on alueen suunnannäyttäjä myös tulevaisuudessa

Kalervo Väänänen

Vuoden 2019 kevätlukukausi on saatu nyt lähes päätökseen ja koko henkilöstömme ansaitsee lämpimät kiitokset hyvin suoritetusta työstä. Katsottuani yliopiston alkuvuoden toimintaa kuvaavia indikaattoreita, voin todeta, että jokainen voi hyvillä mielin siirtyä viettämään ansaitsemaansa kesälomaa. Toivottavasti pieni tauko opetuksessa antaa myös aikaa keskittyä omiin tutkimuksiin.

Maamme vastasyntyneen hallituksen koulutus- ja tutkimuslinjaukset ovat kiistatta miellyttävää luettavaa. Koulutus ja tutkimus tunnutaan siinä taas nähtävän sekä itseisarvona että välineenä kehittää suomalaista yhteiskuntaa. Erityisen tervetullut on uuden hallitusohjelman linjaus siitä, että myös maan eri osien alueelliset pitkän ajan työvoimatarpeet huomioidaan päätöksissä.

Continue reading

Ei mitään salattavaa, paljon pelättävää

Liisa A. Mäkinen

“If you have nothing to hide, you have nothing to fear” on usein käytetty argumentti, kun puolustetaan ihmisiin kohdistuvan valvonnan ja tiedonkeruun lisäämistä. Argumentti on kuitenkin paitsi virheellinen myös suorastaan haitallinen, koska se asettuu yksittäisen ihmisen eikä yhteiskunnan tasolle ja siten ohjaa keskustelua väärään suuntaan. Se, onko meillä mitään pelättävää, ei riipu siitä mitä mahdollisesti salaamme, vaan siitä, minkälaisessa yhteiskunnassa ja oikeusjärjestelmässä elämme.

Tämän tietävät hyvin Kiinan suurimpaan muslimivähemmistöön kuuluvat uiguurit, joiden arkielämää valvotaan tavoilla, joita on vaikea käsittää. Uiguurien liikkumista, käyttäytymistä, ostoksia ja kulutustapoja sekä sosiaalista elämää tarkkaillaan jatkuvasti kameroiden, mobiilisovellusten ja erilaisten fyysisten tarkastusten avulla. Pienetkin poikkeamat, kuten se ettei pidä riittävästi yhteyttä naapureihin, tai se, että ostaa kaupasta liikaa sokeria, voivat aiheuttaa pidätyksen. Sokerista kun voi rakentaa pommin, ja eristäytyminen muista on muuten vain epäilyttävää. Kiina perustelee eksessiivistä valvontaa terrorismin torjunnalla, eikä aio lopettaa ihmisoikeusrikkomuksiaan muiden maiden vaatimuksista huolimatta.

Continue reading

Tiede ja tutkimus muuttuvassa maailmassa

Kalle-Antti Suominen

Turun Yliopistosäätiö jakoi jälleen kerran apurahoja Snellmanin päivänä 13.5.2019 tukeakseen yliopistolla tehtävää tutkimusta. Pidin tilaisuudessa oheisen juhlapuheen, jossa pohdin tieteen ja tutkimuksen olemusta ja merkitystä nykypäivän maailmassa.

Mikä motivoi meitä tutkijoita? Tämä kysymys on hyvin ajankohtainen. Kun katsomme tämän päivän maailmaa, vaikuttaa siltä, että kamppailemme yhä uudestaan jo saavutettujen demokratian, rauhan ja ihmisarvon edistysaskeleiden puolesta. Meitä haastavat myös ympäristökysymykset, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen riittävyys, eli teemme paljon työtä lähinnä itse aiheuttamiemme ongelmien ratkaisemiseksi.

Kuitenkin tutkimus on perinteisesti ollut myös uuden löytämistä. Sitä on vauhdittanut uteliaisuus, ei pelkästään välttämättömyys. Tarkoituksena on katsoa kohti tuntematonta ja lisätä tietomme määrää ja monipuolisuutta. Puuttuuko ajastamme nyt katsominen eteenpäin, ja onko tutkimuksen arvo yhä enemmän vain tunnettujen ongelmien ratkaisussa? Onko nähtävissä oleva lyhyen aikavälin hyöty se merkittävin tekijä, kun päätämme mitä tutkitaan ja millaista tutkimusta rahoitetaan? Ympäröivän yhteiskunnan viesti tuntuu usein viittaavan tähän suuntaan.

Continue reading

Miksi etäkampus Afrikkaan?

Erkki Sutinen

”Tunnen yhden suomalaisen joka vietti Namibiassa vuosikymmeniä”, kertoi pankin harjoittelija siirtäessään vaimoltani lainaamiani euroja namibialaisen vuokraisäntäni tilille Windhoekiin.

Selvisi, että toimihenkilön isoäidin sisko oli ollut Ulla Nenonen, legendaarinen suomalainen lähetystyöntekijä, joka lähti Afrikkaan lähes heti valmistuttuaan Helsingin yliopistosta teologian kandidaatiksi 1960-luvun alussa.

Yli 30-vuotisen työuran Namibiassa tehtyään hän jäi eläkkeelle – ja palasi Namibiaan! Uusi tehtävä kutsui: hän osallistui dhimban kirjakielen kehittämiseen ja raamatunkäännöstyöhön vuodesta 1994 vuoteen 2015 asti. Ulla Nenonen oli silloin yli 80-vuotias.

Kun miettii Ulla Nenosta ja hänen integroitumistaan namibialaisten elämään, sitä miten Ulla ja hänen vuodesta 1870 lähtien Namibiassa toimineet kollegansa ovat jakaneet elämänsä, opiskelleet, opettaneet, tutkineet ja taistelleet namibialaisten rinnalla, ei ole ihme, että namibialaisten odotukset ovat korkealla myös nyt, kun Turun yliopisto avaa ensimmäisenä suomalaisena yliopistona etäkampuksen Afrikassa, Namibian pääkaupungissa Windhoekissa.

Continue reading

Osaammeko kohdata?

Miia Tuominen

Mari Kangasniemi

Asiakkaan hoidon, palvelun ja tuen onnistumisen edellytyksinä ovat ammattilaisten näyttöön perustuva ja ajantasainen osaaminen sekä toimiva palvelujärjestelmä. Nämä luovat perustan, jossa palveluja voidaan toteuttaa asiakaslähtöisesti ja siten myös mahdollistaa asiakkaan osallisuuden toteutuminen.

Kohtaaminen on merkittävä taito kaikille ihmisammateissa toimiville ammattilaisille. Vaikka kohtaaminen on arvo sinänsä, sosiaali- ja terveydenhuollossa sen keskeinen tehtävä on tukea päämäärän eli hoidon ja palvelun tavoitteiden saavuttamista.

Continue reading

Elatusapu ja elatustuki kuuluvat myös köyhimmille lapsille

Mia Hakovirta

Heikki Hiilamo

Merita Jokela

 

 

 

 

 

 

Lasten köyhyys on yleistynyt monissa länsimaissa viime vuosikymmeninä. Siitä kärsivät erityisesti yksinhuoltajaperheet, joista suurin osa on äitien ja lasten muodostamia perheitä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 yhden huoltajan talouteen kuuluvista lapsista reilu viidennes kuului pienituloisiin kotitalouksiin.  Lähes neljännes yksinhuoltajaperheistä saa perustoimentulotukea.

Toimeentulotuki on sosiaaliturvajärjestelmän viimesijainen taloudellinen turva. Sen tarkoituksena on turvata välttämätön toimeentulo niille, joiden tulot jäävät alle yhteiskunnan asettaman minimitason. Nykyinen tapa ottaa huomioon elatusapu ja -tuki toimeentulotuen määrää arvioitaessa heikentää köyhimpien lasten tilannetta.

Continue reading

Pirstaloituvan puoluekannatuksen aikakausi

Markku Jokisipilä

Sunnuntain eduskuntavaalien tulos oli monella tavalla erikoinen. Se muutti poliittisia kannatusrakenteita historiallisella tavalla ja tulee muokkaamaan poliittista kulttuuriamme kohti jotakin aivan uutta. Nyt valittu eduskunta poikkeaa koostumukseltaan ja voimasuhteiltaan täysin kaikista edeltäjistään.

Näyttää siltä, että suurta massakannatusta nauttivien luokkapuolueiden aika on päättynyt. Vuoden 2011 vaalit särkivät kaavan, jossa kolme perinteistä suurta eli SDP, keskusta ja kokoomus ottivat keskenään noin kaksi kolmasosaa äänistä ja 135-145 edustajanpaikkaa. Perussuomalaisten nousun myötä kolmen suuren yhteissaalis putosi vuoden 2011 vaaleissa 121 paikkaan ja vuoden 2015 vielä yhtä vähempään.

Continue reading

« Older posts