Kevon tutkimusasemalla on merkittävä rooli pohjoisimmassa Lapissa

Turun yliopiston hallitus vieraili Kevon tutkimusasemalla elokuun loppupuolella, Utsjoen kunnan vieraana sekä Saamelaiskäräjillä Inarissa. Sekä Utsjoella että Inarissa tapaamiset olivat hyvin vapaamuotoisia ja rentoja. Keskusteluja käytiin Kevon tutkimusaseman historiasta, nykypäivästä ja tulevaisuudesta.

Lapin tutkimuslaitos Kevo on palvellut tutkimusta etenkin Turun yliopistossa lähes seitsemänkymmenen vuoden ajan. Tutkimuslaitos on yliopistolle erittäin tärkeä, sillä asema mahdollistaa hyvin pitkät tutkimussarjat sekä monitieteisen yhteistyön ja kohtaamiset.

Turun yliopisto on kahdeksan tiedekunnan suuri, monitieteinen yliopisto, jonka tieteelliset intressit ulottuvat luonnon tutkimuksesta kulttuurien tutkimukseen ja syöpätutkimuksesta yhteiskuntatieteisiin. Luonto muuttuu pohjoisessa nopeasti, mistä syystä sen tutkimus on juuri nyt erittäin kriittistä. Samalla tavalla on tärkeää tutkia myös pohjoisen asukkaiden elämän muuttumista.

Tämän monialaisen tutkimuksen edellytysten parantamiseksi ja ajantasaistamiseksi Turun yliopisto kehittää parhaillaan tutkimusasemaa aktiivisesti. Asemalla on ollut käynnissä mittavia rakennustöitä, sillä yliopisto investoi parhaillaan aseman perusparannuksiin ja infrastruktuurin kehittämiseen kolmisen miljoonaa euroa.

Tutkimusasema on Turun yliopiston näkökulmasta myös monien mahdollisuuksien kehto. Asema voisi tarjota tilaisuuksia esimerkiksi tiedematkailun kehittämiseen – kunhan tutkimustoiminnan vaatimukset huomioidaan. Tiedematkailun potentiaali olisi myös tunnistettava kunnassa yhtenä veto- ja pitovoimatekijänä sekä luontoarvojen ja saamelaiskulttuurin tunnettuuden lisääjänä.

Myös Saamelaiskäräjiä kiinnostaa kehittää arktista tutkimusta Kevon tutkimusasemalla yhdessä Turun yliopiston ja Utsjoen kunnan kanssa. Ilmastonmuutos ja luontokato vaikuttavat merkittävästi kaikkiin saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin. Saamelaisyhteisöllä on tarvetta esimerkiksi ilmastonmuutoksen sopeutumisohjelmalle kaikkien perinteisten elinkeinojen näkökulmasta. Yhteistyöllä pystyttäisiin yhdistämään tutkittua tietoa ja perinteistä tietoa sopeutumisen pohjaksi.

Utsjoen kunnassa asuvat lapset ja nuoret ovat etuoikeutetussa asemassa, sillä he pääsevät omassa kunnassa tutustumaan tieteen ja tutkimuksen tekemiseen, kunhan vain me aikuiset ymmärrämme tämän potentiaalin. Utsjokisuun koulun ja Saamelaislukion edessä olevat tyrnit ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka yksinkertaisesti tutkimus voidaan tuoda osaksi lasten ja nuorten arkea.

Oppilaitosyhteistyö Turun yliopiston kanssa luo myös Saamelaislukiolle mahdollisuuden kehittää omaa opetustarjontaansa esimerkiksi arktisen alueen biologiaan. Siksi onkin hienoa, että yliopisto näkee yhteistyön Utsjoen toimijoiden kanssa tärkeänä. Yliopistolla on paljon annettavaa, kuten mittava Avoimen yliopiston opintotarjonta, ja tarjonnan hyödyntäminen vaikkapa kouluopetuksessa on mahdollista.

Yliopistolla toivotaankin, että yhteistyö Utsjoen ja utsjokelaisten yrittäjien ja yrittäjämielisten kanssa jatkuu ja että aseman toimintaa voidaan kehittää myös paikallisin voimin.

Marjo Kaartinen, rehtori, Turun yliopisto
Päivi Kontio, kunnanjohtaja, Utsjoen kunta
Pirita Näkkäläjärvi, puheenjohtaja, Saamelaiskäräjät