Yliopistot ovat Varsinais-Suomen innovaatiovetureita
Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkimuspalveluiden johtajat Teija Kekonen ja Mats Lindfelt kuvasivat Turun Sanomissa 19.3.2025, miten turkulaisten yliopistojen kansainvälinen tutkimusrahoitus on kasvanut merkittävästi. Vuosittainen EU-rahoitus on kuluvalla tutkimusrahoituskaudella peräti kolminkertaistunut.
Vahvan kehityksen myötä Varsinais-Suomen korkeakouluista on tullut tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vetureita. Korkeakoulujen yhteenlasketut tki-panostukset ovat kasvaneet niin, että Varsinais-Suomi on tällä mittarilla ohittanut Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan kivuten maakunnista toiseksi Uudenmaan jälkeen.
Saavutus on merkittävä. Syistä kannattaa erikseen mainita Turun yliopiston elinkeinoelämän ja ympäröivän yhteiskunnan tuella laajentunut teknillis-tieteellinen toiminta. Laajennus on jo nyt osoittautunut menestykseksi. Mikä ilahduttavinta, kansainvälinen rahoitus on kasvanut kaikissa tiedekunnissamme. Positiivinen kehitys näkyy myös alueen muissa korkeakouluissa.
Valitettavasti Varsinais-Suomi ei kokonaisuudessaan ole vielä onnistunut saavuttamaan verrokkimaakuntiaan, koska elinkeinoelämän tki-panostukset ovat edelleen huomattavasti vaatimattomammat kuin Tampereen ja Oulun seuduilla. Syitä tähän on yritetty selvitellä, ja ainakin osaajapula sekä asenteisiin liittyvät seikat on nostettu esiin.
Korkeakoulutuksen merkitys korostuu näiden haasteiden ratkaisemisessa. Koulutusmäärien kasvattamisen ohella kehitämme opetustamme laadullisesti muun muassa lisäämällä entisestään yhteistyötä kumppaniemme kanssa ja kiinnittäen erityistä huomiota kansainvälisten opiskelijoidemme kotouttamiseen ja työllistymiseen.
Koulutuksen ja tutkimuksen ohella panostamme vahvasti myös tutkimustulosten kaupallistamiseen. Turun yliopisto onkin kansallisella tasolla vahva innovaatiotoimija.
Maisteri Johanna Reiman kirjoitti Turun Sanomissa 29.3.2025 erityisesti teknillis-luonnontieteellisen sekä terveysalan innovaatiotoiminnasta pääkaupunkiseudun yliopistoissa. Helsingin yliopisto on resursseiltaan selkeästi maan suurin. Aalto-yliopisto on kooltaan ylivertainen teknillisen alan toimija, joka perustettiin nimenomaan vastaaman elinkeinoelämän tarpeisiin.
Saattaa tulla joillekin yllätyksenä, että innovaatiotoiminnan saralla Turun yliopisto kilvoittelee tiukasti Helsingin yliopiston kanssa valtakunnan kakkostilasta. Yhdenmukaisten tilastojen puute estää tarkan vertailun, eikä se liene muutoinkaan tarkoituksenmukaista. Kuitenkin tosiasia on, että vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle on tänä päivänä erittäin vahva elinkeinotoiminnan kehittäjä ja uuden kasvun luoja.
Esimerkiksi myönnettyjen patenttien määrässä Turun yliopisto on kakkonen heti Aalto-yliopiston jälkeen, immateriaalioikeuksien myynti- ja lisenssisopimusten määrässä jopa ykkönen. Näissä sopimuksissa liikkuvan rahan määrää ei tilastoida vertailukelpoisesti pääkaupunkiseudulla, mutta muuhun maahan nähden Turun yliopisto on selkeästi suurin. Vuosituotot ovat selkeässä kasvussa ja viime vuonna ne ylittivät jo miljoonan euron rajan.
Uusia tutkimuslähtöisiä yrityksiä syntyy Turun yliopistossa nykyään vuosittain keskimäärin nelisen kappaletta, mikä on samaa luokkaa Helsingin yliopiston kanssa. Aalto-yliopiston luku on hieman korkeampi.
Vaikka opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmalli luo yliopistojen välille kilpailuasetelman, yliopistot tekevät paljon yhteistyötä sekä keskenään että yritysten kanssa. Parhaimmillaan yhteistyö tuottaa paitsi erinomaista tiedettä, myös menestyviä yrityksiä. Yliopistoyhteistyö on monien kansainväliseen menestykseen ponnistaneiden yritysten taustalla.
Kansainvälisen tason huippututkimus ja laadukas korkeakoulutus ovat Suomen menestyksen perusta. Osana kansallista tki-strategiaa yliopistot tekevät parhaansa elinkeinoelämän menestyksen eteen ja kehittävät myös innovaatiotoimintaansa jatkuvasti. Menestys osoittaa, että yliopistojen ponnistelut ja veronmaksajien rahat eivät ole menneet hukkaan.
Yliopistojen perusrahoituksesta on pidettävä kiinni, ja korkeakoulutuksen lisääminen koulutustason nostamiseksi voi onnistua vain turvaamalla riittävä lisärahoitus. Ilman koulutusta ja perustutkimusta ei synny innovaatioita ja kansainvälisiä menestystarinoita.
Kirjoittaja on Turun yliopiston vararehtori.