Rankingien mahdollisuudet yliopiston asemoinnin ja strategisen työn apuvälineinä

Rankingit eli yliopistovertailut tarjoavat maailmanlaajuisen näkymän yliopistoihin. Rankingit mahdollistavat hyödyllisen, mutta myös kiistanalaisen tavan vertailla yliopistoja useiden mittarien avulla. Useat rankingtoimistot julkaisevat yliopistovertailunsa vuosittain ja ne ovat monelle lähde, josta haetaan tietoa yliopistoista. Rankingtoiminta on laajentunut viime vuosina ja perinteisten vertailujen rinnalle on tullut mm. tieteenalakohtaisia vertailuja sekä kestävään kehitykseen liittyviä vertailuja.

Tunnetuimpia ja pitkäaikaisimpia rankingtoimijoita ovat mm. Shanghai-ranking (ARWU), THE World University Ranking (THE) ja QS World University Ranking (QS). ARWU julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2003 ja siinä arvioidaan yliopistoja muun muassa Nobelin palkintojen, tieteellisten julkaisujen ja viittausten perusteella. THE ja QS aloittivat toimintansa yhdessä vuonna 2004, mutta erkaantuivat eri toimijoiksi vuonna 2010. THE keskittyy laajempaan joukkoon mittareita liittyen mm. tutkimukseen, opetukseen ja kansainvälistymiseen. QS:n keskeisiä mittareita ovat tutkimuksen vaikuttavuuden lisäksi akateemisille toimijoille ja työnantajille suunnatut mainekyselyt sekä kansainvälisyys.

Rankingeihin suhtautuminen on sekä myönteistä että kielteistä. Parhaimmillaan rankingit edistävät yliopistojen tunnettuutta ja tarjoavat maailmanlaajuisen esittelyn ja vertailun korkeatasoisiin yliopistoihin. Rankingit lisäävät korkeakoulujen välistä positiivista kilpailua. Toisaalta niitä on myös kritisoitu esim. läpinäkymättömyydestä. Rahalla saa ja hevosella pääsee -sanonta pätee myös rankingeihin – jos haluaa saada rankingtulosten taustalla olevaa lisädataa käyttöönsä, siitä joutuu pulittamaan sievoisen summan. Lisädatan avulla voi mm. selvittää ranking-tulosten taustalla olevia tekijöitä tarkemmin. Meillä Turun yliopistossa rankingtulosten analysointi perustuu ainoastaan kaikille avoimeen rankingtoimistojen sivuilla esitettyyn tietoon.

Rankingtoimistot päättävät valitsemiensa mittareiden painoarvot sijoitusten laskennassa, eivätkä useimmiten suhteuta tuloksia yliopistojen kokoon. Rankingeissa siis vertaillaan erityyppisiä yliopistoja keskenään samoin arviointiperustein.  Kuitenkin monet yliopistot rankingeihin vuosi vuodelta osallistuvat, ehkäpä juuri siksi, että ne pitävät omalta osaltaan yliopistojen tunnettuutta yllä ja niiden toivotaan houkuttelevan uusia lahjakkaita osaajia juuri omaan yliopistoon. Rankingit myös kannustavat yliopistoja yhteistyöhön ja kansainväliseen verkostoitumiseen.

Rankingeista puhuttaessa nousevat väistämättä esiin tietyt yliopistot, jotka näkyvät vertailujen kärjessä vuodesta toiseen. Harvard, MIT, Stanford, Oxford ja Cambridge ovat esimerkkejä yliopistoista, jotka luovat monelle mielikuvan huipputason osaamisesta. Onko siis pienemmillä yliopistoilla edes mahdollisuutta tavoitella vertailujen kärkipaikkoja ja kilpailla tällaisten ”huippuyliopistojen” valtavaa volyymia vastaan nykyisillä arviointikriteereillä? Ja entä miten loppujen lopuksi käy amerikkalaisten ja eurooppalaisten yliopistojen, kun aasialaiset yliopistot vahvistavat asemaansa? Maailmanlaajuinen demografinen muutos yhdessä taloudellisten resurssien kanssa vaikuttaa yliopistojen rankingsijoituksiin nyt ja tulevaisuudessa.

Turun yliopistossa rehtori linjaa ja strategisen ohjauksen yksikkö vastaa rankingtoiminnasta. Rankingtoimistoille toimitettavat tiedot perustuvat suurelta osin meillä tehtävään tutkimukseen ja opetukseen sekä niiden vaikuttavuuteen, mikä on pitänyt Turun yliopiston vahvasti mukana  rankinglistauksissa. Rankingien tiedontoimituksissa teemme sisäistä yhteistyötä akateemisen henkilöstömme ja hallinnonyksikköjemme kanssa esimerkiksi kerättäessä tutkimukseen, opiskelijoihin, henkilöstöön, talouteen ja kestävään kehitykseen liittyviä tietoja.

Uusien rankingtulosten julkaisun yhteydessä teemme strategisen ohjauksen yksikössä mittarikohtaista analyysiä siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet yliopistomme sijoitukseen kunakin vuonna. Olemassa olevat ajantasaiset tiedot sijoituksistamme ja niihin vaikuttavista arviointimittareista painoarvoineen ovat yliopistolaisten katsottavissa rankingien intranetsivustolla ja ne perustuvat kaikille avoimeen rankingtoimistojen sivuilla esitettyyn tietoon. Kehitämme edelleen yliopistomme rankingtyötä, jotta sitä voidaan entistä paremmin hyödyntää mm. strategiamme toteutumisen seurannassa.

Yhteistyössä yliopiston viestinnän kanssa rankingeista uutisoidaan säännöllisesti yliopistoyhteisössä ja niitä hyödynnetään yliopistomme näkyvyyden lisäämisessä kansallisesti ja kansainvälisesti. Rankingien puitteissa tehdään yhteistyötä myös muiden kotimaisten yliopistojen sekä itse rankingtoimistojen kanssa. Tulevaisuudessa rankingit tulevat mitä todennäköisimmin jatkamaan vaikutustaan yliopistokentässä ja tarjoamaan informatiivisen lisävälineen tuleville ja nykyisille yliopistolaisille ja yhteistyökumppaneille tutustua eri yliopistoihin.  More Than Our Rank -aloite, johon Turun yliopisto on liittynyt, omalta osaltaan laajentaa näköalojamme vastuulliseen rankingtoimintaan.

Kirjoittajat: 

Pirkko Mäenpää, tutkimusasiantuntija, yliopiston strategisen ohjauksen yksikkö

Ilona Tuominen, kehittämisasiantuntija, yliopiston strategisen ohjauksen yksikkö