Kategoria: Uncategorized

Tämän tehtävän tarkoituksena oli luoda posteri aiheesta Minä, viestinnän ammattilainen.

Lähteet:

Yhteisöviestinnän harjoituskurssin luentodiat

Tämän harjoituksen jälkeen
• tiedän… miten posteri tehdään ja mitä sen tekemisessä pitää huomioida
• ymmärrän… viestintäalan monimuotoisuuden
• voin soveltaa oppimaani… käytännössä
• huomasin eroja ja yhtäläisyyksiä /tai pohdin… yhtäläisyyttä viestinnän ja markkinoinnin välillä

Tämän harjoituksen tarkoituksena oli seurata Turun yliopiston viestintää ajalla 1.1.2022-28.2.2022. Tarkasteltaviksi viestikanaviksi valikoitui yliopiston intranet sekä sosiaalinen media Instagramin ja Facebookin osalta.

Megatrendit yliopiston viestinnässä

Tämän päivän megatrendeiksi voidaan nimetä ekologisuus ja ilmastonmuutos, väestön muutos, talouden kehittyminen sekä digitalisaatio ja teknologian kasvaminen siten, että se integroituu yhä vahvemmin osaksi ihmisten arkea.

Nämä megatrendit näkyvät yliopiston viestintäkanavissa eri tavoin. Esimerkiksi yliopiston Facebook-julkaisuissa käsitellään ekologisuuteen sekä teknologiaan liittyviä asioita. Jos verrataan yliopiston Facebook-julkaisuja sen Instagram-julkaisuihin, ovat julkaisut teemoiltaan erilaisia. Instagramissakin on kuitenkin nähtävissä digitalisaation ja teknologian megatrendit. Julkaisuissa kerrotaan muun muassa virtuaalisista infotilaisuuksista ja yleisesti ottaen informaatio liittyen opintoihin sekä yliopistoelämään on vahvasti sidoksissa digitaalisuuteen. Podcastit ja erilaiset julkaisusarjat ovat käytännössä kaikki verkossa, mikä kertoo osaltaan digitalisaatiosta ja teknologian sulautumisesta osaksi ihmisen arkea.

Julkaisuissa näkyy myös väestön monimuotoistuminen: jokainen julkaisu on vähintään sekä suomeksi että englanniksi, toisinaan myös ruotsiksi. Aiheina saattaa olla erilaisuudet liittyen kulttuureihin tai sopeutumiseen suomalaiseen yliopistoon. 

Yliopiston intranetissä julkaisut tai tiedotteet ovat sosiaalisen median julkaisuihin verrattuna asiapitoisempia ja -tyylisempiä. Megatrendien läsnäolo on kuitenkin havaittavissa myös intranetin uutisissa; aiheet käsittelevät muun muassa aineiston digitointia sähköisiin arkistoihin, etäyhteyksin järjestettäviä kursseja sekä muun muassa tohtorinkoulutuksen digitaalisia työkaluja. Megatrendien osalta voidaan sanoa, että yliopisto noudattelee pitkälti yhteiskunnassa yleisesti vallallaan olevaa linjaa. Tiede ja yliopiston toiminta vaikuttaa olevan suuntautunut kestävään kehitykseen sekä teknologian hyödyntämiseen.

Maine ja brändi yliopiston viestinnässä

Mainetyö ja brändin huomioiminen viestinnässä ovat tärkeitä asioita, joita silmällä pitäen yliopiston on eri kanavissa sisältöä tuotettava. Maineen ja brändin yhteydessä on käytetty tehokkaasti hyödyksi muun muassa tarinallistamista. Tämä näkyy etenkin yliopiston Instagram-sivuilla, joissa tietyin väliajoin utulähettiläiksi kutsutut opiskelijat kertovat arjestaan ja siitä miten ovat päätyneet opiskelemaan Turun yliopistoon. Henkilökohtaisten tarinoiden houkuttavuutta osataan hyödyntää oikeassa kanavassa (potentiaaliset tulevat opiskelijat seuraavat sosiaalisen median kanavista varmasti eniten Instagramia) ja etenkin Instagram vaikuttaisi suuntautuneen pääasiassa brändin vahvistamiseen sekä mielikuvan luomiseen yliopistosta hyvänä opiskelupaikkana.

Facebookissa julkaisujen kohderyhmä on toinen – ja sitä myöten aiheetkin ovat erilaisia. Facebookissa julkaisut ovat keskittyneet enemmän tieteellisten uutisten, tutkimusten tai apurahauutisten julkaisemiseen. Tämänkaltaiset julkaisut lisäävät yliopiston uskottavuutta tiedeyliopistona sekä luotettavana yhteiskunnallisena instituutiona.

Intranet on nimensä mukaisesti yliopiston sisäinen verkko, jolloin pääasiallinen kulma julkaisuihin ei liene ulkoisessa viestinnässä ja maineen ja brändin vahvistamisessa. Kuitenkin huolimatta siitä, että se on sisäisen viestinnän kanava, on silläkin roolinsa asiassa. Jokainen yhteisön edustaja on myös maine- ja brändilähettiläs, minkä vuoksi sisäinen viestintä on myös tärkeä tekijä.

Siinä missä yliopiston muissa viestintäkanavissa visuaalisuudella on oma osansa, ovat intranetin uutiset ulkoasultaan pelkistettyjä ja koostuvat pääosin pelkästä tekstisisällöstä. Tämä saattaa ns. raskauttaa uutisten lukemista jonkin verran. Toisaalta tekstit ovat useimmiten pituudeltaan lyhyehköjä. 

Yliopiston viestintäkanavia tarkastellessa tulee selväksi, miten yliopisto on osa yhteiskuntaa ja heijastelee siinä tapahtuvia muutoksia ja (mega)trendejä. Viestintä on monikanavaista ja kanavakohtaisesti räätälöityä ja valjastettu palvelemaan monia tarkoituksia: rakentamaan ja vahvistamaan brändiä ja mainetta, edesauttamaan opiskelija- ja työntekijärekrytointia, välittämään ajankohtaistietoa sekä toimimaan tieteellisen ja tutkitun tiedon jakajana.

Lähteet

Yhteisöviestinnän harjoituskurssin luentodiat

Tämän harjoituksen jälkeen
• tiedän… että yliopisto toteuttaa erilaista viestintää kanavasta riippuen
• ymmärrän… viestinnän eri osa-alueita
• voin soveltaa oppimaani… käytännön työssä
• huomasin eroja ja yhtäläisyyksiä /tai pohdin… eroja ja yhtäläisyyksiä eri viestintäkanavissa

Tässä harjoituksessa oli tarkoituksena harjoitella sekä videon kuvaamista että editoimista. Käsittelemme videossamme kriisiviestintää kolmen napakan näkökulman kautta.

Tämän harjoituksen jälkeen
• tiedän… mitä kaikkea kriisiviestinnässä on huomioitava
• ymmärrän… kriisiviestintäsuunnitelman sekä ennaltaehkäisevän toiminnan tärkeyden
• voin soveltaa oppimaani… viestintäsuunnitelmaa tehdessä
• huomasin eroja ja yhtäläisyyksiä /tai pohdin… suunnitelmallisuuden tärkeyttä viestinnässä

Tämänkertaisen harjoituksen aiheena oli luoda infograafi. Infograafi on visuaalinen esitys, jonka tarkoitus on tarjota informaatiota jostain tietystä aiheesta visuaalisessa muodossa. Luomani infograafi pyrkii vastaamaan kysymykseen siitä, mitä tarkoitetaan organisaation maineella ja mikä on yhteisöviestinnän rooli mainetyössä. Tavoitteeni oli saada esityksestä pelkistetty, selkeä ja yksinkertainen – toivottavasti onnistuin siinä!

Lähteet:

Yhteisöviestinnän harjoituskurssin luentodiat

SOSIAALINEN MEDIA JA ORGANISAATION MAINE – Case Rikosseuraamuslaitos. Pro gradu -tutkielma 2015. Tampereen yliopisto.

Tämän harjoituksen jälkeen
• tiedän… miten infograafi tehdään
• ymmärrän… visuaalisuuden tärkeyden infograafissa
• voin soveltaa oppimaani… kun työssäni tarvitsen Canvaa tai infograafia
• huomasin eroja ja yhtäläisyyksiä /tai pohdin… tekstuaalisen sekä visuaalisen sisällön välistä suhdetta

Tämänkertaisen tehtävän aiheena oli valita jokin symbolinen kuva ja tehdä siitä kuva-analyysi. Olin sattumalta törmännyt Twitterissä postaukseen, jossa oli esitetty rinnan vanha pihakadun liikennemerkki ja sen uudistunut versio. Kuva muistui mieleeni, minkä vuoksi päätin hyödyntää pihakatu-liikennemerkin vanhaa versiota tässä analyysissä. 

Pihakatu-liikennemerkin ensisijainen tarkoitus on välittää informaatiota. Tämä selittänee myös kuvan yksinkertaisen ja pelkistetyn ulkoasun. Tämän vuoksi myös kuvan hahmojen kehonkielen tulkitseminen on haasteellista. Onkin kenties paikallaan kysyä, onko hahmoilla mitään varsinaista kehonkieltä. Ottaen huomioon kuvan käyttötarkoituksen uskaltaisin väittää, ettei hahmojen kehonkieleen sisälly mitään ns. tulkittavaa. Kuvan tarkoitus on välittää informaatiota tehokkaasti ja yksiselitteisesti, minkä vuoksi tämänkaltainen – käyttötarkoitus huomioon ottaen tarpeeton – symboliikka on kenties täysin tietoisestikin jätetty pois.

Kuvan värit

Kuvassa on väreinä sinistä ja valkoista. Kontekstista riippuen nämä värit voitaisiin tulkita monella eri tavalla – kuten esimerkiksi isänmaallisuuden tai suomalaisuuden kulmasta – mutta tässä asiayhteydessä sininen ja valkoinen väri kertovat enemmän siitä, että viesti, joka kuvan on tarkoitus lähettää, ei anna suoranaista varoitusta tai rajoita mitään. Sininen väri viestii ennemminkin kehotusta noudattaa tiettyä ohjeistusta (ajonopeuden laskemista sopivaksi ko. ympäristöön jne.) Koska länsimaissa sinisen värin koetaan edustavan järkeä ja turvallisuutta, on värin käyttäminen tässä liikennemerkissä siten perusteltua. Valkoisen värin taustalla ei sitä vastoin välttämättä ole sen suurempaa syytä; kyse saattaa olla vain sen hyvästä ja selkeästä erottuvuudesta sinistä taustaa vasten.

Dynaamisuus sekä elementtien valtasuhteet kuvassa

Kuvan elementtien valtasuhteet ovat kiinnostava aihe. Liikennemerkit eivät ehkä ole kaikkein hedelmällisin kohde tällaisessa pohdinnassa, mutta toisaalta tässäkin kuvassa on havaittavissa ainakin jonkinlaista symboliikkaa. Kuvan lapsi on esitetty pienikokoisena suhteessa jalankulkijaan, joka on lasta selkeästi isokokoisempi mies. Miehen hahmo näyttäisi olevan suhteellisen reippaassa askelluksessa ja sen liike suuntautuu eteenpäin – oikealle, mikä länsimaalaisessa ajattelussa mielletään eteenpäin menemiseksi. Pienikokoisempi lapsi taas liikkuu pallon perässä vasemmalle, eli länsimaalaisen ajattelun mukaan taaksepäin. Kuvassa ei siis ole mitään selkeää, vain yhteen suuntaan suuntautuvaa liikettä. Tietynlainen valtasuhde siis kuvassa olevien hahmojen välille rakentuu; mies on selkeästi kulkemassa rivakasti eteenpäin, ja esimerkiksi mahdollisen yhteentörmäyksen sattuessa olisi luonnollisesti vahvempi osapuoli.

Oman tulkintani mukaan nämä seikat eivät kuitenkaan sisällä mitään syvempää merkitystä. En usko, että liikennemerkin suunnittelussa on pyritty tuomaan esille lapsen ja miehen välisiä valtasuhteita, vaikka ne toisaalta implisiittisesti ovatkin kuvassa läsnä. Hahmojen asettelussa kyse saattaa olla ennemminkin symmetriasta, jonka nämä kaksi vastakkaista hahmoa muodostavat.

Kuvan rajaus

Kuva on hyvin pelkistetty esitys (kuvitteellisesta) pihatiemiljööstä. Edellä mainittujen lapsi- ja mieshahmojen lisäksi kuvassa on auto ja talo, jotka oman tulkintani mukaan eivät palvele mitään suurempaa tarkoitusperää. Nähdäkseni niiden tarkoitus on vain ns. paikallistaa liikennemerkki johonkin miljööhön; pihatielle tai pihakadulle, jossa on leikkiviä lapsia ja jalankulkijoita. Auto ja talo siis symboloivat pääasiassa asuinaluetta vahvistaen liikennemerkin kontekstia.

Itsereflektio

Tämän harjoituksen jälkeen

• Tiedän kuvien tulkitsemisen perusteet.
• Ymmärrän, että kuviin saattaa kätkeytyä monitasoisia merkityssisältöjä.
• Voin soveltaa oppimaani työelämässä.
• huomasin eroja ja yhtäläisyyksiä /tai pohdin yhtäläisyyksiä kuvien tulkitsemisen sekä kirjallisuuden tulkitsemisen välillä.

Lähteet:

STT Viestintäpalvelut: Matka kuvien ytimeen (Viitattu 26.1.2022)

Luentodiat

Tarkoituksena tässä harjoituksessa oli tarkastella viestinnällista tilannetta vastuullisuuden näkökulmasta. Kullakin kurssilaisella oli valittavana omat caset, joihin tuli perehtyä tarkemmin ja joista koostettiin 1-2 dian esitys. Oma caseni käsitteli toimeksiantajan sekä viestinnän ammattilaisen rooleja ja vastuita maksetun sisällön suhteen. Tässä alla on vielä nähtävissä koostamani diaesitys kyseisestä tapauksesta:

Ja lopuksi vielä itsereflektio tiedon portaiden muodossa:

Tämän harjoituksen jälkeen

• Tiedän, mitkä ovat viestinnän eettiset säännöt.
• Ymmärrän, että väärän tiedon leviämistä ei voi välttämättä täysin peruuttaa tai estää, vaikka virheen korjaisikin.
• voin soveltaa oppimaani käytännössä.
• huomasin eroja ja yhtäläisyyksiä /tai pohdin yhtäläisyyksiä kaikkien käsiteltävien casejen välillä. Kaikissa oli yhtymäkohtia vastuullisuuden ja eettisyyden saralla.

Mitä merkitsee viestinnän muutos? Mitä tulee tulevaisuudessa tapahtumaan viestinnälle? Mitä viestintä ylipäätään on ja kenen vastuulla se on?

Viestintä on perinteisesti jaoteltu sisäiseen ja ulkoiseen viestintään sekä tiedotukseen. Nykyisin on kuitenkin alettu puhua työyhteisöviestinnästä. Kieli kehittyy käsi kädessä muun maailman kanssa ja tässäkin tapauksessa uusi termi kertoo muutoksesta, joka alalla on tapahtunut. Viestintää on alettu yhä selkeämmin tarkastella monitahoisena ilmiönä, joka elää ja hengittää niin työyhteisön sisällä kuin sen ulkopuolellakin. 

”Viestintä on virtaa. Se on alati liikkeessä oleva entiteetti, paikkaan ja aikaan sitomaton ilmiö, dynaaminen eikä täysin kenenkään hallittavissa.”

Globalisaatio ja digitalisaatio – saman ilmiön kaksi puolta?

Viestinnän muutoksen taustalla vaikuttavat monet seikat. Globalisaatio, digitalisaatio, informaation jatkuva tulva sekä yhteisöjen ja organisaatioiden kasvava trendi matalahierarkisuuden suhteen ovat vain muutamia tekijöitä, jotka tuottavat muutosta. 

Moni muutosta aiheuttanut seikka on tuonut mukanaan niin hyvää kuin pahaa. Globalisaatio on antanut meille innovaatioita, ideoita ja monikulttuurisuutta. Samalla se on tuonut muassaan maailmalta ongelmia, kuten maailmanlaajuisen koronapandemian. 

Pandemiakin on sekä ottanut että antanut: se on asettanut viestinnälle uusia vaatimuksia ja haasteita. Viestijöiden työkuorma on kasvanut, vaikka samalla pandemia on myös nostanut viestinnän arvostusta, mikä näkyy muun muassa viestijöiden mediaanipalkan nousussa.

Digitalisaatio on kiinteästi sidoksissa globalisaatioon. Digitalisaatio on tasa-arvoistava tekijä, sillä se antaa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet viestiä – ainakin teoriassa. Sen myötä viestinnässä on uudella tavalla korostunut julkisuuden sekä ajattomuuden aspektit. Julkisuuden myötä myös avoimuuden ja läpinäkyvyyden vaatimukset kasvavat. Ajattomuus merkitsee sitä, että viestit eivät nuku; viestintä on taukoamatonta virtaa.

Viestintä muuttuu siinä missä maailmakin

Viestintä nähdään yhä vahvemmin myös niin johdon kuin muidenkin yhteisön jäsenten velvollisuutena. Voi olla viestinnän asiantuntijan työ tiedottaa, mutta koko henkilöstön vastuulla on viestiä. 

Viestintä on saanut muutoksen tiimellyksessä perinteisen tiedottamisen rinnalle uuden aluevaltauksen. Viestintä ja markkinointi ovat yhä enenevissä määrin saumattomia ja limittäisiä ilmiöitä. Molemmat osallistuvat vahvasti brändin rakentamiseen, organisaation tarinankerrontaan, työnantajamielikuvaan, mainontaan ja markkinointiin. Tämä monialaistaa ja -tieteellistää viestintäammattilaisen osaamisedellytyksiä. Toisaalta se mahdollistaa viestintäalalle astumisen monenlaisista taustoista tuleville ihmisille.

Tulevaisuudesta on mahdotonta sanoa mitään varmaksi. Muutoksen voidaan kuitenkin arvioida jatkuvan; paikkasidonnaisuuden merkitys vähenee etätöiden myötä. Kiinnostus digital nomad -aatetta kohtaan kasvaa, mikä painottaa sujuvan, selkeän ja toimivan viestinnän roolia entisestään. Vastuullisuusviestinnän merkitys kasvaa siinä missä ympäristökysymysten ratkaiseminen yritysten toiminnassa tulee yhä tavallisemmaksi. Viestinnän vastuullisuuden ja avoimuuden painotus nousee yhä enemmän ja viestintä otetaan vahvemmin osaksi yrityksen strategiaa. Kenties tulevaisuudessa yrityksissä tulee olemaan viestinnän asiantuntijoiden ohella enemmän viestintäjohtajia.

Tämän harjoituksen jälkeen
• tiedän sisäisen ja ulkoisen viestinnän eron suhteessa työyhteisöviestintään.
• ymmärrän ilmiöitä, jotka vaikuttavat viestinnän taustalla.
• voin soveltaa oppimaani työssäni.
• huomasin eroja ja yhtäläisyyksiä viestinnän taustalla vaikuttavien muutosten välillä. Pohdin niiden välisiä yhteyksiä, minkä johdosta olen sitä mieltä, että globalisaation tavoin ne ovat kaikki yhteydessä ja sidoksissa toisiinsa.

Lähteet:

Juholin, Elisa: Communicare! (2017)

Viestinnän ala 2021 Viesti ry, Julkisen alan tiedottajat ry (JAT), – tutkimus ProCom ry 

Luentodiat

Welcome to UTU Blogs. This is your first post. Edit or delete it, then start blogging!