Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen vieraileva professori Els Boshuizen oli keskeisessä roolissa onnistuneen vierailun suunnittelussa. Els järjesti tapaamisia kiinnostuksen kohteitteni mukaan eli avoimen yliopiston toiminnasta yleisesti, opettajien koulutuksesta ja tuesta, opetusteknologiasta, mooceista sekä lyhyttutkinnoista.

Hollannin avoin yliopisto on itsenäinen avoin yliopisto, jossa on kolme tiedekuntaa 1) Humanities and Law, 2) Management, Science & Technology and 3) Psychology and Educational Sciences, 15 000 opiskelijaa ja opettajia n. 250 (koko henkilökunta Heerlenissä on n. 499). Pääasiassa Hollannin avoimen opetus tapahtuu verkossa, mutta myös lähitapaamisia on lisätty viime vuosina siten, että niitä on esim. kaksi kertaa vuodessa intensiivisinä viikonloppuina. Pari opetustilaa on muualla Hollannissa ja suunnitteilla on tutkijoiden tila Utrechtiin, joka olisi kohtuullisten yhteyksien päässä Amsterdamista Heerleniin on vaikea houkutella akateemisia ihmisiä sen teollisen historian takia. Heerleniin sijoitettiin kansallisia laitoksia kun kivihiilikaivokset lopettivat toimintansa 70-luvulla ja Heerlenissä asuvat lähinnä avoimen yliopiston hallinnossa työskentelevät ja muu henkilökunta pendelöi Heerleniin töihin lähikaupungeista (esim. Maastricht tai Valkenburg).

Meeting with Prof Marco Kaltz on Openness: MOOCs and Masterclasses; OU experiences and plans

Marco kertoi mooc-projekteista ja miksi OU tekee mooceja:

1. Valorisaatio: Avoimen yliopiston toiminnasta osa on valorisaatiota ja mooc:it ovat oivallinen tapa tämän toteuttamiseen.
2. Joustava opiskelumahdollisuus: Maisteriopiskelijoille mooc:it ovat paikka kokeilla joustavia opintoja
3. Kokeilut ja kehittäminen: Mooc:it ovat oiva kokeilualusta ja mooc:ien avulla voidaan tehdä tutkimusta
4. Näyteikkuna avoimen yliopiston pedagogiikasta: Avoimen yliopiston periaatteet toteutuvat moocs:eissa eli oppiminen on tehtäväperustaista (task-based)

Katso Marcon haastattelu.

Meeting with Dr Olga Firssova, director of studies of the MSc course on Educational Sciences

Verkossa tehtävien maisteriopintojen lisäksi avoimessa yliopistossa pidetään yhden päivän seminaareja, joihin saadaan keynote-puhujia jopa ilman korvauksia. Näin opiskelijat pääsevät tapaamaan oman alansa guruja, vaikka suuri osa opinnoista tehdään verkossa. Pienellä rahalla järjestetään siis opiskelijoille ja opettajille merkityksellisiä kohtaamisia. Opiskelijat tekevät päivästä review-artikkelin eli oppimisprosessi jatkuu seminaarin jälkeen.

Olga esitteli lyhesti 4C/ID-mallin, jota Hollannin avoin käyttää oppimisprosessien pedagogisena taustateoriana. Mallin on kehittänyt Merriënboer kumppaneineen 1990-luvun alkupuolella ja siinä keskitytään monimutkaisten taitojen ohjaamiseen. Opetuksen suunnittelussa on neljä keskeistä osaa: 1) oppimistehtävät, 2) oppimista ohjaava materiaali, 3) just-in-time (JIT) ohjaus ja 4) osatehtävien harjoittelu. Tulevaisuuteen orientoituneessa koulutussuunnittelussa tulee luoda oppimisprosesseja, joissa korkeatasoista ja monimutkaista osaamista edellyttäviä kompetensseja ja taitoja tuetaan vaihtelevilla autenttisilla ympäristöillä ja asetelmilla. Olennaista on taitavaan osaamiseen kuuluvien osataitojen integroiminen eri tiedontasoihin perustuvan oppimisprosessin etenemisen sijaan. Runsas tutkimusnäyttö osoittaa, että suhteellisen yksinkertaisten tehtävien harjoitteleminen ilman keskinäistä integraatiota ei johda erilaisen osaamisen yhdistymiseen järkeväksi ja sovellettavaksi osaamiseksi. Suosittelen tutustumaan Merriënborgin, Clarkin ja Croockin artikkeliin Blueprints for Complex Learning: The 4C/ID-Model (2002) ja kuten Marco mainitsee haastattelussaan Why moocs? aihetta voi opiskella Hollannin avoimessa yliopistossa.

Meeting with Dr Kathleen Schlusmans: about teacher training and e-learning environments

Hollannissa korkeakouluopettajilta edellytetään pedagogisten opintojen suorittamista. Opinnot hyväksytään kaikissa yliopistoissa (14), vaikka kukin toteuttaa opinnot omalla tavallaan. OU painottaa yliopistopedagogisissa opinnoissaan verkossa opettamista ja opetusteknologiaa. Palautetta saa myös lähiopetuksen pitämiseen, jos tämä vaatii osaamisen kehittämistä. Henkilökunnan kesken järjestetään verkkoneuvotteluita, jotta kaikille tulee tästä kokemusta ennen  opetuskäyttöä. Pedagogiset opinnot kestävät 200 h ja vuosittain opettajat kouluttavat 40 tunnin panoksella, joka voi olla koulutukseen osallistumista tai oman työn projektimuotoista kehittämistä kuten esim. uudenlaisen arviointimenetelmän kokeileminen ja arviointi. Pedagogisten opintojen modulit ovat course design, online tutoring, assessment, quality assurance, platform. Muut yliopistot painottavat yliopistopedagogisessa koulutuksessaan esitysten tekemistä, ryhmätyöskentelyn ohjaamista jne.

OU tukitiimissä on 10 henkilöä ja kullakin on vastuullaan oma tiedekunta. Oppimateriaalien teossa on tukena kaksi media-assistenttia, jotka tekevät opettajan tarvitsemat tallenteet. Näin niistä saadaan riittävän hyvälaatuisia. OU yksikkö vastaa sekä opettajien pedagogisista opinnoista että konsultoi opettajia kurssisuunnittelussa. Useimmat opettajat ovat Heerlenissä eli he poikkeavat tekemään yhteissuunnittelua tietokoneen äärelle tai sitten  kursseja suunnitellaan skype-palaverina tms. Jotkut tukihenkilöt arvioivat uudet kurssit ennen toteutusta, mutta Kathleen varmistaa laadun yhteissuunnittelulla. Tukiyksikkö on keskitetty ja toimii helikopteriperiaatteella eli he pystyvät vaihtamaan tietoja ja kokemuksia keskenään mikä lisää tiedonkulkua yliopiston sisällä.

Yliopisto käyttää itse kehittämäänsä oppimisalustaa. Tätä ennen käytössä oli Blackboard ja Moodle. Vuonna 2015 valmistunutta alustaa kehitetään jatkuvasti. Joustavasta opiskelusta siirtyminen määräajoin tapahtuvaan aloittamiseen on lisännyt opiskelijoiden edistymistä. Täysin aikatauluista vapaa opiskelu sopii vain harvoille, noin 20%:lle opiskelijoista. Kathleen vastaa opintojen laadusta eli monitoroi opintojen edistymistä eli oppimistehtävien tekemistä jne. Oppimisanalytiikka tulee tähän avuksi. Opettajan kanssa voi käydä läpi miksi esim. ensimmäisen oppimistehtävän kohdalla on paljon keskeyttämisiä. Opettajien työmäärä arvioidaan kurssisuunnittelun yhteydessä. Opiskelijoille lähtee viikoittain kysely sähköpostilla heidän tekemistään opiskelutunneista. Kaikki eivät vastaa, mutta annetut vastaukset ovat suuntaa-antavia ja tukevat kurssin kehittämistä. Opintojen etenemisen esteitä ovat samanaikaisesti opiskellut kurssit ja liika väljyys opinnoissa. Kathleen painottaa myös, että annetuista aikatauluista tulee myös pitää kiinni.

Meeting with Prof Anja Oskamp, Hollannin avoimen rehtori ja EADTU:n puheenjohtaja

EADTU:lla on oma workforce lyhyttutkinnoille, joita akateeminen maailma vastustaa, mutta työelämä, elinikäinen oppimine ja aikuiset taas tarvitsevat kun työelämän muutoksiin haetaan tukea nopeammin reagoivia opiskelumahdollisuuksia. Kansainvälisen kehitystyön kärkiä ovat myös mooc:it, avoin oppiminen ja learning analytics. Turun yliopisto oli joskus EADTU:n jäsen, mutta nyt Suomen jäsenyliopistona on Jyväskylän yliopisto.

Meeting with Arent van der Feltz (OU:n presidentti)

Avoimella yliopistolla on viisi eri kehityslinjaa. 1) Olla akateemisesti vahva tutkimusyliopisto. Opettajilla oltava PhD. 2) Pedagoginen uudistus on juuri viety läpi; jatkuvan ja joustavan aloittamisen sijaan aloitus nyt kaksi kertaa vuodessa kohortteina. 3) Oman oppimisalustan kehittäminen ja sen mahdollinen kaupallistaminen myös muiden organisaatioiden käyttöön. 4) More action oriented operations. Not only talking but starting with small steps. 5) Analysointityökalu, joka auttaa yksilöitä urasuunnittelussa ja itsearvioinnissa kun he suunnittelevat opintojaan. Els mainitsi myös adaptive curricula:n.

Last but not least: lunch-meeting with Jeroen Wintels & short cycle degrees

Dr Jeroen Wintels keskittyy lyhyttutkintoihin Hollannin OU:ssa. Parhaillaan valmistelussa oli tender-tarjous aiheesta, jossa on mukana Jyväskylän avoin yliopisto. Lupasimme pitää yhteyttä ja puhuttiin alustavasti mahdollisesta yhteistyöstä AVOT-hankkeen loppuseminaarissa. Lupasin tiedottaa heitä joka tapauksessa AVOT-hankkeen tuloksista. Yhteistyötä voisi tehdä myös talven 2017-2018 aikana yhteisissä webinaareissa, joissa esittelisimme eri maiden kokemuksia. Tai englanninkielinen symposium aiheesta Milton Keynes:in EADTU-konferenssin tapaan myös jatkossa. Yhteinen opintotarjonta osaamiskokonaisuuksissa olisi mielenkiintoinen avaus, mutta edellyttäisi englanninkielisten opintojen tarjontaa myös Suomesta jos haluaisimme tarjota opintojaksoja laajemmin.

Erasmus+ -liikkuja & kirjoittaja: Satu Hakanurmi