Euroopassa vuosikymmeniä vallinnut rauhan aika päättyi 24. helmikuuta 2022, kun Vladimir Putinin johtama Venäjä toteutti pelätyt aikeensa ja aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan. Venäjän sotamenestys rajoittui kuitenkin sodan ensimmäisiin päiviin ja sodan pitkittyessä Ukraina sai vallattua takaisin aiemmin Venäjälle menetettyjä maa-alueita. Tämän seurauksena ukrainalaisia odotti takaisin vallatussa Butšan kaupungissa järkyttävä näky. Human Rights Watchin raportin mukaan Butšassa löydettiin 278 kuollutta ruumista ja selviä todisteita teloituksista sekä kidutuksesta. Venäläisten joukkojen miehityksen aikana Butšassa oli selvästi toimittu sodan oikeussääntöjen vastaisesti. Tapaus herättää kysymyksen siitä, voisiko vastuu tapahtuneesta olla sodan aloittaneella Vladimir Putinilla?
Tätä kysymystä pohtii Vittorio Bufacchi vuonna 2022 julkaistussa artikkelissaan ”War crimes in Ukraine: is Putin responsible?”. Bufacchi on professori Corkin yliopistossa ja hänen erikoisalaansa on poliittinen filosofia. Hän keskittyy tutkimuksissaan erityisesti sosiaaliseen epäoikeudenmukaisuuteen, ihmisoikeuksiin ja poliittiseen väkivaltaan liittyviin kysymyksiin. Bufacchin artikkelin tarkoitus on osoittaa, että Vladimir Putin on henkilökohtaisesti vastuussa Ukrainassa tapahtuneista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Bufacchin artikkeli on jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä käsitellään rikoksia ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksia yleisellä tasolla. Bufacchi nostaa sotarikoksista esille erityisesti siviileihin kohdistuvat sotarikokset, joista on säännelty Rooman perussäännössä. Kyseisessä sääntelyssä kielletään kaikki sotilaalliset toimet, jotka kohdistetaan tarkoituksella siviilikohteisiin.
Artikkelissa nostetaan esiin kaksi tapaa, jolla valtio voi suhtautua syytöksiin sotarikosten aiheuttamisesta. Ensimmäinen keino on kieltää sotarikosten olemassaolo kokonaan. Toinen vaihtoehto on tiedostaa sotarikosten tapahtuneen, mutta kieltää vastuu sotarikosten aiheutumisesta. Tämä argumentti perustuu ajatukseen siitä, että yksittäinen sotilas on yksin vastuussa lainvastaisesta toiminnastaan. Tähän asti Venäjä on vedonnut ensimmäiseen keinoon ja esittänyt, että todisteet sotarikoksista on lavastettu länsimaista mediaa varten.
Bufacchi nostaa esille neljä keinoa, joilla määritetään, kuka on vastuussa väkivallasta ja sen seuraamuksista. Henkilö tekee väkivaltateon, kun se aloittaa väkivallan tai ylläpitää sitä tilanteessa, jossa se olisi muutoin loppunut. Näiden lisäksi henkilö antaa väkivallan tapahtua, jos hän mahdollistaa väkivallan poistamalla esteitä väkivallan syntymiselle tai pidättäytyy väkivallan estämisestä, kun hän ei tee toimia, jotka olisivat pysäyttäneet väkivallan. Bufacchi nostaa esiin, että edellä mainitut kriteerit pätevät Putinin vastuuseen riippumatta siitä onko sota Ukrainassa oikeutettu vai ei? Oikeutettu sota ei oikeuta sotarikoksia tai rikoksia ihmisyyttä vastaan.
Artikkelissa nostetaan esiin todennäköisyystahallisuuteen viittaava teoria, jonka mukaan Putin on vastuussa sotarikoksista, mikäli hän tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää sotarikosten aiheutumisesta hänen toimiensa takia. Bufacchi toteaa, että Putin on tiennyt hyökkäysjoukoissaan olevan palkkasotilaita ja rikollisia, joita hän ei voi kontrolloida. Tästä vedetään artikkelissa johtopäätös, että Putin on vastuussa sotarikoksista, sillä hän on tiennyt tai hänen olisi tullut tietää, että palkkasotilaat ja rikolliset tulevat tekemään sotarikoksia. Mielestäni johtopäätös on mielenkiitoinen, mutta se jää vaille päteviä perusteita. Se ilmeisesti perustuu ajatukseen siitä, että palkkasotilaat ja rikolliset tulevat todennäköisesti tekemään sotarikoksiksi tulkittavia toimia, mikäli heidät sisällytetään osaksi taistelevaa joukkoa. Palkkasotilaiden käyttäminen on kielletty YK:n sopimuksessa palkkasotilaiden värväystä, käyttöä, rahoitusta ja koulutusta vastaan. Johtaako tämän sopimuksen rikkominen Putinin vastuuseen palkkasotilaiden sotarikoksista? Bufacchi ei tarjoa johtopäätökselleen perusteita.
Lopuksi Bufacchi korostaa kansainvälisen oikeuden uskottavuuden palauttamista. Tässä sodassa ei ole kysymys vain siitä kuinka paljon rajoja siirretään, vaan myös kansainvälisen oikeuden merkityksestä ja uskottavuudesta. Mikäli Putinin hyökkäyssotaan ei puututa ankaralla tavalla, ovat seuraukset kansainväliselle oikeudelle katastrofaalisia. Bufacchin mukaan Putinin tuomitseminen rikoksista ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksista yleisesti, voisi muuttaa kansainvälisen oikeuden ja jopa koko ihmiskunnan tulevaisuuden päälaelleen.
Artikkeli jättää kiinnostavia kysymyksiä lukijalle pohdittavaksi. Onko Putin todella vastuussa joukkojensa toiminnasta, sillä perusteella, että hän tietää joukoissaan olevan tietynlaisia sotilaita? Millaisia näiden sotilaiden tulee olla, että vastuu on aina valtiojohdolla asti? Kestääkö tämä ajattelu päivänvaloa, kun katsotaan muiden sotaa käyneiden maiden joukkojen henkilöstöä? Kuinka tarkkaan sotilaiden taustat tulisi sitten selvittää? Aion tarkastella osaa näistä kysymyksistä tulevaisuudessa, kun työni aiheen parissa jatkuu.
— Murharyhmä
Lähteet:
Bufacchi, Vittorio, War crimes in Ukraine: is Putin responsible? Journal of political power, 2023, Vol.16 (1), p. 1-6.
Ukraine: Russian Forces Trail of Death in Bucha. Human Rights Watch.