John Locke syntyi Englannissa vuonna 1632. Locken isä oli lakimies ja vaikkei perhe ollut erityisen varakas, Locke pääsi perhesuhteiden avulla hyvään kouluun, jonka jälkeen päätyi Oxfordin yliopistoon. Locke opetti yliopistossa ensin kieliä ja filosofiaa ja tutustui muun muassa Hobbesin ja Descartesin ajatuksiin, mutta opiskeli myöhemmin lääkäriksi ja kiinnostui myös uskontoa ja taloutta koskevista kysymyksistä. Käänteentekevää Lockelle oli, kun hän tutustui lordi Ashleyyn, joka kuului kuninkaan hoviin. Lordi Ashleysta tuli myöhemmin Shaftesburyn jaarli ja Lockesta tämän henkilääkäri, mutta Locke toimi myös Shaftesburyn sihteerinä. Tässä toimessaan Locke tapasi paljon vaikutusvaltaisia ihmisiä ja hänen ystäväpiiriinsä kuului myös tiedemiehiä, esim. fyysikko Isaac Newton. Shaftesburyn kautta Locke tempautui mukaan poliittisin valtapeleihin ja Shaftesburyn ajautuessa ongelmiin, myös Locke joutui lähtemään maanpakoon. Locke oleskeli ensin Ranskassa, jonka jälkeen palasi takaisin kotimaahan, mutta lähti myöhemmin uudestaan maanpakoon Hollantiin. Englantiin Locke palasi vuonna 1689.
Locken tärkeimmät teokset julkaistiin viiden vuoden sisällä ja ensimmäinen niistä Locken ollessa jo liki 60-vuotias. Kuuluisassa teoksessaan Tutkimus inhimillisestä ymmärryksestä Locke kirjoittaa, että ihmiset syntyvät maailmaan vailla periaatteita ja ideoita. Ihmisen mieli on tyhjä taulu, tabula rasa, ja vasta kokemuksen kautta ihminen saa käsityksen asioista. Vuonna 1690 Locke julkaisi Kaksi tutkielmaa hallitusvallasta, jonka vaikutus on ollut valtava. Locke kirjoitti, että ihmiset ovat alun perin luonnontilassa, jossa he ovat jumalallisen luonnonlain mukaan tasa-arvoisia ja vapaita eikä kukaan ole syntyperältään parempi kuin toinen. Jokaisella on oikeus omaisuuteensa, henkeen ja vapauteen. Jos joku rikkoo tätä luonnonlakia vastaan, häntä saa rangaista. Jotta rangaistukset eivät menisi liiallisuuksiin, ihmiset solmivat keskenään yhteiskuntasopimuksen ja perustavat yhteisön. Locken mukaan tarvitaan valtiokoneisto, jonka tehtävä on suojella ihmisten omaisuutta, vapautta ja henkeä. Mikäli valtiokoneisto ei kykene tehokkaasti täyttämään tätä tehtäväänsä tai käyttää valtaansa väärin, ihmisillä on oikeus syöstä vallanpitäjät vallasta. Locke katsoi myös, että ihmisillä on oikeus oman työnsä hedelmiin ja oikeus käyttää omaisuuttaan parhaaksi katsomallaan tavalla, mikä koski myös luonnonvaroja. Locke kannatti myös vallanjakoa lakiasäätävän ja toimeenpanevan instanssin välillä.
Locken ajatuksilla on ollut merkittävä vaikutus ja voidaan sanoa, että länsimaiset demokraattiset valtiot ovat rakentuneet Locken ajatusten mukaisesti. Locken teosta hallitusvallasta pidetään liberalismin klassikkona ja teos innoitti sekä Yhdysvaltain vuoden 1776 itsenäisyysjulistusta että Ranskan vallankumousta vuonna 1789 ja sen julistusta ihmis- ja kansalaisoikeuksista. Itse asiassa Yhdysvaltain itsenäisuusjulistuksessa lainataan Locken ajatuksia lähes sanantarkasti. Locken ajatukset vallanjaosta innoittivat puolestaan Montesquieuta (1689-1755). Ihmisoikeuksien juurien katsotaan kuitenkin olevan jo vuonna 1215 Englannissa laaditussa Magna Cartassa, jolla aateliset rajoittivat kuninkaan valtaa. Locken ajatukset sekä Yhdysvaltain ja Ranskan tapahtumat voikin nähdä eräänlaisena jatkumona ihmisoikeuksien kehityksessä. YK perustettiin vasta 1940-luvulla ja sen ihmisoikeusjulistus hyväksyttiin vuonna 1948. Ihmisoikeudet on ollut tapana jakaa sukupolviin, jossa ensimmäisen sukupolven oikeuksiin on laskettu kansalais- ja poliittiset oikeudet ja toisen polven oikeuksiin taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Kolmannen sukupolven oikeuksiksi on katsottu ns. kollektiiviset oikeudet, kuten oikeus kehitykseen ja hyvään ympäristöön. Sukupolvijaottelu on kuitenkin monen mielestä aikansa elänyt ja muullakin tavalla ongelmallinen. Olisi mielenkiintoista selvittää tarkemmin, mitä kolmas oikeuksien sukupolvi pitää sisällään, minkälainen asema näillä oikeuksilla on ja mitä problematiikkaa sukupolvijaotteluun liittyy.
— Luonnontilaryhmä
Lähteet:
Doernberg, Donald L.: ”We the People”: John Locke, Collective Constitutional Rights and Standing to challenge Government Action. California Law Review, 1985, Vol. 73 (1).
Koivurova, Timo & Pirjatanniemi, Elina (toim.): Ihmisoikeuksien käsikirja. Tietosanoma, 2014.
Lindberg, Janne & Luodeslampi, Juha: Yhteiskuntafilosofia! Helsinki: WSOY Oppimateriaalit, 2007
Locke, John: Tutkielma hallitusvallasta: tutkimus poliittisen vallan oikeasta alkuperästä, laajuudesta ja tarkoituksesta. Gaudeamus, 1995.
Magee, Bryan: Filosofins historia. Bonnier Fakta, 2018.
Nordin, Svante: Filosoferna. Vetenskaplig revolution och upplysning 1650-1776. Fri Tanke, 2022.
Ohlsson, Richard: Filosofi – från Sokrates till Anderberg. BTJ Förlag, 2013.
Schwanitz, Dietrich: Sivistyksen käsikirja: kaikki, mikä tulee tietää. Ajatus, 2003.