Vuonna 2015 julkaistussa S. Matthew Liaon The right to be loved– teoksen Can children have rights?- tekstissä pyritään käsittämään lasten tai ihmiselämän varhaisessa vaiheessa olevien oikeusasemaa. Liao asettaa lähtökohdaksi ajatuksen siitä, kuinka jokaisella ihmisellä tulisi olla oikeus elämän perusedellytyksiin, kuten rakkauteen. Teksti lähtee liikkeelle perustelemalla lasten kyvykkyyden olla oikeudenhaltijoina ja kuulua ihmisoikeusjulistuksen tarkoittamaan joukkoon. Perusteluissa pyritään lopputulokseen, jossa lapset olisivat oikeutettuja tulla rakastetuiksi. Argumentoinnissa nojataan erityisesti YK:n yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen ja Lapsen oikeuksien yleissopimukseen sekä Liaon tulkintaan niistä.
Kirjoittaja S. Matthew Liao on amerikkalainen bioetiikkaan erikoistunut filosofi. Hän on bioetiikan professori ja toimii parhaillaan bioetiikan laitoksen johtajana Oxfordin yliopistossa, jossa myös tarkasteltava teos on julkaistu. Liaon eräs pyrkimys on laajentaa adoption mahdollisuutta ihmisille eri elämäntilanteissa. Lisäksi Liao on käsitellyt oikeudenmukaisuutta alkion kantasolututkimuksen, kloonauksen, keinotekoisen lisääntymisen ja geenitekniikan parissa. Filosofin voidaan siis sanoa erityisesti paneutuneen ihmiselämän hyvin varhaisen vaiheen oikeuksien problematiikkaan.
Liao ei ole yksin pohtiessaan oikeuksien ulottuvuutta ihmiselämän alkuvaiheille. Kyseisen vaiheen voidaan katsoa olevan ainakin eräs kipupiste lasten oikeuksien toteutumista tutkittaessa. On kuitenkin selvää, että asiakokonaisuus on erittäin monitahoinen ja taistelua lasten oikeuksien puolesta käydään edelleen. Esimerkiksi Suomessa oikeusministeriö on antanut 4.4.2023 lausunnon ei-kaupallisen sijaissynnytyksen mahdollistamisesta. Eräinä argumentteina asian puolesta nostetaan syntyvän lapsen oikeusturvanäkökohtien tasapainottaminen sekä yhtä hyvä/huono hyvinvoinnin taso verrattuna tavanomaisella tavalla syntyneisiin lapsiin. Myös Liao ehdotti artikkelissaan juuri hyvinvoinnin käyttämistä eräänlaisena ”mittarina” tutkittaessa oikeutuksia lasten hyväksi. Näkökulma on omiaan puhumaan syntymättömien lasten puolesta, sillä erään filosofisen tulkinnan mukaan jo syntymisen itsessään voidaan katsoa olevan hyvinvointia lisäävää.
Toisaalta lasten oikeuksien puolesta on puhuttu jo kauan. Ensimmäisenä lasten oikeuksien puolesta puhujana voidaan pitää filosofi Jean-Jacques Rousseauta. Hän toi julki sen eron, joka yhteiskunnallisten vaatimusten suhteen kuuluu lapsuuden ja aikuisuuden välille. Rousseaun mukaan lapsella kuuluu olla oikeus leikkiin ja lapsuuteen. Hänen mukaansa aikuisten tulisi pyrkiä elämässään lasten kaltaisiksi, eräänlaiseen luonnontilaan. Lisäksi Rousseau on esittänyt käsityksensä siitä, kuinka kyseinen luonnontila ilmenee juuri vastasyntyneissä tai hieman kehittyneissä lapsissa, joita yhteiskunta ei ole ehtinyt hänen sanojensa mukaisesti turmelemaan. Rousseaun voidaan nähdä katsovan samaan suuntaan myös Liaonin ajatusten kanssa lasten säilymisestä rakastettuina ja yhteiskunnalta koskemattomina.
Kaikkiaan syntyville lapsille siis tulisi Liaon mukaan taata riittävät perusoikeudet, jotta jokaisella lapsella olisi oikeus tulla rakastetuksi ja säilyttää mahdollisimman kauan Rousseaulaisen luonnontilan mukainen viattomuus. Kysymys kuitenkin kuuluu: millä ehdoilla tällaista lapselle ominaista luonnontilaa pystyttäisiin nyky-yhteiskunnassa enää säilyttämään?
— Luonnontilaryhmä
Lähdeluettelo:
Liao, Matthew, S. Can Children Have Rights? s. 11-17, teoksessa: The right to be loved, Oxford University Press, 2015
Lindberg Janne, Luodeslampi Juha, Yhteiskuntafilosofia!, Jan-Jacques Rousseau s. 41
School of global public health -sivusto, faculty, S. Matthew Liao (luettu 30.3. klo 12)
Oikeusministerio.fi -sivusto, Selvitys ei-kaupallisten sijaissynnytysten sallimisesta (luettu 5.4. klo 13)