Euroopan unionin (EU) oikeusvaltioperiaate perustuu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklaan, jonka mukaan oikeusvaltio on yksi unionin perustana oleva arvo. Unkarin oikeusvaltiokehitystä on viime vuosina arvioitu kriittisesti esimerkiksi komission raporteissa, EU-tuomioistuimessa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Euroopan parlamentti käynnisti syyskuussa 2018 SEU 7(1) mukaisen menettelyn. Kyseinen menettely voidaan käynnistää, jos on olemassa selvä SEU 2 artiklan mukaisten arvojen rikkomisen vaara, johon siis myös oikeusvaltioperiaate kuuluu. Kyseinen menettely käynnistettiin Euroopan parlamentin päätöslauselmalla, jolla neuvostoa pyydetään toteamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan nojalla, onko olemassa selvä vaara, että Unkari loukkaa vakavasti unionin perustana olevia arvoja. Kyseisessä päätöslauselmassa kritisoidaan Unkarin demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä, korruptiota, sekä perus- ja ihmisoikeusrikkomuksia. Perusteina ja lähteinä kritisoinneille toimivat erilaisten viranomaisten havainnot Unkarista. Oikeusvaltiokehityksestä tehdyt havainnot ovat suhteellisen lyhyt osuus kyseisen päätöksen asiasisällöstä verrattuna esimerkiksi perus- ja ihmisoikeuskehitykseen. Ilmeisesti sen merkitys on kuitenkin suurin, sillä ainakin median perusteella EU on nimenomaan Unkarin oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta huolissaan. Eri asia on olisiko parlamentti käynnistänyt kyseistä menettelyä, jos kyseessä olisi ollut vain oikeusvaltiokehitys.
Euroopan parlamentti antoi myös syyskuussa 2022 päätöslauselman, jossa otetaan esille, että myönteistä kehitystä aiempaan päätöslauselmaan verrattuna ei ole ainakaan kaikilta osin tapahtunut vaan pikemminkin ajanjakson aikana on ilmennyt uusia perusteita käynnistää SEU 7(1) mukainen menettely. Kyseisessä päätöksessä kritisoidaan myös, että neuvosto ei ole kyennyt edistymään merkityksellisellä tavalla käynnissä olevaa menettelyä ja asian lykkääminen edelleen merkitsisi, että neuvosto itse loukkaa oikeusvaltioperiaatetta. Huomionarvoista on, että tässäkin yhteydessä mainitaan pelkästään ”oikeusvaltioperiaate” eikä sitä, että neuvosto loukkaisi menettelyllään perus- ja ihmisoikeuksia. Ikään kuin ”oikeusvaltioperiaate” kattaisi alleen kaikki liberaalin yhteiskunnan arvot, joita Unkari on politiikallaan huojuttanut.
Unkarin hallituksen mukaan oikeusvaltioperiaatetta ei olla määritelty EU:n perustamissopimuksessa eikä EU:lla ole kompetenssia määritellä sitä. Laurent Pechin artikkelin mukaan on totta, että perustamissopimuksissa ei ole yhtä tyhjentävää oikeusvaltioperiaatteen määritelmää. Kyseisissä perustamissopimuksissa on kyseisen artikkelin mukaan kuitenkin useita ydinkomponentteja, joiden perusteella oikeustapausten ja kodifikaation, kuten ehdollisuusasetuksella 2020/2092 sitä on tarkemmin täsmennetty. Ymmärrän sinänsä Unkarin näkökulman asiaan, että EU:lla ei olisi toimivaltaa määritellä oikeusvaltioperiaatetta esimerkiksi asetuksen kautta, koska siihen ei nimenomaisesti perustamissopimuksen yhteydessä olla luovutettu toimivaltaa. Oikeusvaltioperiaate ainakin Euroopan parlamentin antaman päätöslauselmien mukaisesti vaikuttaa ja rajoittaa kuitenkin erittäin merkittävällä tavalla siihen, minkälaisia säädöksiä jäsenvaltio voi säätää ja miten se voi toimia erilaisissa tilanteissa. Sillä on siis suora vaikutus valtion suvereenisuuteen. Unkari on tehnyt kyseisen asetuksen kumoamiseksi myös kumoamiskanteen, joka ei kuitenkaan menestynyt EU-tuomioistuimessa.
Vaikka Unkari väittäisi, että se olisi ollut vilpittömässä mielessä sen suhteen, että se ei tiennyt minkälaiseen sitoumukseen se ryhtyi ratifioidessaan perussopimuksen, jossa oikeusvaltion kunnioittaminen mainitaan arvona, niin näkökulmani mukaan EU-tuomioistuimen päätöksien kunnioittamista Unkari ei voi sivuuttaa, olkoon ne sitten minkälaisia tahansa. Unkari on tiennyt jo ennen Euroopan unioniin liittymistä, että EU-tuomioistuimella on toimivalta tulkita EU-oikeutta ja sen, että EU-oikeudella on etusija kansalliseen lainsäädäntöön nähden.
Mitä oikeusvaltioperiaate sisältää?
Oikeusvaltion käsite on kehittynyt huomattavasti historiassa. Esimerkiksi vuonna 2002 julkaistussa Aulis Aarnion ja Timo Uusituvan kirjassa nimeltä Oikeusvaltio mainitaan, että jokaisen oikeusvaltion ei välttämättä tarvitse olla demokratia. Oikeusvaltiolla on myös monia määritelmiä, kuten liberaali-, aineellinen-, muodollinen- ja demokraattinen oikeusvaltio. Euroopan unionin retoriikka koskien oikeusvaltioperiaatetta vaikuttaa siltä, kuin se sisältäisi myös demokratiaperiaatteen ja perus- ja ihmisoikeudet osana sitä. Myös Venetsian komission raportissa mainitaan, että oikeusvaltio ja monet ihmisoikeudet limittyvät toisiinsa ja että oikeusvaltio ei liity pelkästään ihmisoikeuksiin vaan myös demokratiaan. Unkarin politiikka on huomattavasti erilaista kuin muissa EU:n jäsenvaltioissa. Ymmärrän osittain Unkarin kokemuksen siitä, että oikeusvaltioperiaatteeseen vedoten pyritään vain hiljentämään Unkarin hallituksen poliittiset näkemykset. Se on EU:n etujen mukaista, sillä mahdollisimman yhtenäinen EU arvoiltaan ja politiikaltaan antaa ainekset syvemmälle integraatiolle. Kuitenkin pluralismi on ollut arvo, jonka päälle koko EU alun perin rakentui. Myös siitä olisi tärkeä pitää kiinni, että Euroopan yhtenäisyys säilyisi eikä Brexitin kaltaisia eroamisia enää tapahtuisi.
— Ryhmä Unkari
Lähteet:
Kirjallisuus
Pech, Laurent, The Rule of Law as a Well-Established and Well-Defined Principle of EU Law. Hague Journal on the Rule of Law (2022) 14:107–138.
Raitio, Juha, Kiista oikeusvaltion käsitteen merkityksestä ja eu:n arvopohjasta. Helsinki Law Review, 1/2020, pp. 14–17.
Aarnio, Aulis – Uusitupa, Timo, Oikeusvaltio. Lakimiesliiton kustannus: Helsinki 2002.
Virallislähteet
Euroopan neuvoston demokratiaa oikeusteitse -komissio (Venetsian komissio), Oikeusvaltion tarkistuslista 711/2013.
Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. syyskuuta 2018 ehdotuksesta, jolla neuvostoa pyydetään toteamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan nojalla, onko olemassa selvä vaara, että Unkari loukkaa vakavasti unionin perustana olevia arvoja (2017/2131(INL)
Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. syyskuuta 2022 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi sen toteamiseksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan nojalla, onko olemassa selvä vaara, että Unkari loukkaa vakavasti unionin perustana olevia arvoja (2018/0902R(NLE))
Oikeustapaukset
Euroopan unionin tuomioistuin C-156/21, Unkari v. parlamentti ja neuvosto.