Etähavaintoja NOT-teleskoopilla

FT Erkki Kankare
Kollegiumtutkija, TCSMT
Fysiikan ja tähtitieteen laitos

Kuluneen syksyn aikana olin järjestelyvastuussa kansallisesta tähtitieteen kurssista, jossa opiskelijat käyttävät etänä yhteispohjoismaista NOT (Nordic Optical Telescope) teleskooppia. NOT on 2.56 metrin pääpeilillä varustettu, optiikalta ja muilta ominaisuuksiltaan erinomainen teleskooppi, jota lukuisat kansainväliset tutkimusryhmät käyttävät korkeatasoiseen tähtitieteen tutkimukseen. Kyseinen teleskooppi sijaitsee 2.4 kilometrin korkeudella merenpinnan tasosta Roque de los Muchachos -nimisellä observatorioalueella La Palmalla, Kanariansaarilla, Espanjassa. NOT-teleskooppi siirtyi muutamia vuosia sitten Turun yliopiston ja tanskalaisen Aarhusin yliopiston yhteisomistukseen.

Tutkimuksen lisäksi NOT-teleskoopin rooli uusien tähtitieteilijöiden koulutuksessa on myös oleellinen. Tästä erinomaisina esimerkkeinä ovat havaintokurssit, joissa lähinnä maisteriopintovaiheessa olevat tähtitieteen opiskelijat pääsevät itse käyttämään NOT-teleskooppia kurssityöhavaintojen tekoon. Samankaltaisia NOT-kursseja on järjestetty Suomen lisäksi mm. myös Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa. Toisena esimerkkinä NOT-teleskoopin koulutuskäytöstä on Student Support Astronomer -ohjelma, jossa tähtitieteen maisteri- tai tohtoriopintoja suorittavia opiskelijoita toimii harjoittelijoina teleskoopilla tyypillisesti yhdestä puoleentoista vuoden pituisen jakson ajan hoitaen teleskoopin vakinaisen henkilökunnan tapaan osan havaintoöistä täysin itsenäisesti. Toimin itsekin vuosien 2009-2010 aikana tässä tehtävässä ja tällä hetkellä puolestaan toinen ohjaamistani väitöskirjaopiskelijoista on harjoittelijana NOT:lla.

Kansallinen NOT-kurssi järjestetään normaalisti vuosittain ja kyseessä on ns. etähavaintokurssi. Opiskelijat kerääntyivät lokakuun lopussa viikon ajaksi Avaruuspuisto Väisälän tiloihin (ent. Tuorlan observatorio) Kaarinan Piikkiöön suorittamaan etänä havaintoja käyttäen reaaliajassa tuhansien kilometrien etäisyydellä olevaa NOT-teleskooppia. Etähavaintojärjestelmän käyttö vastaa kuitenkin hyvin samankaltaisesti tilannetta verrattuna siihen, että havaintoja olisi suorittamassa paikan päällä NOT:lla. Tänäkin vuonna kurssille osallistui opiskelijoita suomalaisista yliopistoista, joissa tehdään tähtitieteen tutkimusta, eli Turun, Helsingin ja Oulun yliopistoista sekä Aalto-yliopistosta. Tyypillisesti kurssille osallistuu vajaat 20 opiskelijaa, mutta vuonna 2020 kurssi jäi väliin Covid-19-pandemian takia ja tätä seuraavina vuosina tulijoiden määrä onkin ollut poikkeuksellisen suuri. Tänä vuonna osallistujia oli ennätysmäärä, lähes 30 opiskelijaa.

two computer screens showing NOT ready for action

NOT-etähavaintojärjestelmä valmiina käyttöön.

Kurssin kokonaisohjelmaan kuuluu pohjustavia luentoja, havaintojen suunnittelua, varsinaisten havaintojen suorittamista, havaitun datan prosessointia ja analysointia, ryhmäesitelmän valmistelu ja pitäminen, sekä loppuprojektin kirjoittaminen. Itse valmistelin ja pidin kolme kurssin luentoa aiheista NOT-kurssin havainnot, optinen kuvaaminen sekä lähi-infrapuna-alueen kuvaaminen, jotka muodostivat suurimman osan kurssin pääluennoista. Kurssin opiskelijat jaettiin n. viiden hengen ryhmiin ja joka ryhmällä on kurssiprojektin ohjaajana yksi tai useampi tähtitieteilijä, jotka toimivat tutkijoina samoissa yliopistoissa, joista opiskelijatkin tulevat. Kurssiohjaajat suunnittelevat omaan tutkimukseensa liittyvän projektin, joten eri aiheiden kirjo on kurssilla aina laaja. Tällä kertaa esimerkiksi kahden Turun yliopiston opiskelijaryhmän tutkimusprojektit liittyivät tähtien elinkaaren päättäviin supernovaräjähdyksiin, jota myös oma tutkimukseni käsittelee. Havaintoöiden aikana opiskelijoita on avustamassa aina ryhmänohjaaja sekä kansallisen kurssimme erikoisuutena myös entinen NOT-harjoittelija, joista lukuisia työskentelee Suomessa. Itse olin paikalla havaintoöiden alussa aina pikkutunneille asti varmistamassa, että havainnot lähtevät hyvin käyntiin. Lisäksi Zoom-yhteyden päässä teleskoopilla oli luonnollisesti aina NOT:n henkilökunnan jäsen. Kurssin aikana opiskelijat suorittivat sekä optisen että lähi-infrapuna-alueen havaintoja. Käsittääkseni tämä kansallinen NOT-havaintokurssimme on ainoa, joka hyödyntää myös lähi-infrapuna-aluetta, muissa pohjoismaissa järjestettävien NOT-kurssien keskittyessä vain optisiin havaintoihin. Kurssin järjestelyihin meni huomattavasti aikaa, alkaen jo viime keväänä, kun valmistelin havaintoaikahakemuksen teleskoopille. Seuraavaksi opiskelijat pitävät ryhmäesitelmänsä parin viikon päästä. Lopuksi opiskelijoilla on aikaa valmistella kurssityön päättäviä kirjallisia raportteja vielä tammikuun puoleen väliin asti, jolloin on aika arvostella ne.

Nykyisin yhä enemmässä määrin tutkijoiden tähtitieteellisiä havaintoja suorittaa teleskooppien henkilökunta tutkijoiden valmistelemien ohjeiden perusteella ilman, että tähtitieteilijät matkustavat itse paikan päälle käytettävälle teleskoopille. Vaikka tämä joidenkin tutkimusprojektien kannalta on järkevää, vaaditaan tutkijoilta silti syvällinen ymmärrys havaintojen valmisteluun ja suorittamiseen liittyen. Sanotaan, että esimerkiksi ohjelmoimaan oppii vain tekemällä – sama päteekin myös tähtitieteellisten havaintojen tekoon.

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *