Hyönteissyönti – tulossa vai menossa?

Kiinnostus hyönteissyöntiä kohtaan on selvästi vähentynyt. Kun Fazer lanseerasi Sirkkaleivän lokakuussa 2017, oli hype kova ja siitä uutisoitiin myös ulkomailla. Tuolloin perus ruokakaupastakin saattoi löytää pakastehyönteisiä ja erilaisia sirkka-snackseja sipsihyllystä. Sirkkaleivän valmistus lopetettiin kuitenkin jo ensimmäisen vuoden jälkeen, ja hyönteisruokatuotteita saa nykyään lähinnä Ruohonjuuresta tai valmistajien sivuilta suoraan tilattuna. Mihin hyönteissyönti katosi?

Eihän se tietysti kadonnut mihinkään. Itseasiassa tällä hetkellä hyönteistuotteisiin ja tutkimukseen sijoitetaan enemmän kuin koskaan. Lokakuussa 2020 ranskalainen yritys Ÿnsect ilmoitti keränneensä 415 miljoonaa euroa sijoittajilta, rakentaakseen maailman suurimman hyönteisfarmin. Laitos on tarkoitus avata 2022 ja sen tavoiteltu tuotto on 100 000 tonnia hyönteisraaka-ainetta vuosittain. EU myös rahoittaa hyönteisruokatuotteita valmistavien yritysten tutkimus ja kehitystyötä Valusect-hankeella, johon on varattu reilu 2 miljoonaa euroa.

Miksi silti vieläkin odotamme hyönteisiä lautasellemme?

Hyönteiset ovat olleet elintarvikkeena hankalammassa asemassa kuin muut meille jo tutut ruoka-aineet. Hyönteiskasvattajat eivät saa esimerkiksi maataloustukia ollenkaan, joten toimintaa on ollut vaikea saada kannattavaksi kysynnän ollessa myös pientä. Lisäksi EU:n lainsäädännön nojalla hyönteiset ovat uuselintarvikkeita ja näin ollen vaativat lajista riippuen European Food Safety Authority:n luvan. Allekirjoittaneen suureksi yllätykseksi EFSA julkaisi juuri 15.1.21 puoltavan kantansa jauhopukin toukkien elintarvikekäytön puolesta. Esitys odottaa vielä EU-komission vahvistusta. Muiden hyönteisiä koskevien uuselintarvikelupien käsittelyn pitäisi valmistua 2021 aikana, jonka jälkeen hyönteisten myynnin pitäisi helpottua EU:n alueella merkittävästi. Eriäviä tulkintoja uuselintarvikelaista tehtiin maakohtaisesti jo 2017, jolloin esimerkiksi Suomi, Tanska ja Iso-Britannia sallivatkin hyönteisten myynnin muita aikaisemmin. Myös Ruotsin terveysviranomaiset (Livsmedelsverket) myöntyivät ja sallivat nyt joidenkin hyönteislajien myynnin elintarvikkeiksi.

Suurempaa läpimurtoa ei siis ole päässyt tapahtumaan, sillä hyönteisruokatuotteiden myynti ei ole ollut sallittua kaikkialla Euroopassa. Hyönteissyönnin trendikkyys on siis ehkä vain viivästynyt sen hukatessa alkuinnostuksen siivittämän potentiaalinsa lakipykäläviidakkoon. Jos yleisiä trendikäyriä on uskominen, niin yliampuvan alkuinnostuksen jälkeen innovaatioilla on tapana taantua ja pikkuhiljaa kivuta takaisin valtavirtaan tasaisen tuottavuuden tasolle. Jos 2010-luku oli hyönteissyönnin alkuinnostus, niin ehkä 2020 onkin sirkkaboomin todellinen vuosikymmen.

Otto Selenius

Kirjoittaja on tohtorikoulutettava Turun yliopiston biokemian laitoksella ja hyönteissyönnin tutkija jo vuodesta 2015. Väitöskirja tekeillä hyönteissyönnin terveyttä edistävistä vaikutuksista. Voit lukea lisää Hyönteisfaktat-blogista.