MS-taudin patogeneesin saloja selvittävä tutkimus on jatkunut yhä kiihtyvällä vauhdilla aina vuodesta 1868 lähtien. Tuolloin neurologian Grand Old Man, Jean-Martin Charcot, kuvasi Salpetrieren sairaalassa Pariisissa tämän erityisesti nuoriin aikuisiin iskevän aivosairauden.
Tänä päivänä tiedämme, että MS-potilaiden immuunijärjestelmä toimii epätarkoituksenmukaisesti. Sen pitäisi hoitaa pois päiväjärjestyksestä taudinaiheuttajat, mutta se reagoikin vahingossa aivosolujen rakenteisiin, mikä johtaa paikalliseen aivokudoksen tuhoon. MS-taudin puhkeamiselle altistaa geeniperimä, joka muovaa henkilön immuunijärjestelmän toimintaa vahingolliseen suuntaan.
Vaikka tunnemme jo varsin hyvin monia MS-tautiin liittyviä patologisia tekijöitä, emme vieläkään varmuudella tiedä, mikä taudin laukaisee.
Virus, mutta mikä virus?
Jo 1960-luvulta asti, myös Turussa, MS-tautiin johtavan autoimmuuniprosessin alkuun panijaksi on esitetty virustulehdusta. Vuosikymmenten saatossa viruskandidaatit ovat vaihtuneet tuhkarokkoviruksesta retrovirusten kautta herpesviruksiin. Aivan viime vuosina syyttävin sormi on kohdistunut Epstein-Barrin virukseen eli EBV:hen.
Tämä myös HHV4-nimellä tunnettu herpesvirusten ryhmään kuuluva patogeeni on monien kokeman nielutulehduksen, mononukleoosin eli pusutaudin aiheuttaja. EBV infektoi B-solut, johtaa niiden vauhdikkaaseen jakautumiseen, ja tämän myötä erityisesti kaulan alueen imusolmukkeiden turpoamiseen. Mononukleoosi sairastetaan tyypillisesti teini-iässä.
Akuuttivaiheen jälkeen EBV jää piiloon B-soluihin, mutta jättää myös näkyvän merkin itsestään, eli verestä määritettävät EBV-vasta-aineet. MS-potilaista 99,5 prosentilla on EBV-vasta-aineita, kun muussa väestössä vastaava luku on 95 prosenttia.
Tuoreessa tutkimuksessa aiemmin sairastetun EBV-infektion osoitettiin olevan yhteydessä 32-kertaiseen riskiin sairastua MS-tautiin. Muiden virusten kohdalla näin voimakasta yhteyttä ei nähty.
EBV-osasia löytyy MS-aivonäytteissä
EBV-virusrakenteita on löydetty MS-aivonäytteistä, ja EBV-virusta kohtaan tarkoitettu puolustava vasta-ainereaktio saattaa vahingossa kohdistua myös aivosolurakenteita vastaan. Tämä reagointi täyttää kaikki klassisen molecular mimicry-ilmiön kriteerit. Ilmiöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa molekyylien rakenteellinen samankaltaisuus saa immuunivasteen ristireagoimaan virheellisesti .
Juoni siis tihenee ja silmukka kiristyy EBV-viruksen ympärille. Näyttää hyvin todennäköiseltä, että EBV:llä on jonkinlainen vahva rooli tämän elinikäisen, kroonisen taudin patologian ylläpitämisessä, ja se on myös huomattava riskitekijä taudin puhkeamiselle.
Harmia aiheuttavan immuunijärjestelmän toimintaa voidaan suitsia moninaisin keinoin. Voimme estää T- ja B-solujen jakautumista ja aktivoitumista tai torjua niiden pääsyä taistelupaikalle. Voimme myös suoraan tuhota isoja joukkoja immuunisoluja. MS-potilaiden immunologisessa hoidossa käytetään kaikkia näitä menetelmiä.
Erityistä menestystä saavutetaan, kun tehokas hoito aloitetaan heti taudin alkuvaiheessa. Kullekin potilaalle valitaan hänelle parhaiten sopiva hoito. B-soluja tuhoavilla lääkkeillä on saatu hämmästyttävän hyviä hoitotuloksia, ja teoriassa tämäkin saattaa liittyä EBV:hen.
EBV:n esiintyvyys väestössä on 95 prosenttia, kun taas MS-taudin elämänaikainen riski on alle puoli prosenttia. On siis selvää, että EBV:n lisäksi tarvitaan muitakin tekijöitä, jotta MS-tauti puhkeaisi henkilölle. Näitä tekijöitä saattavat olla muut virukset, Epstein-Barrin viruksen erilaiset variantit tai juuri tietynlainen geeniperimä. Jatkotutkimukset paljastanevat palapelin puuttuvat osaset tässäkin salapoliisikertomuksessa, ennemmin tai myöhemmin.
Käytetyt lähteet:
Bjornevik K, Cortese M, Healy BC, Kuhle J, Mina MJ, Leng Y, Elledge SJ, Niebuhr DW, Scher AI, Munger KL, Ascherio A. Longitudinal analysis reveals high prevalence of Epstein-Barr virus associated with multiple sclerosis. Science. 2022 Jan 21;375(6578):296-301.
Lanz, T. V. et al. Clonally Expanded B Cells in Multiple Sclerosis Bind EBV EBNA1 and GlialCAM. Naturehttps://doi.org/10.1038/s41586-022-04432-7 (2021).
Epstein-Barr Virus in Multiple Sclerosis: Theory and Emerging Immunotherapies.
Bar-Or A, Pender MP, Khanna R, Steinman L, Hartung HP, Maniar T, Croze E, Aftab BT, Giovannoni G, Joshi MA. Trends Mol Med. 2020 Mar;26(3):296-310.
A Salmi, M Reunanen, J Ilonen, M Panelius. Intrathecal antibody synthesis to virus antigens in multiple sclerosis. Clin Exp Immunol 1983 May;52(2):241-9.
Laura Airas, neuroimmunologian professori, InFLAMES-ryhmänjohtaja
