InFLAMES Flagship Blog Liekeissä: Immunologian ammattilaisten avautumisia

Ei huono ratkaisu: pienituloiselle suurempi lääkekorvaus

   

Pienet tulot vaikuttavat potilaiden mahdollisuuksiin ostaa lääkkeitä ja terveyspalveluita. Vuonna 2017 Suomessa lääkkeitä hankkineista 4,9 prosenttia osti vähintään yhden korvattavan lääkkeen toimeentulotuen maksusitoumuksella. Toimeentulotuen asiakkaista 26 prosenttia on tinkinyt lääkeostoista rahan puutteen vuoksi. Vastaava osuus koko väestössä oli yhdeksän prosenttia. 

Millä tavalla voisimme edistää sitä, että pientuloiset saavat tarvitsemansa lääkkeet?  

Joissakin maissa sairausvakuutuskorvaukset määräytyvät ainakin osittain potilaan ominaisuuksien, kuten iän mukaan. Lääkekorvauksissa on yleisintä määritellä korvaustaso sairauden vakavuuden mukaan. Ruotsissa lääkekorvaukset määrittyvät potilaalle kertyneiden lääkekustannusten perusteella.

Näin mallinsimme vakuutussopimuksia

Tarkastelimme Vesa Kanniaisen kanssa teoreettisen mallinnuksen keinoin tarveharkintaan perustuvien vakuutussopimusten hyvinvointivaikutuksia lääkemarkkinoilla.

Esimerkkinä oli hintasääntelyn piirissä oleva lääke. Mallissa potilaiden tulotaso vaihtelee. Pienituloiseksi katsottiin potilaat, joilla ei ole varaa ostaa lääkkeitä kuluttajahinnalla. Analysoimme säädeltyä hintaa ja vakuutussopimusta, joka maksimoi yhteiskunnallisen hyvinvoinnin, mutta ei huomioi pienituloisten ongelmia lääkehoitoon pääsyssä.

Tämän jälkeen tarkastelimme optimaalista hintasääntelyä yhdistettynä tarveharkintaan perustuviin lääkekorvauksiin: eli pienituloisille potilaille maksettaisiin suurempaa vakuutuskorvausta kuin suurituloisille.

Tulos: enemmän tasa-arvoa…

Mallin mukaan tarveharkintaan perustuvat vakuutussopimukset parantavat pienituloisten pääsyä lääkehoidon pariin. Toiseksi lääkkeitä ostavien pieni- ja suurituloisten potilaiden tilanne markkinoilla on hyvin tasa-arvoinen, koska pieni- ja suurituloiset potilaat kuluttavat samat määrät lääkkeitä ja heidän kuluttajien ylijäämät ovat yhtä suuret.

Tarveharkintaisten lääkekorvausten käyttöönotto kasvattaa yhteiskunnallista hyvinvointia. Sopimukset lisäävät yhteenlaskettua kuluttajien ylijäämää ja pienentävät sairausvakuutuksesta maksettuja lääkekorvauksia.  

…vähemmän kuluja

Sairausvakuutuksesta maksettavien lääkekorvausten pieneneminen on yllättävää, koska tarveharkintaiset vakuutussopimukset lisäävät pienituloisten lääkkeiden kulutusta. Siksi olisi syytä olettaa, että tarveharkintaiset sopimukset lisäävät maksettuja lääkekorvauksia. Sairausvakuutusmenot kuitenkin pienenevät, koska säätelijä voi suunnitella lääkekorvausjärjestelmän ominaisuudet tavalla, jossa suurituloiset osallistuvat lääkkeiden kulutuksen rahoitukseen pienituloisia enemmän.               

Mallin ennusteiden mukaan tarveharkintaan perustuvat sopimukset näyttävät olevan hyvä lääkepolitiikan väline parantaa kokonaishyvinvointia lääkemarkkinoilla ilman, että sairausvakuutuksesta maksettavat lääkekorvaukset kasvavat merkittävästi.

Sopimusten käyttöönotto vaatisi tietoa potilaiden tuloista. Sopimusten suunnittelussa ja toimeenpanossa voidaan hyödyntää jo kertyneitä kokemuksia käytännöistä, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja on määritelty asiakkaiden maksukyvyn perusteella.

Toisaalta kaikkien tulosidonnaisten etuuksien kohdalla on huomioitava myös tulo- ja kannustinloukkuongelmat, joita analyysissamme ei tarkasteltu. Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on jo nyt monimutkainen. Yksittäisten tulosidonnaisten etuuksien lisäämisellä voi olla heijastusvaikutuksia kannustimiin.     

 

Lähteet

Hannikainen-Ingman, K., Kuivalainen, S., Sallila, S. Toimeentulotuen asiakkaiden elinolot ja hyvinvointi teoksessa Kuivalainen, S. (toim.) (2013) Toimeentulotuki 2010-luvulla. Tutkimus toimeentulotuen asiakkuudesta ja myöntämiskäytännöistä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 9/2013, Juvenes Print- Suomen yliopistopaino Oy, Tampere.

Heini, K., Martikainen, JE., Heino, P., Aaltonen, K. (2020) Toimeentulotuesta maksetut lääkemenot teoksessa Korpela, T., Heinonen, H-M., Laatu, M., Raittila, S., Ylikännö, M. (2020) Ojasta aallikkoon? Toimeentulotukiuudistuksen ensi metrit, Kela, Helsinki.

Kanniainen, V., Laine, J., Linnosmaa I. (2021) Pricing the pharmaceuticals when the ability to pay matters, Journal of Finnish Economic Association, 2(1), 25-48.

Tervola J, Aaltonen K, Tallgren F. Can people afford to pay for health care?New evidence on financial protection in Finland. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe; 2021. License: CCBY-NC-SA3.0 IGO.

Juha Laine, työelämäprofessori, Turun yliopisto

Ismo Linnosmaa, sosiaali- ja terveystaloustieteen professori, Itä-Suomen yliopisto

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *