Pienet tulot vaikuttavat potilaiden mahdollisuuksiin ostaa lääkkeitä ja terveyspalveluita. Vuonna 2017 Suomessa lääkkeitä hankkineista 4,9 prosenttia osti vähintään yhden korvattavan lääkkeen toimeentulotuen maksusitoumuksella. Toimeentulotuen asiakkaista 26 prosenttia on tinkinyt lääkeostoista rahan puutteen vuoksi. Vastaava osuus koko väestössä oli yhdeksän prosenttia.
Millä tavalla voisimme edistää sitä, että pientuloiset saavat tarvitsemansa lääkkeet?
Jatka lukemista
Taloustieteellistä ajattelua ja taloustieteen menetelmiä voidaan hyödyntää monessa tilanteessa. Erästä taloustieteen professoria lainaten: ”Ekonomistien luovan mielikuvituksen voi edellyttää löytävän ratkaisut kaikkiin mittausongelmiin”. Esimerkiksi Mikä on elämän arvo-kysymykseen koulutettu ekonomisti keksii kyllä ratkaisun kahvin valmistumista odotellessa.
Taloustieteen tutkimussuuntia ja sovellusalueita on monia. On ainakin ympäristötaloustiedettä, kaupunkitaloustiedettä, liiketaloustiedettä ja työn taloustiedettä. Ei ole yllättävää, että on myös terveystaloustiedettä ja lääketaloustiedettä.
Terveystaloustieteessä tutkitaan terveyspalvelujen organisoimista ja tuotantoa, kannustimia ynnä muita sote-uudistuksenkin kannalta aivan olennaisia kysymyksiä. Lääketaloustieteessä mielenkiinnon kohteena ovat muun muassa lääkehoitojen kustannusvaikuttavuus, terveyteen liittyvä elämänlaatu ja lääkemarkkinoiden toiminta.
Jatka lukemista
Miten konkreettisesti mittaisit työsi arvoa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? Esitin tällaisen kysymyksen luennollani Turun yliopistossa lääkekehitystä opiskeleville opiskelijoille. Kysymys oli aika vaikea. Sain vain yhden vastauksen. No, kuten kaikki opetustyötä tekevät tietävät, helppoihinkin kysymyksiin saattaa tulla vain yksi vastaus.
Lääkekehitystyön arvoa voisi rohkean vastaajan mukaan mitata sillä, kuinka suurta määrää potilaita kyseisellä lääkkeellä tulevaisuudessa hoidetaan. Tähän oli helppo esittää vastakysymys, että eikö harvinaislääkkeiden kehittäminen ole sitten tässä mielessä arvokasta? Tulevaisuuden potilasmäärään liittyy myös melkoista epävarmuutta lääkekehitysprojektin alkumetreillä.
Jatka lukemista
Matka ideasta lääkkeeksi on pitkä. Aikaa kuluu helposti yli kymmenen vuotta ja rahaa satoja miljoonia euroja. Lopputuloksena voi kuitenkin olla lääke, joka lievittää oireita tai parantaa potilaan. Toisinaan sairauksia onnistutaan myös ennaltaehkäisemään.
Tästä syystä lääkekehityshankkeen epäonnistuminen koskettaa monia. Perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta tehneet tutkijat pettyvät, start-up yritykset joutuvat taloudellisiin vaikeuksiin, isojen lääkeyritysten pörssikurssit laskevat, lääkärit eivät saa uusia työkaluja ja lääkettä toivoneet potilaat pettyvät. Myös oma ammattikuntani jää toimettomaksi Excelinsä äärellä. Ei tarvita terveystaloustieteilijöiden kustannushyötylaskelmia.
Jatka lukemista