Kun äitiä masentaa, kuka hoitaa?

Hanna-Maria Matinolli

INVEST Blog 19/2020

Äidin raskaudenaikainen mielenterveys on yhteydessä myös jälkeläisten terveyteen ja hyvinvointiin niin lyhyellä, kuin pitkälläkin aikavälillä, joten mahdollisiin ongelmiin puuttuminen heti niiden ilmettyä on ensiarvoisen tärkeää. Raskaudenaikaisen masennuksen tunnistamisessa tärkeää on oireilun systemaattinen seulonta kaikilta vanhemmilta neuvolakäyntien yhteydessä jo alkuraskaudessa. Seulontaan liittyy kuitenkin yleinen eettinen periaate siitä, että seulonnassa todettuja ongelmia pitää myös pystyä hoitamaan. Neuvoloista todetaan usein, että masennuksen puheeksi ottamista vaikeuttaa se, että oireista kertoville vanhemmille ei ole tarjota hoitoa. Koska masennusoireilun yhteiskunnalliset vaikutukset ovat merkittäviä, tulee oireilun tunnistamista ja hoitoa tehostaa.

Raskausaika ja uuden perheenjäsenen odottaminen ovat kaikille kokemuksina erilaisia ja tuovat arkeen monenlaisia muutoksia. Useimmiten nuo muutokset ovat positiivisia ja herättävät ilon ja onnen tunteita. Raskausaika vaatii kuitenkin paljon voimavaroja niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. Tunteiden myllerryksessä myös negatiiviset tunteet ja ajatukset ovat tavallisia, ja joskus ne saattavat pitkittyessään johtaa masennukseen.

Kuka tahansa voi sairastua masennukseen raskausaikana.

Raskaudenaikaista masennusoireilua todetaan jopa viidesosalla odottavista äideistä ^1,2. Oireilu voi vaihdella lievistä oireista vakavaan masennustilaan. Kuka tahansa voi sairastua masennukseen raskausaikana, joskin useita, erityisesti raskausaikaan liittyviä riskitekijöitä on tunnistettu, keskeisinä mm. heikko sosiaalinen tukiverkosto ja ei-toivottu raskaus ³.

Tiedetään, että merkittävä osa raskausajan masennusoireilusta kärsivistä äideistä ei saa hoitoa – hoidon saantia vaikeuttavat keskeisesti mm. oireiden jääminen tunnistamatta sekä olemassa oleviin palveluihin liittyvät ongelmat, kuten pitkät jonot ja käyntien toteutuminen poliklinikalla virka-aikaan.

Raskauden aikana alkanut masennusoireilu jatkuu hoitamattomana usein myös synnytyksen jälkeen ja mitä pidempään oireilu jatkuu, sen kauaskantoisemmat sen vaikutukset ovat. Hoitamattoman raskaudenaikaisen masennuksen on todettu olevan yhteydessä lyhyellä aikavälillä näkyvien ongelmien, kuten raskauskomplikaatioiden ja varhaisen vuorovaikutuksen ongelmien lisäksi mm. lapsen myöhempään sosiaalisten ja tunnetaitojen kehitykseen ⁴.

Äidin psyykkiset tekijät vaikuttavat kehittyvään lapseen useiden mekanismien avulla. Jaettujen perinnöllisten ja ympäristötekijöiden lisäksi on todettu, että raskaudenaikainen masennusoireilu vaikuttaa lapseen myös biologisten tekijöiden, kuten jo sikiöaikana kehittyvän stressinsäätelyjärjestelmän kautta. Sikiöajan voidaankin ajatella olevan ihmisen elämän tärkein kehitysvaihe, joten masennusoireilun viiveetön hoito raskausaikana onkin keskeisen tärkeää.

Miten raskaudenaikaisen masennuksen tunnistaa ja miten sitä tulisi hoitaa?

Jotta raskaudenaikaista masennusta voitaisiin hoitaa tehokkaasti, tulisi oireilu tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Masennuksen oireet ovat kuitenkin usein vaikeita tunnistaa ja etenkin raskausaikana ne voivat verhoutua muihin raskauden mukanaan tuomiin muutoksiin. Masennuksen oireista mm. yleinen väsymys, ruokahalun muutokset, painonnousu tai muutokset seksuaalielämässä, kuuluvat usein myös normaaliin raskauden kulkuun.

Äidin raskaudenaikainen mielenterveys on yhteydessä myös jälkeläisen terveyteen ja hyvinvointiin niin lyhyellä, kuin pitkälläkin aikavälillä.

Yksi keskeinen masennuksen tunnistamista vaikeuttava tekijä on häpeän leima, joka liittyy yleisesti mielenterveyden ongelmiin. Erityisesti raskausaikana masennusoireilun puheeksi ottaminen voi tuntua vaikealta, koska raskausaikaan itsessään liittyy vahvasti positiivisia mielikuvia ja odotuksia siitä, että ollakseen hyvä vanhempi tulee kestää ja jaksaa myös stressaavat tilanteet pystypäin.

Jotta masennusoireet voitaisiin tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, tulisi asiasta puhua ääneen ja ymmärtäen. Ensilinjassa tässä työssä ovat neuvolan työntekijät, jotka tapaavat perheitä säännöllisesti. Masennuksen tunnistamisen edistämisessä tärkeää on oireilun systemaattinen seulonta kaikilta vanhemmilta neuvolakäyntien yhteydessä jo alkuraskaudessa ⁵. Se, että asia selvitetään systemaattisesti kaikkien perheiden kohdalla, ei leimaa eikä syyllistä.

Oireiden seulontaan liittyy kuitenkin myös periaate siitä, että kun seulonnassa todetaan ongelmia, pitää niitä myös pystyä hoitamaan. Neuvoloista usein todetaankin, että masennuksen puheeksi ottamista vaikeuttaa se, että tällä hetkellä niille vanhemmille, jotka masennusoireista kertovat, ei ole tarjota hoitoa. Käypä hoito-suosituksen mukaisesti raskauden aikana masennustilan hoidoksi suositellaan ensisijaisesti psykoterapiaa. Terapian saatavuuteen liittyy kuitenkin useita, paljon julkisessa keskustelussakin esillä olleita haasteita.

Yhdessä vahvaksi

Hoidon saatavuuden parantamiseksi Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa, osana INVEST-hanketta on kehitetty raskausajan masennusoireiden digitaalinen hoito-ohjelma Yhdessä vahvaksi. Ohjelma perustuu masennuksen hoidossa ensisijaisesti käytettävään ja tehokkaaksi todettuun kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan, jonka teho on myös raskausaikana todistettu. Viikoittainen strukturoitu puhelinkeskustelu koulutetun perhevalmentajan kanssa tukee itseopiskelua ja päivittäistä taitoharjoittelua. Ohjelma sisältää internet-sivuston lisäksi viikoittaiset puhelut oman perhevalmentajan kanssa.

Digitaalisesti tarjottavasta hoidosta on tullut teknologian kehittymisen myötä mielekäs vaihtoehto kasvokkain tapahtuvalle hoidolle. Alustavien tutkimusten tulokset digitaalisesta hoidosta myös raskausajan masennuksen kohdalla ovat lupaavia. Digitaalisen hoidon etuna ovat sen kustannustehokkuus ja ajan säästö. Digitaalisuus parantaa myös hoidon saatavuutta, sillä etenkin pikkulapsiperheissä aika on usein kortilla ja lastenhoitoavun järjestäminen työlästä. Digitaalinen hoito on toteutettavissa kotisohvalta mikä tekee siitä myös maantieteellisesti tasa-arvoista ja etenkin vallalla olevassa pandemiatilanteessa helposti hyödynnettävää.

Kun hoidamme äitejä, hoidamme myös syntyviä lapsia sekä koko perhettä.

Koska masennusoireilun yhteiskunnalliset vaikutukset ovat merkittäviä, on tärkeää, että oireilun tunnistamista ja hoitoa pystytään tehostamaan. Vaikka raskaudenaikaiseen masennukseen liittyy tiettyjä riskitekijöitä, voi kuka tahansa sairastua. Digitaalinen hoito voi tuoda tasavertaisen, helposti saatavilla olevan ja kustannustehokkaan ratkaisun hoidon saatavuuden ongelmiin ja tätä tulemme tutkimaan seuraavien vuosien aikana.

Tutkimushankkeen aikana keskeisenä tavoitteenamme on myös tasavertaisen, väestöpohjaisen tutkimustiedon tuottaminen, tutkitun tiedon levittäminen neuvoloihin ja avoimen keskustelun herättäminen aiheesta masennusoireiluun liittyvän stigman vähentämiseksi. Tärkeää on muistaa, että äidin mielenterveys heijastuu koko perheen hyvinvointiin, joten kun hoidamme äitejä, hoidamme myös syntyviä lapsia sekä koko perhettä.

Lähteet

1. Dadi AF, Miller ER, Mwanri L. Antenatal depression and its association with adverse birth outcomes in low and middleincome countries: A systematic review and meta-analysis. PLoS One. 2020. doi:10.1371/journal.pone.0227323

2. Falah-Hassani K, Shiri R, Dennis C-L. The prevalence of antenatal and postnatal co-morbid anxiety and depression: a meta-analysis. Psychol Med. 2017;47(12):2041-2053. doi:10.1017/S0033291717000617

3. Biaggi A, Conroy S, Pawlby S, Pariante CM. Identifying the women at risk of antenatal anxiety and depression: A systematic review. J Affect Disord. 2016;191:62-77. doi:10.1016/j.jad.2015.11.014

4. Rogers A, Obst S, Teague S, et al. Association Between Maternal Perinatal Depression and Anxiety and Child and Adolescent Development: A Meta-analysis. JAMA Pediatr. 2020. doi:10.1001/jamapediatrics.2020.2910.

5. Klemetti R, Hakulinen-Viitanen T. Äitiysneuvolaopas.; 2013. http://www.julkari.fi/handle/10024/110521.