Uskaltaako läheisiä tavata, jos kaikilla on negatiivinen tulos koronatestistä?

Satu Helske

INVEST blog 24/2020

Tilastolliset mallit toimivat useimpien INVEST-lippulaivahankkeen tutkijoiden arkisena työkaluna niin sosiologian, psykologian kuin psykiatriankin tutkimuksessa. Tilastolliset mallit auttavat tutkijaa päättelemään, milloin aineistossa havaittu yhteys ei todennäköisesti johdu pelkästään sattumasta. Tilastollisten mallien pohjalla on vahvasti matematiikka ja tilastotiede, todennäköisyyslaskenta ja epävarmuuden arvioiminen. Nyt korona-aikaan epävarmuuteen liittyvät kysymykset, kuten koronatestien tulosten tulkitseminen, ovat olleet vahvasti esillä myös mediassa. Esimerkiksi päättäjät ja lääkärit joutuvat punnitsemaan tarkkaan milloin erilaisten toimenpiteiden todennäköiset hyödyt ovat suuremmat kuin todennäköiset haitat. Myös tavalliset ihmiset joutuvat omissa elämissään punnitsemaan hyötyjä ja haittoja, etenkin nyt korona-aikaan; tässä joulun alla esimerkiksi monet pohtivat läheisten tapaamiseen liittyviä riskejä.

Koronaviruspandemian aikaan erilaiset riskit ja epävarmuudet ovat olleet runsaasti esillä mediassa. Pandemia ei ole ainoastaan terveyden vaan myös hyvinvoinnin, oppimisen, talouden ja eriarvoistumisen kriisi. Esimerkiksi koronaviruksen leviämisen hidastamiseen liittyvään päätöksentekoon liittyvät kiinteästi kysymykset riskien kasvusta muilla elämänalueilla. Tutkimustulokset kertovat, että koulujen sulkeminen ja etäopetukseen siirtyminen heikentävät oppimistuloksia (http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020112593226), koteihin eristäytyminen lisää riskiä mielenterveyden huononemisesta (http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020091769940) ja lähisuhdeväkivallasta (http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100176359) ja yritysten toimintamahdollisuuksien rajoittaminen kasvattaa työttömyyttä ja tulonmenetyksiä (http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020101484064). Päättäjät ovat joutuneet tekemään päätöksiä rajoituksista punniten haittoja ja hyötyjä eri tekijöiden välillä, etenkin alkuvaiheessa usein hyvin puutteellisen tiedon perusteella.

Myös tavalliset ihmiset joutuvat omissa elämissään punnitsemaan monenlaisia hyötyjä ja haittoja, ja koronavirus on tehnyt tämän pohdinnan erityisen näkyväksi. Nyt joulun alla useat maakunnat ovat kiihtymis- tai leviämisvaiheessa ja ihmisiä suositellaan välttämään kokoontumisia ja viettämään joulua oman perheen parissa. Suosituksista huolimatta monet silti harkitsevat joulunviettoa läheisten kanssa. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, koska läheisten tapaaminen lisää hyvinvointia ja tuntuu monista erityisen tärkeältä juuri perhejuhlien aikaan. Normaalisti monen suomalaisen joulukuuhun kuuluvat kiinteästi myös pikkujoulut työpaikoilla ja ystävien kesken.

Itsenäisyyspäivän juhlallisuuksien televisiolähetyksessä mainittiin moneen kertaan, että esiintyjät olivat käyneet koronavirustestissä ja saaneet negatiivisen testituloksen. Ehkäpä tavallinen kansalainenkin voisi viettää joulua suvun kesken turvallisesti ja vastuullisesti, jos kaikki kävisivät testissä ennen kokoontumista – vai voisiko?

Tosiasiassa lähes kaikkiin koronavirustesteihin liittyy jonkin verran epävarmuutta: puhutaan testien herkkyyksistä ja tarkkuuksista tai väärien positiivisten ja negatiivisten testitulosten osuuksista. Käytännössä siis osa negatiivisen testituloksen saaneista on todellisuudessa saanut tartunnan ja positiivisen tuloksen saaneista ei. Asiantuntijat yrittävät parhaansa selvittääkseen kansalaisille esimerkiksi miksi negatiivinen testitulos ei anna lupaa poiketa koronasuosituksista (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006605728.html) tai miksi aiemmin saadusta tartunnasta kertovan vasta-ainetestin positiivinen tulos ei tarkoita sitä, etteikö henkilö voisi edelleen sairastua koronavirustautiin ja tartuttaa muita (https://yle.fi/uutiset/3-11660297).

Näitä epävarmuuksia ei kuitenkaan ole aina kovin helppo hahmottaa, mm. siksi, että testitulosten epävarmuuksien tulkintaan liittyy tartuntojen alueellinen ilmaantuvuus. Entistä monimutkaisemmaksi asia menee, kun tarkastellaan yhden henkilön riskien sijaan useamman henkilön muodostamia seurueita.

Laskuri

Todennäköisyyslaskennan opetukseen koodaamani yksinkertainen laskuri auttaa hahmottamaan testissä negatiivisen tuloksen saaneiden altistumisriskiä useamman hengen seurueessa. Laskurin käyttäjä saa valita seurueen koon, viruksen ilmaantuvuuden (esimerkiksi omassa maakunnassa tai ikäryhmässä) sekä haluamansa testin tarkkuuden ja herkkyyden. Laskuri laskee yhden henkilön negatiiviseen testitulokseen liittyvän riskin sekä seurueen altistumisriskin ja auttaa hahmottamaan kuinka paljon altistuksia tulisi isossa mittakaavassa.

Esimerkiksi jos ilmaantuvuus on 278 / 100 000 henkeä (Turun ilmaantuvuus varmistettujen tapausten osalta 16.12.2020, https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006661350.html) ja testaukseen käytetään PCR-testiä, jonka tarkkuus on 100 % ja herkkyys 80 %, olisi yhden henkilön riski väärään negatiiviseen testitulokseen 0,056 % eli puoli promillea. Jos 20 hengen seurueen jäsenet olisi testattu vastaavalla testillä, olisi altistumisriski seurueessa 1,1 % eli tuhatta 20 hengen seuruetta kohden altistuneita seurueita olisi 11 kappaletta.

Kuvitellaan, että koko Suomessa olisi vastaava ilmaantuvuus ja kaikki suomalaiset testattaisiin joulun alla koronatartunnan varalta. Jos vaikkapa viisi miljoonaa negatiivisen testituloksen saanutta suomalaista viettäisi joulun ajan täsmälleen 20 hengen seurueissa, altistuisi jouluna arviolta 52 644 uutta henkilöä – siis huolimatta siitä, että kokoontumisissa olisi ainoastaan henkilöitä, jotka olivat juuri ennen joulua saaneet negatiivisen testituloksen.

Laskurin tuloksia tulkittaessa on otettava huomioon, että se on yksinkertaistus todellisesta tilanteesta ja antaa oikean tuloksen vain tiettyjen ehtojen vallitessa. Ennen kaikkea, seurueen jäsenten mahdollisten tartuntojen riskien tulisi olla yhtä suuret ja toisistaan riippumattomat. Laskin ei siis näytä oikeaa arvoa seurueille, joissa osa esimerkiksi asuu yhdessä ja on voinut tartuttaa toisensa ennen kokoontumista. Se ei myöskään ota huomioon mitään yksilöllisiä tekijöitä tartunta- ja tartuttamisriskissä. Todellinen tartuntariski pitäisi laskea yksilöllisesti joka seurueelle ottaen huomioon henkilöiden yksilölliset riskit sekä mahdolliset eroavuudet teetetyissä testeissä ja seurueen kokoonpanossa, eli pitäisi tietää kuka on voinut tartuttaa ja kenet. Laskin ei myöskään ota kantaa siihen, kuinka moni altistuneesta seurueesta saisi tartunnan, saati vakavan koronavirustaudin.

Kyseinen laskuri ei ole tarkoitettu päätöksentekoon vaan todennäköisyyksien hahmottamiseen. Suosittelen aina seuraamaan käytännössä viranomaisten ohjeistuksia.

Laskuriin tästä

Kirjoittaja

Satu Helske, FT, on sosiologian erikoistutkija INVEST-lippulaivahankkeessa, PREDLIFE-akatemiahankkeen johtaja ja koulutukseltaan tilastotieteen tohtori. Oman työnsä ohella hän on mukana raportoimassa eriarvoisuuteen liittyvistä tutkimustuloksista valtioneuvoston COVID-19-tutkimuskatsauksissa. Katsausten tavoitteena on vahvistaa ajankohtaisen tutkimustiedon välittymistä päätöksentekijöiden ja muiden kiinnostuneiden tietoon.

Kirjallisuus

Suomenkielisiä tiivistelmiä uusimmista tutkimustuloksista maailmalta ja Suomesta löytyy COVID-19-tutkimuskatsauksista. INVEST-lippulaivaan liittyvistä teemoista katsauksessa on esillä mm. pandemian vaikutus eriarvoisuuteen ja hyvinvointiin.

https://tietokayttoon.fi/covid-19-tutkimuskatsaukset

Facebooktwitterlinkedin

Leave a comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *