Marjo Kurki
INVEST Blog 1/2021
Nuorten mielenterveysongelmat ovat merkittävä terveysongelma, joka vaikuttaa monitasoisesti hyvinvointiin, elämänlaatuun ja toimintakykyyn (Whiteford ym. 2013). On tärkeä ottaa käyttöön ennaltaehkäiseviä ja stressinhallintaa lisääviä menetelmiä, joiden avulla voidaan parantaa mielen hyvinvointia ja mielenterveystietoisuutta ongelmia ennaltaehkäisevästi. Kun mielenterveystaitoja opetetaan heti opintojen alussa, ne kehittyvät koko opintojen ajan ja siirtyvät nuoren mukana työelämään.
Opintojen aloitus korkeakoulussa on nuorelle siirtymävaihe, joka voi olla samaan aikaan sekä myönteinen että vaativa. Suomessa korkeakoulujen valintajärjestelmä painottaa tuoreiden ylioppilaiden valintaa, joten aloittavat opiskelijat ovat usein vasta itsenäistä elämää aloittavia nuoria. Stressin kokemukset ovat suuria, joten stressinhallintataitojen merkitys korostuu.
Tänä lukuvuonna opiskelua ovat leimanneet koronapandemian rajoitukset. Opinnot on järjestetty pitkälti etänä ja ilman sosiaalisia tapahtumia, joilla on tärkeä merkitys nuorten ryhmäytymisessä ja uusien vertaissuhteiden solmimisessa.
Suomalaisen korkeakouluopiskelijoille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan psyykkisiä vaikeuksia koki 30 %:a opiskelijoista (miehet 25 %, naiset 33 %). Kyselytutkimuksessa korostuivat kokemus masentuneisuudesta ja jatkuvasta ylirasittuneisuudesta sekä tehtäviin keskittymisen vaikeus ja huolista johtuva yöllinen valvominen. Opiskelijoista 33 % koki runsaasti stressiä, joka liittyi erityisesti opiskeluun. (Kunttu ym. 2017).
Mielenterveyden lukutaito auttaa tunnistamaan oman tai läheisen avun tarpeen
Mielenterveyden lukutaito on terveysosaamista, joka tukee nuoren psyykkistä vastustuskykyä mielenterveyttä kuormittavissa elämäntilanteissa. Siihen kuuluu tietämys mielenterveysongelmista ja niiden hoitotavoista. Lisäksi siihen kuuluu kyky tunnistaa mielenterveyttä ylläpitäviä ja uhkaavia tekijöitä omassa ja muiden elämässä, auttaa itseään ja läheisiään mielenterveyttä uhkaavissa tilanteissa ja hakea ulkopuolista apua tarvittaessa.
Merkittäviä esteitä avun hakemiselle tai vertaistuen tarjoamiselle ja vastaanottamiselle ovat yleensä juuri tiedon puute mielenterveydestä ja sen ongelmista, kielteiset asenteet mielenterveysongelmia kohtaan ja niihin liittyvä leimautumisen pelko eli stigma (Wei ym. 2013). Lisäämällä mielenterveyden lukutaitoa voidaan vaikuttaa avun hakemisen käytäntöihin ja asenteisiin siten, että yhä useampi nuori osaa hakea tilanteeseensa parhaiten soveltuvaa apua, mikä voi myös lisätä hänen voimaantumisen kokemustaan (Milin ym.2016).
Mielenterveyden lukutaito perustuu neljään keskeiseen sisältöön: Ymmärrykseen siitä, miten edistetään ja ylläpidetään hyvää mielenterveyttä; tietoon mielenterveyden ongelmista ja mielenterveyshäiriöistä sekä niiden hoidosta; mielenterveysongelmiin ja -hoitoon liittyvän stigman vähentämiseen; sekä tehokkaaseen ja oikea-aikaiseen avunhakemiseen (Kutcher ym 2016).
Mielenterveyden lukutaito osaksi korkeakouluopiskelijoiden opintoja
Turun yliopiston lastenpsykiatrian Invest-tutkimushankkeessa on kehitetty digitaalinen mielenterveyden lukutaitoa lisäävä Kohti uutta -ohjelma korkeakouluopiskelijoille. Se perustuu kanadalaisen tutkijaryhmän kanssa tehtyyn yhteistyöhön, jossa alkuperäinen Transitions-ohjelma sovitettiin digitaaliseen toimintaympäristöön.
Ohjelma vastaa hyvin niihin avuntarpeisiin, jotka tulivat esiin myös opiskelukyselyssä: opiskelijat kaipaavat tukea ja taitoja opiskeluun ja sen tuomiin haasteisiin ja henkiseen hyvinvointiin, stressin- ja ajanhallintaan, jännittämiseen sekä ihmissuhde- ja itsetunto-ongelmiin (Kunttu ym. 2017). Se tarjoaa ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoille tietoa itsenäisen elämän ja opintojen aloittamiseen liittyvistä asioista, stressistä ja sen hallintakeinoista sekä mielenterveyteen liittyvistä asioista. Lisäksi ohjelmaan on lisätty korkeakouluopiskelijoille tehdyt mindfulness-harjoitteet. Kaikki materiaali on opiskelijan käytössä ajasta ja paikasta riippumatta myös opintojakson jälkeen. Ohjelmaan on lisätty myös kaksi luentoa, joilla motivoidaan opiskelijaa käymään materiaalia läpi sekä harjoittelemaan stressinhallintaan tarjottuja menetelmiä.
Tavoitteena on, että opiskelija perehtyy heti opintojensa alkuvaiheessa siirtymävaiheen keskeisiin itsenäisen elämän, hyvinvoinnin ja opiskelun taitoihin. Hän oppii ymmärtämään mielen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, ja saa tietoa mielenterveysongelmista sekä siitä, mistä tarvittaessa voi hakea apua. Lisäksi opiskelija oppii keskustelemaan mielenterveydestä muiden ikäistensä kanssa, mikä edistää mielenterveysongelmien varhaista tunnistamista ja avunhakemista.
Pilottitutkimustulokset ovat lupaavia. Opiskelijoiden tietotaso lisääntyi, koettu stressi väheni ja hyvinvointi parani. Viime syksynä Kohti uutta -ohjelma oli ensimmäistä kertaa suunnattu kaikille Turun yliopiston ensimmäisen vuoden lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoille osana johdanto-opintoja. Lisäksi se oli Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan vapaasti valittavissa opinnoissa.
Neljän maanosan tutkimus vastaamaan lääkäriopiskelijoiden mielenterveystuen tarpeeseen
Lääketieteelliset tiedekunnat jakavat kansainvälisen huolen lääkäriksi opiskelevien nuorten aikuisten mielenterveydestä. Useiden kansainvälisten tutkimusten mukaan stressi ja mielenterveyden ongelmat, kuten masennus ja ahdistus sekä uupumus ovat lääketieteen opiskelijoiden keskuudessa huomattavasti yleisempiä kuin muilla opiskelijaryhmillä (Wolf ym. 2017; Ludwig ym. 2015; Hill ym. 2018)?)
Lääkäriopiskelijoiden paineet ja kuormittuneisuus liittyvät olennaisesti opintojen vaativuuteen sekä heidän tulevaan ammattiinsa. Tähän tarpeeseen etsii ratkaisuja Turun yliopiston johtama tutkijaverkosto, jossa on mukana Suomen lisäksi Liettua, Kenia, Indonesia, Argentiina ja Kiina. Kunkin maan tutkijoista ja opiskelijoista koostuvat ryhmät osallistuvat Kohti uutta -ohjelman muokkaamiseen maan kulttuuriin soveltuvaksi.
Ongelmien ennaltaehkäisemisen kannalta on ensiarvoisen tärkeä kehittää, opettaa ja implementoida heti opintojen alkuvaiheeseen menetelmiä, jotka lisäävät opiskelijoiden mielenterveystietoisuutta ja –taitoja sekä opettavat stressinhallintakeinoja. Taidot auttavat tulevia terveyden ammattilaisia tekemään hyvää ja laadukasta potilastyötä, ja kestämään ammatin mukanaan tuomat paineet ja vastuun.
Kirjoittaja
Marjo Kurki toimii erikoistutkijana Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa ja tieteellisenä päätoimittajana Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiössä. Kurki on ollut mukana kehittämässä digitaalista mielenterveyden lukutaito -ohjelmaa korkeakouluopiskelijoille Suomessa.
Lähteet
- Whiteford HA, DegenhardtL, RehmJ, BaxterAJ, FerrariAJ, ErskineHE, CharlsonFJ, NormanRE, FlaxmanAD, JohnsN, BursteinR, MurrayCJL, VosT. Global burden of disease attributable to mental and substance use disorders: findings from the Global Burden of Disease Study 2010 Lancet. 2013 Nov 9;382(9904):1575-86. doi: 10.1016/S0140-6736(13)61611-6. Epub 2013 Aug 29.
- Kunttu K., Pesonen T. and Saari J. Student Health Survey 2016: a national survey among Finnish university students. Helsinki: FINNISH STUDENT HEALTH SERVICE, Research publications 48, 2017, 435 p. ISMN 978-952-5696-48-6.
- Vorma H, Rotko T, Larivaara M, Kosloff Anu. 2020. National Mental Health Strategy and Programme for Suicide Prevention 2020–2030. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5401-4
- Kutcher S, Wei Y, Costa S, Gusmão R, Skokauskas N, Sourander A. Enhancing mental health literacy in young people. Eur. J. Child Adolesc. Psychiatry 2016; 25(6):567-569. DOI: https://doi.org/10.1007/s00787-016-0867-9
- HillMR, Goicochea S, Merlo LJ. 2018. In their own words: stressors facing medical students in the millennial generation. Medical Education Online. 2018; 23(1): 1530558. doi: 10.1080/10872981.2018.1530558
- Ishak WW, Nikrawesh R, Lederer S, Perry RI 2020. Burnout in medical students. The Clinical Teacher 10(4):242-5. DOI: 10.1111/tct.12014
- JacobR, Li T-Y, Martin Z, Burren A, Watson P, Kant R, Davies R, Wood DF. Taking care of our future doctors: a service evaluation of a medical student mental health service. BMC Medical Education20, Article number: 172 (2020)
