Jenni Alisaari
INVEST blog 7/2021
Opettaminen on usein mukavaa ja palkitsevaa. Se, millaiseksi opettajat kokevat oman osaamisensa ja miten he haluavat kehittää omaa työtään, on yleensä yhteydessä siihen, kuinka mielekkääksi he työnsä kokevat.
Jotta opettajien kokema mielenkiinto ja arvostus työtään kohtaan säilyisi ja työuupumuksen uhka vähenisi, on hyvä pitää yllä keskustelua opettajan työn hyvistä puolista ja suomalaisten opettajien vahvasta osaamisesta. OAJ:lla onkin parhaillaan käynnissä kampanja, jossa korostetaan opettajien työhön sitoutumisen merkitystä ja opettajien työn arvoa.
Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden opettamiseen liittyy usein kuitenkin haastepainotteista keskustelua, ja siksi haluamme tuoda keskusteluun positiivisempaa sävyä tutkimusjulkaisuillamme, jotka koskevat sekä opettajien kokemia ilonaiheita että heidän osaamistaan.
Oppilaat suurimpana ilonaiheena
Tarkastelimme eräässä juuri julkaistussa artikkelissamme, mitkä asiat maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tuottavat opettajille iloa.
Tutkimuksessa kysyimme opettajilta, mitkä kolme asiaa ilahduttavat heitä maahanmuuttotaustaisten oppilaiden opetuksessa. Yhteensä 588 opettajaa vastasi kysymykseen. Kaiken kaikkiaan opettajien vastauksista kuului hyvin positiivinen asennoituminen maahanmuuttotaustaisten oppilaiden opettamista kohtaan.
Suurimmaksi ilonaiheekseen (44 % maininnoista) opettajat mainitsivat oppilaat ja heidän persoonallisuutensa, motivaationsa ja saavutuksensa oppimisessa. Opettajat iloitsivat myös oppilaidensa hyvistä ystävyyssuhteista.
Toinen suuri ilonaihe (14 % maininnoista) oli kouluyhteisön kulttuurinen ja kielellinen moninaisuus.
Kolmantena ilonaiheena (12 % maininnoista) oli opettajien oma ammatillinen tai henkilökohtainen oppiminen kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisten oppilaiden opetustilanteissa.
Opettajat, joilla oli eniten kokemusta maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kanssa työskentelystä tai jotka työskentelivät kouluissa, joissa on paljon maahanmuuttotaustaisia oppilaita, mainitsivat useimmin juuri oppilaat ilonaiheikseen. Tämä osoittaakin, että kokemus maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kanssa työskentelystä vahvistaa opettajien positiivista suhtautumista oppilaisiin ja sitoutumista heidän kanssaan työskentelyyn.
Oman äidinkielen arvostusta
Toisessa hiljattain julkaistussa artikkelissamme tarkastelimme opettajien käsityksiä siitä, millaisia kielellisiä ratkaisuja maahanmuuttotaustaisten perheiden kotona tulisi tehdä. Vanhemmat kysyvät usein opettajilta neuvoa hyvin monenlaisiin asioihin, myös kielikysymyksiin, ja siksi on tärkeää, että opettajat ovat tietoisia siitä, miten monikielisen lapsen kielenkehitystä tuetaan optimaalisesti.
Oman äidinkielen merkitys on tärkeä niin kognitiivisen kuin emotionaalisenkin kehityksen kannalta puhumattakaan lapsen identiteetistä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että vahva oman äidinkielen taito on yhteydessä parempiin oppimistuloksiin niin uuden kielen kuin muidenkin oppiaineiden oppimisessa.
Tutkimuksemme 717 opettajasta yli puolet oli sitä mieltä, että maahanmuuttotaustaisten perheiden kotona tulee käyttää ensisijaisesti perheen omaa kieltä tai kieliä, ei ympäröivän yhteiskunnan kieltä.
Opettajien vastauksista suurin osa heijasteli nykyistä käsitystä monikielisyydestä ja oman äidinkielen merkityksestä. Osa opettajista perustelikin vastauksensa tutkimustiedolla. Lisäksi monesta vastauksesta heijastui käsitys siitä, ettei kielten tule olla kilpailijoita vaan yksilön rinnakkaisia resursseja.
Opettajista 38 prosenttia mainitsi, että kotona voisi käyttää sekä perheen omia kieliä että suomea. Ajatuksena oli, että tällöin äidinkieli kehittyisi ja säilyisi mutta suomen kieli saisi myös harjoitusta.
Onneksi vain kolme prosenttia opettajista oli sitä mieltä, että kotona tulisi puhua vain ympäröivän yhteiskunnan kieltä. Tätä perusteltiin sekä kielen oppimisella että paremmalla integroitumisella. Aiempien tutkimusten mukaan asia on kuitenkin päinvastoin: oman äidinkielen säilyttäminen tukee sekä oppimista että integroitumista.
Tarkastelimme lisäksi opettajien vastauksia Ruizin (1984) tekemän kieliin kohdistuvan suunnittelun tai asennoitumisen kolmijaon mukaisesti: Ruizin mukaan kieli nähdään joko oikeutena, resurssina tai ongelmana. Tutkimuksemme opettajat näkivät kielet lähinnä yksilöiden oikeutena ja resurssina.
Vain pienessä osassa vastauksia korostui ajatus kielestä ongelmana, ja näissä korostui yleensä yhteisön näkökulma asiaan, ei yksilön.
Osa opettajista painotti vastauksissaan, että perheiden tulee itse saada päättää siitä, mitä kieltä kotona käytetään. Mielestämme opettajilla on kuitenkin tärkeä rooli kotien kannustamisessa omien äidinkielten ylläpitämiseen ja kehittämiseen – monikielisyys on niin yksilön kuin yhteiskunnankin rikkaus!
Kokemuksesta lisää iloa ja osaamista opettajien työhön
Suomalaiset opettajat tuntuvat olevan hyvin tietoisia siitä, miten tärkeää on tukea monikielisten kotien omien kielten käyttämistä. Ilonaiheisiin liittyvä tutkimuksemme osoitti lisäksi, että kokemus kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisissa kouluissa työskentelystä saa opettajat tuntemaan iloa erityisesti maahanmuuttotaustaisista oppilaistaan.
Tulosten perusteella suosittelemmekin, että opettajaopiskelijoille tarjottaisiin mahdollisuuksia opetusharjoitteluun kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisissa kouluissa. Tämä voisi tukea tulevien opettajien mahdollisuuksia kokea työskentely moninaisissa kouluissa mielenkiintoisena ja palkitsevana mahdollisuutena.
Tutkimustemme avulla haluamme myös vaikuttaa siihen sävyyn, jolla moninaisissa kouluissa työskentelystä keskustellaan. Kielelliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvän diskurssin muuttaminen positiivisemmaksi on myös yhteiskunnallisesti merkittävää. Polarisoituneen, uhkakuvia tarjoavan keskustelun tilalle tarvitaan puhetapoja, jotka edistävät arvostavampaa asennetta moninaisuutta kohtaan.
Kirjoittaja
Erikoistutkija, KT Jenni Alisaari tutkii maahanmuuttotaustaisten oppilaiden oppimista ja opettamista. Alisaari pyrkii tutkimuksillaan tuomaan tietoa yhdenvertaisten oppimismahdollisuuksien edistämiseksi.
Lähteet
Blogikirjoitus pohjautuu tutkimusartikkeleihin
Alisaari, Jenni, Kaukko, Mervi & Heikkola, Leena Maria (2021). The Joys of Teaching. Working with multilingual learners in Finnish classrooms. Scandinavan Journal of Educational Research. https://doi.org/10.1080/00313831.2021.1897877
Alisaari, Jenni, Sissonen, Salla & Heikkola, Leena Maria (2021). Teachers’ Beliefs Related to Language Choice in Immigrant Students’ Homes. Teaching and Teacher Education 103347. https://doi.org/10.1016/j.tate.2021.103347
