Virpi Pöyhönen
INVEST blog 12/2021
Koulut alkoivat pari viikkoa sitten. Monelle lapselle ja nuorelle se tarkoittaa opiskelun ja oppimisen lisäksi yhdessäoloa kavereiden kanssa. Monenlaisen oppimisen lisäksi koulu tarjoaa paikan erilaisiin ryhmiin kuulumiselle – yhteenkuuluvuudelle, joka on perustavanlaatuinen tarve. Samaan aikaan opitaan myös taitoja olla toisten kanssa.
Kuitenkin Suomessa noin joka kymmenes lapsi tai nuori joutuu koulukiusatuksi. Käytännössä se tarkoittaa kymmeniä tuhansia lapsia ja nuoria. Koulukiusaaminen on aggressiivista käyttäytymistä, jota luonnehtii toistuvuus, tahallisuus ja vallan epätasapaino. Kiusaamisessa on siis kyse alistussuhteesta, joka on suhteellisen pysyvä ja usein näkyvä koko luokkaryhmälle.
Koulukiusaaminen on sitä, että mahdollisuus kuulua ryhmään evätään toistuvasti. Että jatkuvasti ilmaistaan, ettet ole riittävä. Olet vääränlainen. Et kuulu mukaan, ansaitse yhteenkuuluvuutta ja sen mukanaan tuomaa turvaa. Se on turvallisuuden tunteen vahingoittamista ja monissa tilanteissa myös todellinen uhka turvallisuudelle. Kiusattu lapsi tai nuori kokee yleensä kiusaamista monessa eri muodossa. Keskeistä ei olekaan teon muoto, vaan sen tahallisuus ja systemaattisuus.
Samana päivänä, kun koulut alkoivat, julkaistiin myös ensimmäinen tietokirjani: ”Noidankehästä pois – Voiko koulukiusaamisen kierteen katkaista”. Teoksen keskeisin tavoite on tarjota mahdollisimman tuoreeseen tutkimukseen pohjaavia näkökulmia koulukiusaamiseen yleistajuisesti avattuna. Rakentaa siltaa tutkimusten osoittamien suuntien, käytännön työn ja asiasta käytävän keskustelun välille. Uskon, että tämänkaltainen tieto voi tarjota pohjan dialogille. Dialogi on erityisen tärkeää, kun on kyse koulukiusaamisesta, joka koskettaa monia syvästi ja herättää monenlaisia vahvoja tunteita.
Kirjan julkaisun jälkeen minulta on kysytty moneen kertaan, miten kiusaamisen kierre katkaistaan.
Koulukiusaaminen on monitasoinen ilmiö, johon vaikuttaa suuri määrä yksilö- ja ryhmätason tekijöitä. Jos haluamme ennaltaehkäistä kiusaamista ja puuttua siihen, on otettava yksilön lisäksi huomioon myös esimerkiksi koulu, luokkaryhmä, perhe ja laajempi yhteiskunnallinen konteksti. Kiusaamisen kierteestä puhuessani tarkoitan sitä, miten nämä tasot kytkeytyvät toisiinsa muodostaen joskus valitettavan kierteen. Tämä tekee koulukiusaamisilmiön syvällisestä ymmärtämisestä sekä siihen puuttumisesta haastavaa. Sama resepti ei toimi kaikkiin tapauksiin, koska ne ovat kovin yksilöllisiä. Samaan aikaan se tarkoittaa, että jokainen voi omasta roolistaan käsin tehdä kiusaamisenvastaista työtä.
Kirjan julkaisun jälkeen minulta on kysytty moneen kertaan, miten kiusaamisen kierre katkaistaan.
Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta ja vastaukseni riippuukin siitä, kenen kanssa puhun tai kenelle osoitan viestini. Jos haluamme katkaista koulukiusaamisen kierteen, kouluissa on sitouduttava tutkimukseen perustuviin kiusaamisen vastaisiin ohjelmiin. On tehtävä suunnitelmallista ja sitoutunutta työtä. Kiusaamisenvastaiset ohjelmat, jotka kohdistuvat koko kouluyhteisöön ja sisältävät sekä kiusaamisen ennaltaehkäisyä että siihen puuttumista – tästä hyvänä esimerkkinä KiVa Koulu -ohjelma – ovat äärimmäisen tärkeitä. Samaan aikaan tarvitaan lisää tutkimustietoa siitä, minkälaista tukea koulut tarvitsevat kiusaamisen vastaisessa työssä ja miten haastavien kiusaamistapausten kanssa toimitaan. Näihin teemoihin pureudutaan juuri nyt myös INVEST psykologian tutkimusprojekteissa.
Koulut tarvitsevat resursseja toteuttaa kiusaamisen vastaista työtä ja perheet tietoa kiusaamisesta ja siitä, miten kiusaamisesta on hyvä puhua kotona sekä tukea näihin asioihin liittyviin kysymyksiin. Vanhempia voi rauhoittaa myös tieto siitä, miten koulussa tapauksiin puututaan.
On tärkeää välittää lapsille ja nuorille viesti siitä, että he voivat ihan oikeasti vaikuttaa siihen, miten toinen ihminen pärjää ja onko hänellä hyvä olla.
Yhdenkin ihmisen ääni voi muuttaa maailmaa. On tärkeää välittää lapsille ja nuorille viesti siitä, että he voivat ihan oikeasti vaikuttaa siihen, miten toinen ihminen pärjää ja onko hänellä hyvä olla. Se, miten me aikuiset toimimme ja millä tavalla puhumme asioista, vaikuttaa siihen, miten lapset ja nuoret toimivat ja ajattelevat.
Jos haluamme katkaista koulukiusaamisen kierteen, on mietittävä, minkälaista mallia maailmasta lapsille ja nuorille välitämme. Onko se malli, jota leimaa toisen lyttääminen ja vihapuhe vai malli, jossa monenlaisten ihmisten kanssa on mahdollista tulla toimeen ja kaikkia voi arvostaa vaikkei olisikaan samaa mieltä.
Muutos syntyy yhdessä. Sanotaan, että lasten kasvattamiseen tarvitaan koko kylä. Myös koulukiusaamisen kierteen katkaisemiseen tarvitaan meidät kaikki.
Blogikirjoitus perustuu tietokirjaan: Pöyhönen, Virpi (2021). Noidankehästä pois – Voiko koulukiusaamisen kierteen katkaista. Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Kirjoittaja
Virpi Pöyhönen, PsT, työskentelee erikoistutkijana INVEST psykologiassa Turun yliopistossa
