Saara Aho ja Johanna Kallio
Suomessa lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun rekisteritutkimusta on toteutettu melko vähäisesti, ja tähän on vaikuttanut keskeisesti hyödynnettävissä olevien sosiaalihuoltoa koskevien rekisteriaineistojen niukkuus.
THL on vuodesta 1991 ylläpitänyt kansallista lastensuojelurekisteriä kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista, joka on mahdollistanut osaltaan lastensuojeluun kohdistuvan rekisteritutkimuksen. Vastaavaa henkilötasoista tietoa sisältäviä rekistereitä ei kuitenkaan ole Suomessa lastensuojelun avohuollon tai lapsiperhesosiaalityön asiakkaina olleista lapsista ja nuorista.
Näin ollen aiemmat lastensuojelun rekisteritutkimukset ovat painottuneet muun muassa lasten ja nuorten kodin ulkopuolelle sijoittamiseen ja siihen yhteydessä oleviin tekijöihin (Kestilä, 2012; Ristikari et al., 2018). Lisäksi on tutkittu kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten aikuisuuden asemia ja hyvinvointia myöhemmin elämässä (Manninen et al., 2015; Kääriälä and Hiilamo, 2017; Berlin et al., 2020; Sariaslan et al., 2022). Nämä tutkimukset ovat osaltaan tuottaneet arvokasta ja merkittävää tietoa lastensuojelun palvelujärjestelmästä sekä asiakkaana olleista lapsista, nuorista ja heidän perheistään.
Kevyen kartoituksen perusteella myös muissa Pohjoismaissa lastensuojelun rekisteritutkimukset ovat usein kytkeytyneet kodin ulkopuolelle sijoittamiseen, mutta muutamia laaja-alaisemmin lastensuojelun kokonaisuutta tarkastelevia rekisteritutkimuksia on toteutettu. Näissä tutkimuksissa on tarkasteltu lastensuojeluasiakkuuteen yhteydessä olevia riskitekijöitä eri ikäisten lasten ja nuorten osalta (Staer, 2016) sekä kuvailtu lastensuojelun erilaisia asiakasryhmiä ja heidän palvelu- ja elämänpolkujansa (Borgen, Frønes and Raaum, 2023). On tutkittu mielenterveyspalveluiden asiakkuuksien yhteyksiä lastensuojelupalveluiden käyttöön (Fallesen, 2021). Lisäksi on verrattu kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja lastensuojelun avohuollon palveluja saaneiden lasten ja nuorten päihteiden käyttöä (Heradstveit et al., 2020), itsetuhoisuutta (Milde et al., 2021) ja varhaista vanhemmuutta (Brännström, Vinnerljung and Hjern, 2015).
Suomessa pyrkimys muuttaa painopistettä lastensuojelun sijaishuollosta kohti varhaisen tuen palveluihin alleviivaa tarvetta vahvistaa tietopohjaa nykyistä laaja-alaisemmaksi ja kattaen myös lastensuojelun avohuollon sekä lapsiperhesosiaalityön näkökulmat.
LAREK-hanke on osa ratkaisua
LAREK-hankkeessa vahvistetaan lapsia, nuoria ja perheitä koskevaa tietopohjaa ja luodaan mahdollisuuksia toteuttaa tulevaisuudessa aiempaa monipuolisemmin lastensuojeluun ja lapsiperhesosiaalityöhön kytkeytyvää rekisteritutkimusta. Hankkeessa rakennetaan Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle rekisteripohjainen tietovaranto, joka tulevaisuudessa hyödyttää sekä tutkimuksen että tiedolla johtamisen tarpeita.
Kansallisesti sosiaalihuollon tietotuotanto ja tiedonhallinta tulevat vankistumaan merkittävästi muun muassa yhtenäistyvien tietorakenteiden ja kirjaamiskäytäntöjen myötä. Sosiaalihuollon rekisteritutkimuksen mahdollisuudet vahvistuvat laaja-alaisesti tulevina vuosina viime vuonna käyttöönotetun ja tulevina vuosina asteittain kehittyvän THL:n sosiaalihuollon seurantarekisterin ansiosta. Tämän rinnalla ja samaan kehityssuuntaan kulkien on kuitenkin ollut tarpeen edistää rekisteritutkimuksen mahdollisuuksia ketterällä aikajänteellä sekä alueelliset tietotarpeet ja kehittämistyö huomioiden.
LAREK-hankkeessa on pyritty samanaikaisesti katsomaan menneeseen tarkastellen, mitä voimme hyödyntää nykyhetkessä jo kertyneen tiedon osalta sekä suunnata katsetta tulevaisuuteen ja siellä oleviin mahdollisuuksiin.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella ollaan käyttöön ottamassa sosiaalihuollon osalta yhtä yhteistä asiakastietojärjestelmää, joka mahdollistaa osaltaan tulevaisuudessa tiedon hyödyntämisen aiempaa paremmin.
Lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun tietovarantoon menneisyyteen kurkottavan datan sisällyttämiseen haasteensa ovat asettaneet Varsinais-Suomen hyvinvointialueella olleet useat sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden vaihtelevat tietorakenteet sekä kirjaamiskäytäntöjen monimuotoisuus.
Haasteista huolimatta tietovarantoon tullaan sisällyttämään retrospektiivisesti dataa siltä osin, kun se on tässä hetkessä mahdollista. Tämä on tärkeää, jotta jo nyt voimme tarkastella lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun asiakkaiden palvelupolkuja, palvelukokonaisuuksia ja ajassa tapahtuneita muutoksia suhteessa esimerkiksi järjestelmävastuullisten kuntien ja hyvinvointialueiden toiminnan välillä.
Lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun rekisteripohjaisen tietovarannon muodostamisen lisäksi LAREK-hanke tuottaa tietoa hankkeen hyödynnettävissä olevien rekisteriaineistojen kautta. THL:n ylläpitämän kansallisen lastensuojelurekisterin pohjalta hankkeessa tutkitaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten sijoitusten määrällistä kasautumista ja sijoituspolkujen epävakautta. Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle muodostuvaa rekisteriaineistoa tullaan hyödyntämään ensimmäisenä lastensuojelun avohuollon asiakkaiden ja heidän palvelujen käytön tutkimiseen.
Yhdessä yhteistä tavoitetta kohden
LAREK-hankkeen työ nojaa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen, Turun yliopiston Sosiaalityön oppiaineen ja lippulaiva INVESTin yhteistyöhön. LAREK-hanke toimi lähtölaukauksena Lasten ja nuorten palvelujärjestelmien tutkimusohjelma IVARille, joka on tutkimuksen lippulaiva INVESTin ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen yhteinen tutkimusohjelma. IVARissa vahvistetaan yliopiston ja hyvinvointialueen välistä kanssatutkijuutta ja edistetään esimerkiksi uusien palvelujärjestelmään liittyvien aineistojen muodostamista ja tutkimuskäyttöä.
Vahva ja moninäkökulmainen yhteinen työ ja yhteistyöverkosto on LAREK-hankkeen onnistumisen edellytys. Siinä missä lasten, nuorten ja perheiden elämää ja arkea kuvataan usein yhteen kietoutuneena kokonaisuutena, on myös rekisteripohjaisen tietovarannon rakentamiseen tarvittu ja tarvitaan tulevaisuudessakin toisiinsa yhteen kietoutuvaa asiantuntijuutta tutkimuksen, kehittämisen, tietojohtamisen sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtamisen ja asiakastyöhön kytkeytyvän asiantuntijuuden näkökulmista.
Lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun rekisteripohjainen tietovaranto tarjoaa uusia mahdollisuuksia ei pelkästään rekisteritutkimuksien toteuttamiseen, vaan myös erilaisten tutkimusaineistojen integroimiseen sekä yhteistyömahdollisuuksien rakentamiseen eri tieteenalojen kanssa. Rekisteriaineistoihin pohjautuvan tutkimuksen vahvistumisen voidaan nähdä kasvattavan itseään vahvistaen myös rekisteritutkimukseen liittyvää osaamispääomaa lastensuojelun ja sosiaalihuollon tutkimuksessa.
Lastensuojelun ja lapsiperhesosiaalityön rekisteritutkimuksen vahvistamisen osatutkimus (LAREK-hanke) on osa Länsi-Suomen yhteistyöalueella toteutettavaa Palveluintegraation vaikuttavuus tutkimuskokonaisuutta (PaLSu-hanke). PaLSu-hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jonka rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGenerationEU). LAREK-hankkeen toiminta-aika on 1.1.2024–31.12.2025.
LAREK-hanketta johtaja sosiaalityön professori Johanna Kallion tutkimuksellinen mielenkiintoni liittyy sosiaaliseen ja taloudelliseen eriarvoisuuteen. Hän tutkii sosioekonomista huono-osaisuutta ja sen ylisukupolvisuutta. Saara Aho työskentelee tutkijana Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Kirjoittajien lisäksi LAREK-hankkeessa työskentelee Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta tutkija Margus Pruel ja biostatistikko Altti Tammi.
Lähteet:
Berlin, M. et al. (2020) ‘Long-term NEET among young adults with experience of out-of-home care : A comparative study of three Nordic countries’. (Accessed: 4 June 2024).
Borgen, N.T., Frønes, I. and Raaum, O. (2023) ‘Every tenth child: Heterogeneity in characteristics and life-course patterns among children in contact with child welfare services’, Children and Youth Services Review, 155, p. 107308. .
Brännström, L., Vinnerljung, B. and Hjern, A. (2015) ‘Risk factors for teenage childbirths among child welfare clients: Findings from Sweden’, Children and Youth Services Review, 53, pp. 44–51.
Fallesen, P. (2021) ‘Institutional Persistence: Involvements with Child Protective Services, the Criminal Justice System and Mental Health Services across Childhood, Adolescence and Early Adulthood in Denmark’, The British Journal of Social Work, 51(6), pp. 2228–2246.
Heradstveit, O. et al. (2020) ‘Substance-related problems among adolescents in child welfare services: A comparison between individuals receiving in-home services and those in foster care’, Children and Youth Services Review, 118, p. 105344.
Kääriälä, A. and Hiilamo, H. (2017) ‘Children in out-of-home care as young adults: A systematic review of outcomes in the Nordic countries’, Children and Youth Services Review, 79, pp. 107–114.
Kestilä, L. (2012) ‘Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijät Rekisteripohjainen seurantatutkimus Suomessa vuonna 1987 syntyneistä’, Yhteiskuntapolitiikka, 77(1), pp. 34–52.
Manninen, M. et al. (2015) ‘Adolescents in a residential school for behavior disorders have an elevated mortality risk in young adulthood’, Child and Adolescent Psychiatry and Mental Health, 9(1), p. 46.
Milde, A.M. et al. (2021) ‘Suicidality among children and youth in Nordic child welfare services: A systematic review’, Child & Family Social Work, 26(4), pp. 708–719.
Ristikari, T. et al. (2018) Suomi lasten kasvuympäristönä: kahdeksantoista vuoden seuranta vuonna 1997 syntyneistä. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Raportti / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2018,7).
Sariaslan, A. et al. (2022) ‘Long-term Health and Social Outcomes in Children and Adolescents Placed in Out-of-Home Care’, JAMA Pediatrics, 176(1), p. e214324.
Staer, T. (2016) ‘Risk and Marginalization in the Norwegian Welfare Society: a National Cohort Study of Child Welfare Involvement’, Child Indicators Research, 9(2), pp. 445–470.
