Mari Berglund ja Tiia Ståhlberg
Perinataalimielenterveys viittaa raskauden ja synnytyksen jälkeiseen aikaan liittyvään psyykkiseen hyvinvointiin. Se kattaa mielenterveyden häiriöt, kuten masennuksen, ahdistuksen ja traumaperäiset reaktiot, mutta myös psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen ja vahvistamisen.
Tämä elämänvaihe on psykologisesti herkkä ja muutosaltis, minkä vuoksi perinataalimielenterveyden tukeminen on keskeinen osa äitiyshuoltoa. Äitiysneuvolan terveydenhoitajilla on keskeinen rooli mielenterveyden haasteiden tunnistamisessa, puheeksi ottamisessa ja tarvittavien tukitoimien käynnistämisessä.
Raskausaika herkkyyden vaiheena
Raskaus ja synnytyksen jälkeinen aika ovat voimakkaita kehollisia ja emotionaalisia muutosvaiheita, joissa mieliala ja psyykkinen tasapaino voivat vaihdella huomattavasti. Raskausaika tuo mukanaan hormonaalisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa mielialaan ja tunnetiloihin. Samalla uusi elämäntilanne, vanhemmuuden odotukset, univaje, kehonkuvan muutokset, mahdolliset aikaisemmat mielenterveysongelmat ja elämäntilanteen stressitekijät voivat kuormittaa mieltä. Lisäksi sosiaalisilla ja taloudellisilla tekijöillä, tukiverkostojen vahvuudella sekä aiemmilla traumaattisilla kokemuksilla on merkittävä vaikutus.
Vaikka lievät mielialan vaihtelut ovat tavallisia, on tärkeää tunnistaa merkittävät mielenterveyden haasteet. Nämä voivat jäädä piiloon, ellei niitä aktiivisesti seulota ja oteta puheeksi.
Perinataalivaiheen mielenterveysongelmat ovat yleisiä, mutta jäävät usein tunnistamatta. Tutkimusten mukaan jopa 10–15 % raskaana olevista kokee masennusoireita, ja synnytyksen jälkeinen masennus voi koskettaa 10–20 % synnyttäneistä. Hoitamattomana nämä häiriöt voivat vaikuttaa sekä äidin että lapsen hyvinvointiin pitkälläkin aikavälillä. Myös synnytykseen liittyvät pelot ja traumaattiset kokemukset voivat vaikuttaa merkittävästi naisen psyykkiseen hyvinvointiin ja tuleviin synnytyskokemuksiin sekä heijastua lapseen.
Äitiysneuvolan keskeinen rooli
Äitiysneuvolan terveydenhoitajat ovat avainasemassa perinataalimielenterveyden haasteiden ennaltaehkäisyssä ja tunnistamisessa. Koska lähes kaikki raskaana olevat ovat neuvolan seurannassa, sen toimilla on merkittävä vaikutus äitien mielenterveyden edistämisessä.
Tärkeitä keinoja perinataalimielenterveyden tukemisessa ovat:
- Varhainen tunnistaminen ja seulonta: Esimerkiksi Edinburghin synnytyksen jälkeisen masennuksen seulontakysely (EPDS) auttaa tunnistamaan mielenterveysongelmia jo varhaisessa vaiheessa. Sitä tulisikin käyttää THL:n suositusten mukaan jokaisen raskaana olevan kohdalla alkuraskauden aikana.
- Puheeksi ottaminen: Mielialasta ja jaksamisesta keskusteleminen jokaisella vastaanottokäynnillä lisää avun hakemisen kynnystä madaltavaa avoimuutta.
- Psykoedukaatio ja neuvonta: Äideille voidaan tarjota tietoa perinataalimielenterveydestä, tunteiden säätelystä ja stressinhallinnasta, mikä vahvistaa itsehoitokeinoja ja ehkäisee oireiden pahenemista.
- Ohjaus ja yhteistyö muiden palveluiden kanssa: Tarvittaessa äidit tulee ohjata avun piiriin, esimerkiksi neuvolapsykologille, perheneuvolaan, psykiatriseen erikoissairaanhoitoon tai digitaalisten hoitomenetelmien pariin.
Yhdessä vahvaksi -tutkimuksessa kehitetään matalan kynnyksen hoitoa
Kaikilla äideillä ei ole mahdollisuutta tai valmiuksia hakeutua perinteisiin mielenterveyspalveluihin, tai palveluihin voi joutua jonottamaan. Tämän vuoksi matalan kynnyksen palvelut ja digitaaliset hoitomuodot ovat tärkeä osa perinataalimielenterveyden tukemista. Itsehoito-ohjelmat, etäterapia ja verkkopohjaiset vertaistukiryhmät voivat tarjota apua joustavammin ja saavutettavammin.
Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen Yhdessä vahvaksi -tutkimussa seulotaan raskausajan masennusta ja tutkitaan neuvolassa seulottujen äitien masennuksen hoitoa digitaalisen intervention avulla.
Perinataalimielenterveys vaikuttaa merkittävästi sekä äidin että lapsen hyvinvointiin ja kiintymyssuhteeseen. Äitiysneuvolan terveydenhoitajat ovat keskeisessä roolissa varhaisen tuen tarjoajina ja hoitoon ohjaajina. Tunnistamalla mielenterveyden haasteet varhain ja tarjoamalla helposti saavutettavaa tukea voimme edistää sekä yksilöllistä että koko perheiden hyvinvointia pitkäkestoisesti.
Yhdessä vahvaksi -tutkimus on käynnistynyt kesällä 2021 ja tällä hetkellä sitä toteutetaan Keski-Pohjanmaan, Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueilla.
> Lue lisää Yhdessä vahvaksi -tutkimuksesta
Postauksen ovat kirjoittaneet Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa työskentelevä Yhdessä vahvaksi -hankkeen kehityspäällikkö Mari Berglund ja lastenpsykiatrian kliininen opettaja, ja Yhdessä vahvaksi -hankkeen tutkija Tiia Ståhlberg.
